Suomen suurin matkablogiyhteisö

Èze ja Etelä-Ranskan upein näköala

Moikka!

Èze on pikkuinen vuoristokylä Nizzan ja Monacon välissä ja ehdottomasti vierailun arvoinen paikka. Nizzasta pääsee Èzeen ainakin bussilla numero 82, ja hintaa matkalle tulee vain euro per suunta. Busseja lähtee ainakin Place Garibaldin viereiseltä pysäkiltä, samalta, josta lähtee bussi 100 Monacoon. Kannattaa olla tarkkana, että nousee oikeaan bussiin, kuskilta voi tiedustella, että meneehän bussi varmasti Èze Villageen. (Koska on olemassa myös paikka nimeltä Èze-sur-Mer, joka sijaitsee vuoristokylän alapuolella merenrannalla.) Turistiaikaan bussit tosin voivat olla täynnä, joten kannattaa varautua ruuhkaan.

Itse tein Èzeen reissun lokakuussa, ja silloin kylässä oli jo mukavan rauhallista. Kesäaikaan Èzen kapeat kujat kyllä varmasti ovat ihan tukossa, joten suosittelen visiittiä kesäkuukausien ulkopuolella. Èze Village -kylä on siis vuorenhuipulle rakennettu linnoituskylä, ja bussi jättää ihan kylän viereen, josta sitten noustaan tietä pitkin ylös linnoitukseen.

Kylässä on idyllisiä kivettyjä katuja, pikkuputiikkeja ja ravintoloita, mutta mitenkään hirveän iso se ei ole. Suosittelenkin tekemään päiväreissun, jonka aloittaa kierroksella Èzen kylässä, josta sitten laskeutuu vaelluspolkua pitkin (tästä lisää postauksen lopussa) Éze-sur-Meriin ja jatkaa sieltä bussilla numero 100 ihanaan Villefranche-sur-Merin kylään ja sieltä sitten takaisin Nizzaan.

Èzen kirkko.

Mahtavin nähtävyys Èzessä on totta kai näköala, joka aukeaa linnoituksen huipulta, Jardin Exotiquen puutarhasta. Sisäänpääsy puutarhaan maksaa 6€, mutta on ehdottomasti sen arvoinen. Näköaloja ei itse kylästä kunnolla pääse näkemään, joten kannattaa ehdottomasti kiivetä ylös asti ja maksaa pääsylippu. Itsekin hetken emmin lippuluukulla, mutta päätin, että turhaa olisi ollut tulla Èzeen asti ja jäädä paitsi kylän upeimmasta elämyksestä.

Totta kai nuo kasvit olivat ihan kivoja myös, mutta eivät kuitenkaan se pääasia puistossa. Nimittäin tämän upeampia maisemia saakin Etelä-Ranskasta hakea! Tuo linnoitus on aivan vuoren huipulla, ja ympärillä aukeaa joka suuntaan mahtavat maisemat vuoristoon ja merelle. Kuvat puhukoot puolestaan, mutta ainakin itse olin ihan hämmästyksissäni näköalasta.

Linnoituksesta ei ole enää kuin rauniot jäljellä, jotka tarjoavat nykyään mahtavan näköalatasanteen.

Sitten, kun on tarpeeksi ihaillut näköaloja ja kierrellyt kylän katuja, niin voi tosiaan vaeltaa merenrannalle alas vuoren rinnettä pitkin. Èze Villagen ja Èze-sur-Merin välillä kulkee nimittäin kuuluisa vaelluspolku, Sentier Nietzsche, jota pitkin Nietzche on tallustellut Rivieralla ollessaan. Hostellin antamassa infoläpyskässä suositeltiin polulle menemistä with good shoes only. Mullahan sellaisia ei tietenkään ollut mukana, mutta samassa huoneessa majoittuva kiinalainen tyttö oli jo kulkenut polkua alas ja sanoi, ettei se kamalan paha ollut.

Alku näyttikin ihan helpolta, ja tohdin lähteä kapuamaan alaspäin sandaaleilla. Vastaan tuli paljon eläkeläisiä ja jopa yksi nainen korkokengissä, joten ajattelin, että enköhän mäkin tästä alas pääse, jos nuokin on päässyt ylös. Tosin hetken matkaa kuljettuani polku muuttui epätasaisemmaksi ja kivisemmäksi, eikä enää ollutkaan niin helppo nakki. Eräs vastaantuleva mies jopa taivasteli kenkäni nähtyään, että et varmasti pääse noilla alas! Täytyy sanoa, että aika jännittävä matka oli, ja suosittelen kyllä oikeasti niitä hyviä kenkiä tuolle reitille. (Sandaaleissa on myös se huono puoli, että jäi kivat rusketusrajat noista remmeistä, ja koko loppusyksyn kuljin tiikeriraidat varpaissa :D)

Polku kulki lähes koko matkan vuoren jyrkännettä pitkin, ja siinä yksin kävellessä kerkesi pari kertaa miettimään, että jos nyt kompastun, niin pudotus on aika iso. Kävelin pitkän matkaa niin, ettei ketään muita vaeltajia tullut vastaan, ja siinä kohtaa iski kyllä paniikki, että haluan vain äkkiä alas täältä. Jälkiviisaana suosittelen, että reitille kannattaa ehkä mieluummin lähteä kaverin kanssa, ainakin jos on tällainen noviisivuorikiipeilijä kuten minä.

Maisemat kyllä oli upeat, mutta niitä ei niin kerinnyt ihailla, kun täytyi katsoa tiivisti jalkoihin, ettei kompastu johonkin kivenmurikkaan. Ja kuviakin tuolta matkalta kertyi yllättävän vähän, kun halusin vain nopeasti takaisin tukevalle maalle. Polku kiersi alakuvan vuoren, jonka päällä Ézen linnoituskylä on ja päättyi vuoren toiselle puolelle Èze-sur-Meriin. Kylttejä seuraamalla polun lähtöpaikka oli helppo löytää ja reitiltä ei kyllä voinut eksyä millään lailla, koska se oli ainut polku, joka tuolla vuorilla kulki. Ja kenellekään tuskin tulisi mieleen astua polulta pois, jos toisella puolella on vastassa vuoren seinämä ja toisella puolella kymmenien tai satojen metrien pudotus…

Aika voittajafiilis oli, kun tuolta pääsi alas. Ja jalat oli aika hellinä kaikesta jarruttelusta. Kannattaa kyllä ehdottomasti kiivetä noin päin, en todellakaan olisi halunnut kavuta polkua ylöspäin. Aika huikeeta oli katsoa ylöspäin, että tuolta tosiaan kiipesin alas… Polku päättyy ihan lähelle bussipysäkkiä, josta pääsee takaisin Nizzaan bussilla 100. Mutta kannattaa tosiaan pysähtyä matkalla Villefranchessa, siitä on tulossa oma postaus sitten myöhemmin.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Maarit Johanna torstai, tammikuu 30, 2014 at 12:22

    Vau! On kyllä maisemat! Tuollaisista jyrkänteistä saa aina reissukiksejä :p

    • Reply Hanna torstai, tammikuu 30, 2014 at 13:00

      No sanopa! Ja tuossa yhdistyy vielä kaksi lempielementtiäni, vuoret ja meri 🙂

  • Reply Hanna sunnuntai, helmikuu 2, 2014 at 11:16

    Aivan ihanan näköinen paikka ja kuvat, huh! Etelä-Ranska on kyllä ollut jo pitkään listalla paikoista, jossa ehdottomasti haluan käydä! Ehkä nyt, kun Italia on melko hyvin koluttu, voisi jossain vaiheessa oikeasti mennä käymään 🙂 oon vaan miettinyt, että miten tulevien matkojen käy, kun nykyisin ajattelee Italiaa toisena kotina – tuleekohan musta ”kaavoihin kangistunut” Italian matkaaja? 😀

    • Reply Hanna maanantai, helmikuu 3, 2014 at 13:19

      Kannattaa kyllä ehdottomasti käydä joskus, ja tuolta Rivieraltahan on Italiankin puolelle lyhyt matka 😀 Mä taas haluaisin päästä Italiaa kiertämään oikeen kunnolla, ja viime keväänä suunnittelin kovasti parin viikon reilireissua Pohjois-Italiaan, mutta päätin sitten kuitenkin lähteä Espanjaan… Sama muuten mullakin, ettei Ranska enää tunnu samalla tavalla ulkomaalta kuin muut maat, ja siellä matkustelu on ihanan helppoa, kun ymmärtää kieltä ja osaa toimia kuten paikalliset (yleensä). Tällä hetkellä tosin tuntuu, että Ranska on hetkeksi nähty, mutta ihan jo kielitaidon ylläpitämisen takia aion kyllä sinne tehdä vielä monta reissua tulevaisuudessa! 🙂

  • Reply satuvw perjantai, helmikuu 7, 2014 at 10:49

    Ah, tuon idyllisempää paikkaa on vaikea hakea! Tulipa kova Ranska-ikävä, olin siellä aikoinaan kanssa vaihdossa, sitten työharjoittelussa ja myöhemmin mieheni vei myös kosioreissulle Pariisiin, mutta viimeisestä ”oikeasta” (pikaista työreissua ei lasketa mukaan) matkasta Ranskaan on jo liian kauan. Euron bussimatka ei sekään pahemmin rikkoisi reissukassaa.. 🙂

    • Reply Hanna perjantai, helmikuu 7, 2014 at 16:12

      Èze on kyllä yksi Ranskan upeimpia paikkoja kieltämättä! Ja tuo Rivieran halpa ja toimiva paikallisbussiverkko kyllä oikein kannustaa tekemään päiväreissuja alueella 😀 Ranska on siitä mukava maa, että vaikka siellä olisi asunutkin jonkin aikaa, niin nähtävää riittää aina uudellekin reissulle. Vaikka paljon reissasin vaihtovuonna, niin silti ei tullut tunnetta, että tämä on nyt nähty 🙂

    Leave a Reply