Kuinka selvitä Marrakechin vilinässä sekä pari sanaa marokkolaisesta ruuasta

Moikka!

Viimeistä viedään Marokko-juttujen osalta, ajattelin nyt kirjoitella vielä yleistä infoa kaikesta mitä mieleen juolahtaa, lähinnä nyt Marrakechiin liittyen. Nähtävyyksistä kirjoittelin jo aiemmin sekä siitä, mitä Marokossa ei kannata tehdä.

Tää uus tietokone on kyllä osoittautunu aika huipuksi, nimittäin opin ihan vahingossa tekemään tollasen karttakuvan Google Mapsistä. Joten nyt tuolta matkakohteet-sivulta löytyy myös karttakuvaa käymistäni paikoista Etelä-Ranskassa. Ja sain tähän postaukseen myös liitettyä kartan Marrakechin keskusta-alueesta, koska itse ainakin tykkään lukea vieraista paikoista enemmän, jos pystyy jotenkin hahmottamaan paikkaa kartan avulla. Tein kyllä myös hienot piirrokset ja korostukset siitä, mitä on missäkin, mutta ne ei siirtynytkään ton kuvan mukana tänne… Mutta oikeessa reunassa on Medina, eli se vanhakaupunki ja Place Jemaa el-Fna on siis se keskusaukio. Vasemmalla puolella on uudempia kaupunginosia, ja sieltä löytyy puistot Jardin Majorelle ja Jardin de la Menara. Lentokenttä on heti tuon Menaran puiston takana, mutta kuvaan ei mahtunut. Ja Gare de Marrakech on juna-asema.

Me lennettiin Marrakechiin siis Ryanairilla Marseillesta, mutta Suomesta tietääkseni Norwegianilla on ainakin lentoja sinne. Espanjasta pääsee lautalla Pohjois-Marokon Tangeriin, josta voi sitten seikkailla junilla tai busseilla Marrakechiin. Marokkoon matkatessa ei tarvinnut mitään passia ja hepatiittirokotuksia kummempia etukäteisjärjestelyjä, joten sinne oli aika helppo lähteä. Erikoista tosin oli se, ettei Marokon rahaa, dirhameja, pystynyt vaihtamaan etukäteen, koska valuutta on jotenkin suljettu ja pois maasta saa viedä vain hyvin vähäisen määrän rahaa. Vaihdettiin sittenheti saapuessamme eurot lentokentän rahanvaihtopisteellä dirhameiksi, niin ei tarvinnut enempää miettiä koko operaatiota. Takaisin lähtiessä vaihdoin takaisin euroiksi jäljelle jääneen pienen summan, mutta joku raja siinä taisi olla, että ihan parin euron takia he eivät rupea rahoja vaihtamaan. Kannattaa siis aika tarkkaan laskea, paljonko rahaa uskoo tarvitsevansa ja vaihtaa sen verran. Mutta tietysti aina on hyvä olla vähän ylimääräistä hätätapauksien varalle. Ja ainahan jäljelle jääneet dirhamit voi sitten tuhlata lentokentän kaupoissa, jos ei muuta keksi.

Marrakechin lentokenttä sijaitsee kaupungin laidalla, Menaran kaupunginosassa, ja sieltä pääsee kätevästi bussilla medinaan. Bussi numero 19 lähtee heti terminaalin ulkopuolelta, ja lippu ei muistaakseni hirveästi maksanut. Bussiin sai ostettua kuskilta heti menopaluulipun, joka taisi tulla ehkä vähän halvemmaksi. En muista kyllä, katottiinko jostain aikataulut valmiiksi, vai kysyttiinkö siltä kuskilta mennessä kuinka paluubusseja sitten lähtee. Mutta ilmeisesti noin puolen tunnin välein niitä ainakin meni. Keskustassa bussi jätti Jemaa el-Fnan viereisen puiston laidalle, Koutoubia-moskeijaa vastapäätä, ja siitä jatkettiin sitten kävellen hotellille.

Marrakechissä kulki paikallisbusseja myös muualle kaupunkiin, mutta niitä ei tullut käytettyä, kun taksitkin olivat aika halpoja ja veivät suoraan sinne, minne halusi päästä. Takseja oli aina useita Jemaa el-Fnalla houkuttelemassa turisteja kyytiin, joten siitä varmimmin sai kyydin. Hinta kannattaa sopia jo ennen taksiin astumista, ja kannattaa tingata niin paljon, kun pystyy. Taksamittareita ei ainakaan turisteja kyyditsevissä takseissa hirveästi tunnuta käyttävän. Matkan aikana kuskit saattavat myös ehdottaa jotain toista nähtävyyttä, johon voivat kuskata. Yleensä sellaista, joka on puolet kauempana. Mutta kannattaa pitää päänsä, ja sanoa haluavansa juuri tähän tiettyyn paikkaan, mihin on menossa. Ja kannattaa yrittää maksaa tasarahalla tai ainakin laskea tarkasti saamansa vaihtorahat. Jos taksikuski säntää rahat annettuaan nopeasti tiehensä, niin silloin todennäköistä on, että osa vaihtorahoista taisi jäädä hänelle.

Turisteille tarjolla on myös hevosvaunuja, joilla voi liikkua paikasta toiseen. Jemaa el-Fnan viereisessä puistossa vaunuja on pitkä rivi. Me jätettiin heppa-ajelut väliin, koska aika paljon kalliimpia ne olisivat olleet kuin taksit. Vanhan kaupungin kapeilla ja sokkeloisilla kujilla helpoin tapa liikkua on kävellen. Mutta kannattaa tosiaan varoa niitä mopoja, aaseja ja muita kulkuneuvoja, joita siellä puikkelehtii. Eräs poika neuvoi meitä kävelemään aina visusti oikeassa reunassa, ettei jäädä kenenkään alle. Medinan kujilla eksyy helposti ja sitten onkin oiva kohde huijareille, joten kannattaa vain näyttää siltä, että tietää minne on menossa. Kauppiaat useimmiten vastaavat rehellisesti, jos heiltä kysyy suuntaa, sitä vastoin paikalliset pikkupojat ilmeisesti huvittelevat neuvomalla turisteja ihan mihin sattuu. Aikansa medinassa kuljettuaan kannattaa kysyä suuntaa Jemaa el-Fnan aukiolle, ranskaksi Grande Place, koska sieltä käsin yleensä on helpoin suunnistaa takaisin hotellille. Kartalla taas ei tee vanhassakaupungissa paljon mitään, koska kujat ovat niin sokkeloisia, että ne on karttaan merkitty kuinka sattuu.

Medinan ulkopuolella onkin sitten helpompi liikkua taksilla, koska leveät ja suoraviivaiset bulevardit eivät tarjoa mitään sen kummempaa nähtävää, eikä niitä suunnitellessa oikein ole jalankulkijoita ajateltu. Tien yli täytyy vain uskaltaa mennä ja toivoa, että autot antavat tietä. Suojateitä oli hyvin vähän ja liikennevaloja jalankulkijoille en tainnut nähdä ollenkaan. Hauskinta oli kerran, kun arvottiin vaikka kuinka kaun tien pientareella, että koska jatkuvan autovirran halki pääsisi tien toiselle puolelle, ja sitten eräs vanha pappa auttaa meidät tien yli pysäyttämällä liikenteen. Useimmiten kai roolit menevät toisin päin…

Hotellin valitsemisesta olenkin jonkin verran jo kirjoittanut aiemmin. Kannattaa siis varata vasta paikan päältä, ainakin jos ei ihan vilkkaimpana turistiaikana ole liikkeellä. Näin pääsee varmistamaan, että hotelli oikeasti on sitä mitä luvataan, ja hinnoistakin usein pystyy tinkaamaan. Me varattiin etukäteen Hostelworldin kautta ja hotellissamme ei sitten tosiaan ollut mitään lämmitystä, että aika viileetä oli. Huoneita saa todella halvallakin, me maksettiin 8€/yö/hlö, ja valinnanvaraa kaupungista löytyy. Kannattaa tutkailla etukäteen mahdollisia hyviä hotelleja ja sitten paikan päällä käydä kysymässä onko vapaata ja pyytää saada nähdä huoneet ennen maksamista. Medinassa on Jemaa el-Fnan ympärillä lukemattomia hotelleja, että yleensä jostain tilaa löytyy. Vanhassa kaupungissa on myös paljon riadeja, eli majataloja. Mekin valittiin sellainen, Riad Hôtel Espagne. Tosiaan paikka oli aika pettymys, koska huoneet oli aika kämäsiä ja koko majatalo oli kostea ja kylmä paikka. Plussaa tosin oli se, että henkilökunta oli ystävällistä, ja hotellin siivooja/keittäjänainen teki todella herkullista aamupalaa kattoterassilla. Riadit ovat ihan normaaleja taloja, joista on tehty majataloja, yleensä niissä on vain muutamia huoneita, kattoterassi ja sitten alakerrassa sisäpiha, joka toimii ikäänkuin olohuoneena. Tuo kattoterassi oli kyllä siisti, ja sieltä aukesi hienot näkymät Marrakechiin, lisäksi se oli lämpimin paikka koko hotellissa. Hotellimme sijainti oli hyvä, koska sieltä oli lyhyt matka Jemaa el-Fnalle, vaikka aika epäilyttävältä pieni kuja, jolla hotelli sijaitsi, vaikuttikin. Hienompia hotelleja uima-altaineen löytyy sitten medinan ulkopuolelta, mukavuudenhaluisille sellainen voi olla parempi (ja rauhallisempi) vaihtoehto. Mutta jos medinan vilskeessä yöpyminen kiinnostaa, niin riadit ovat myös mukavia, kunhan vain valitsee paikan huolella.

Huone oli aika kaukana luksuksesta, mutta kattoterassilla löytyi näinkin ihana paikka!

Hotellin ”olohuone”, kattona tässä oli siis vain taivas ja sateella päälle levitettiin pressut.

Aika vaikeaa oli löytää tämä pikkukuja ja hotellimme  kujan toisesta päästä…

Mutta aamupala oli hyvä! 🙂

Ostoksia kannattaa tehdä basaarissa, eli soukissa, joka on jo nähtävyys itsessään. Uudessa kaupungissa on myös jonkin verran ”normaaleja” vaatekauppoja ym. liikkeitä, mutta soukissa kaupankäynti on huomattavasti hauskempaa. Tosin eväitä käytiin ostamasta uuden puolen supermarketeista, joista sai ainakin turvallisesti hygieenistä ruokaa. Medinassa oli kyllä sitten kaiken maailman kojuja, muun muassa lihakauppa, jonka ulkopuolella roikkui pari kokonaista ruhoa.

 

Marokkolaisesta ruuasta ajattelin kanssa hieman kertoa, nimittäin etukäteen odotin, että ruoka siellä olisi todella herkullista. Mutta ehkä pienoinen pettymys se lopulta oli, koska ruoka siellä oli aika samanlaista kuin suomalainenkin perusruoka. Kyllähän makaronilaatikko, lihapullat ja perunakeitto on ihan hyviä, mutta enemmän ne on sellaista ruokaa, jota syödään, että saadaan maha täyteen kuin mitään herkullista gourmetruokaa. Sama fiilis jäi marokkolaisista tajine-padoista ja kuskusannoksista. Ihan syötävää, muttei mitenkään makuhermoja hivelevää. Kuskus on sellaista ruokaa, jota muslimit syövät perjantaina, heidän pyhäpäivänään. Marrakechista sitä sai minä päivänä vain, mutta ei pienemmistä paikoista. Kuskus on eräänlaista riisintapaista suurimojuttua, ja siihen päälle sitten valmistetaan vihanneksia ja lihaa. Tajinet taas ovat pataruokia, jotka haudutetaan tietyntyyppisessä tajine-padassa, ja niissä on yleensä perunaa, vihanneksia ja lihaa (vähän niinkuin perunakeitto itse asiassa!). Voi myös olla, että valitsin aina huonon ravintolan, ja oikein tehtynä molemmat ruokalajit ovat herkullisia. Marrakechissä kyllä on aika paljon turistiravintoloita, joista saa erittäin huonolaatuista ruokaa, kalliilla hinnalla. Pahimpia ovat Jemaa el-Fnata ympäröivät näköalaravintolat, joiden kattoterassilta aukeaa upeat näkymät. Kannattaa käydä sellaisessa ihan vain näköalojen takia, mutta hyvää ruokaa on turha odottaa.

Tässä siis tajine aux légumès, eli tajine-pata vihanneksilla.

Marrakechista saa kyllä myös peruspizzaa ja pastaa, jos kuskus alkaa tökkimään. Ruokapaikkaa kannattaa etsiä medinan kapeilta kujilta. Me löydettiin sieltä aivan ihana kahvila, jonka nimeä en tietenkään muista, enkä löydä mistään. Paikka taisi olla jonkun ranskalaisen naisen pitämä, ja siellä oli ihania leivoksia. Nam! Pitäis kyllä ruveta kirjoittamaan hyvien ruokapaikkojen nimiä ylös… Jos nyt tarkkaan karttaa katsoin, niin kahvila taisi olla Rue Riad Zitoun el Jdid -kadulla, mutta en nyt mene vannomaan. Oltiin eksyksissä, kun löydettiin kyseinen paikka. Marokossa muuten minttutee on sellainen juttu, jota juodaan joka paikassa. Itse en hirveästi teestä välitä, mutta minttuteetä join Marokossa kyllä yllättävän paljon. Se on itse asiassa aika hyvää, ehkä siihen laitetaan niin paljon sokeria. Itämaisista leivoksista taas en niin välitä, ne ovat turhan makeita jopa minun makuuni. Ehkä taustalla kummittelee eräs baklavakakkuepisodi taannoiselta Kreikan matkalta… Toinen maistamisen arvoinen juoma on tietysti tuorepuristettu appelsiinimehu. Sitä saa myös ihan joka paikassa, ja voi että on hyvää. Lisäksi kuivatut hedelmät, taatelit ja viikunat ovat tyypillisiä herkkuja, joita katukojuissa myydään.

”Jos aiot viettää vain yhden päivän Marokossa, vietä se Marrakechissä.” Muistan lukeneeni tuon jostain, kun suunniteltiin reissua ja ymmärrän kyllä, mitä lauseella haetaan takaa. Marrakech on aikamoinen elämys kaupungiksi. Kaupungin vilinä ja hälinä sekä jatkuva valppaana olo tosin jättivät päällimmäisenä mieleen paikan uuvuttavuuden. Retket pois Marrakechistä olivat ihanan rentouttavia ja virkistäviä, koska itse kaupunki vain oli niin väsyttävä. Jossain kohtaa ei enää jaksanut naurattaa se, ettei hetkeäkään saanut kulkea kaupungilla rauhassa, vaan koko ajan oli joku huutelemassa. Melua, pölyä, saastetta ja hajuja oli yksinkertaisesti jopa liikaa, ja parin tunnin kaupungilla kiertelyn jälkeen oli aina ihana päästä johonkin rauhaan. En usko, että Marrakech kuitenkaan edustaa ihan koko Marokkoa, koska jo oman kokemuksen perusteella muualla on vähemmän uuvuttavaa. Jos Marrakechiin menee, niin suosittelen kyllä ehdottomasti tekemään päiväreissuja muuallekin. Me käytiin siis Atlasvuorilla ja Essaouirassa, mutta myös Ourikan laakso kuulostaa upealta paikalta. Siellä olisi voinut jopa lasketella! Saharan dyynitkin jäivät näkemättä ja se hieman harmittaa. Ensi kerralla sitten! Kannattaa siis kysellä hotellilta, tekevätkö he yhteistyötä jonkun matkanjärjestäjän kanssa, koska ainakin tuo turistiretki Essaouiraan oli huoleton ja helppo, kun tarvi vain olla oikeaan aikaan bussissa.

Kaiken kaikkiaan Marrakech oli aika kiinnostava ja erilainen matkakohde. Välttämättä en enää toista kertaa lähtisi, mutta kyllä se oli sellainen paikka, jossa edes kerran elämässään kannattaa mennä. Tämä oli myös eka reissuni köyhempään valtioon, joten silläkin lailla oli avartava kokemus, että osaa eri lailla arvostaa sitä, miten hyvin asiat itsellä on.

Arabimaista Marokko on varmasti turisteille helpoiten lähestyttävä, koska maa on aika paljon saanut vaikutteita länsimaista. En ehkä kuitenkaan ihan minihameella lähtisi tuolla kaupungille, ihan jo siksi, että siinä saisi hieman liikaa huomiota osakseen. Turistin elämää helpottaa myös se, että Marokossa kyltit kirjoitetaan myös meidän kirjaimilla, eikä vain arabian aakkosilla. Ranskaa on kyllä hyvä osata, sitä osataan tosiaan Marokossa aika yleisesti ja sillä pärjäsi hyvin. Voisin kuvitella, ettei enkulla ihan yhtä pitkälle pötkitä, vaikka Marrakechissä tuntui välillä siltä, että turisteille puhutaan automaattisesti enkkua, vaikka kuinka yrittäisi itse vastata ranskaksi. Lisäksi Pohjois-Marokossa osataan ilmeisesti jonkin verran myös espanjaa, mutta Marrakechissä ei enää ehkä niinkään.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Maarit sunnuntai, joulukuu 29, 2013 at 17:43

    Kiinnostava postaus! Nuo Atlas vuoret vaikuttais käymisen arvoiselta paikalta. Ja basaarit!

    • Reply Hanna sunnuntai, joulukuu 29, 2013 at 18:24

      Kiva kuulla! 🙂 Ja nuo vuoret oli kyllä ehdoton must see -paikka tolla reissulla, jos ei olisi tuota autoa vuokrattu niin varmasti oltais menty jollekin turistiretkelle vuorille. Ja basaarit on kyllä ihan oma lukunsa, tosin ihan Istanbulin basaaria eivät voittaneet Marokon soukit 😀

    Leave a Reply