Suomen suurin matkablogiyhteisö

Instagram Travel Thursday: My biggest travel dream – La Tour Eiffel

Tittidii!

Vihdoinkin mulla on Instagram ja voin osallistua Instagram Travel Thursday -kampanjaan ūüėÄ Lumialle ei ollutkaan ihan helpoin homma saada instaa ja aattelin pitk√§√§n, ett√§ en tuu ikin√§ onnistumaan. Latasin muun muassa jonkun #2instawithlove-sovelluksen, jolla pysty ottaa kuvia, joihin tuli kehys, jossa luki ton sovelluksen nimi. Ei puhettakaan, ett√§ voisi julkaista kuvat muualla kuin sovelluksen omassa kuvavirrassa ja mit√§√§n profiilia tai seuraajia ei tuon sovelluksen kautta saanut. Mutta nyt vihdoin t√§rpp√§s. Oikea instahan on tullut joihinkin Lumioihin, mutta ei t√§h√§n mun versioon, mutta #2instawithmassivelove-sovellus toimii l√§hes kuin oikea Instagram, joten jihuu, en ole en√§√§ tekniikan suhteen j√§lkeenj√§√§nyt yksil√∂.

Koska tämä on aika Ranska-painotteinen blogi ja kirjoittaja on sen verran pahasti hurahtanut patonkimaahan, niin ajattelin, että eka Travel Thursday -postaus täytyy varmaan kirjoittaa jostain niinkin klassisesta ranskalaisuuden symbolista kuin Eiffel-tornista.

En tiedä, kuinka alunperin innostuin Ranskasta niin hirveästi. Muistan jo ala-asteella olleeni ihan varma, että heti kasiluokalla, kun pikkukylässämme pystyy valitsemaan ranskan valinnaiseksi kieleksi, niin otan ehdottamasti sen. Vaikka kaverit valitsivatkin köksää, kuvista ja muita helppoja valinnaisia, niin minä halusin oppia puhumaan rakkauden kieltä, silläkin uhalla, että jouduin tekemään enemmän läksyjä kuin muut. Hirveän montaa muuta innokasta ranskanlukijaa ei ikäluokastani löytynyt, onneksi kuitenkin aina sen verran, että vain lukion viimeisen kurssin jouduin tehdä itsenäisesti. Oli kyllä kunnon yksityisopetusta, kun viimeisillä kurssilla meitä oli vain pari kolme opiskelijaa.

Kielistä olen ollut hirveän innostunut aina, mutta ranskan kieli on silti ollut aina jotain enemmän. Lukiossa opettelin ihan kaiken, ja suorastaan ahmin kielioppisääntöjä sekä uusia sanoja. Sain jopa ranskan opiskelujen aikana stipendikirjan sekä opettajalta Céline Dionin cd:n. Halusin oppia puhumaan täydellistä ranskaa, ja vielä yliopisto-opintojen alussa tavoitteeni oli valmistuttuani puhua ranskaa kuin aito ranskatar. Sittemmin on realiteetit iskeneet vastaan, ja olen tajunnut, ettei monotonista suomi-aksenttia niin vain korvatakaan soljuvilla ranskan äänteillä. Halu osata täydellistä ranskaa on ehkä hieman hiipunut, mutta tavoite on vieläkin oppia puhumaan paremmin ja paremmin tuota unelmien kieltä.

Miten tämä kaikki sitten liittyy Eiffel-torniin? Jossain kohtaa opintoja tajusin, että ei taida täydellistä ranskaa oppia pelkästään tunnilla istumalla. Joten Ranskaanhan sitä oli suunnattava kieltä oppimaan. Ranskan oppikirjoissa seikkailtiin aika paljon Pariisissa, ja totta kai siinä vaiheessa Ranska oli itselle aika pitkälti yhtä kuin Pariisi. Haave matkasta Pariisiin alkoi kyteä mielessä enemmän ja enemmän. Ajattelin, että jos vain Pariisiin pääsen ja näen Eiffel-tornin, niin olen tyytyväinen. Mitään muuta en halunnut nähdä yhtä palavasti kuin tuon upean Gustave Eiffelin suunnitteleman rautahäkkyrän.

Imin tietoa Pariisin nähtävyyksistä ja luin joka sanan Ranska-oppaani Pariisia käsitteleviltä sivuilta. Lopulta sain yhden kaverini lähtemään matkaseuraksi ja varattiin lennot Pariisiin abivuoden syyslomalla, vuosi oli 2009. Kyseessä oli eka itsenäinen ulkomaanmatka, jonka tein, aiemmin olin käynyt vain koulun järjestämillä matkoilla, joten aika paljon jännitti. Eipä olleet vanhempanikaan kovin innoissaan, kun kaksi 18 v.-tyttöä lähtivät päinsä suureen kaupunkiin. Selvitinkin hirveästi kaikkea etukäteen, ja laadin ohjelmaa, mitkä nähtävyydet kannattaa tsekata minäkin päivänä. Olin niiin valmistaunut Pariisinvalloitukseen kuin vain voi olla.

Muistan viel√§kin sen fiiliksen, kun lentokentt√§junalla rumien l√§hi√∂iden halki kuljettuamme noustiin metrotunnelista kadulle. Nyt ollaan todellakin Pariisissa, ajattelin. Katu oikein henki pariisilaistunnelmaa. Seuraava wow-tunne tuli taas metrotunnelista noustessa¬†Place de la Concordelle, sielt√§ n√§kyi jo Eiffelin huippukin puiden takaa. Olin ihan haltioissani ja taltioin kaukaisuudessa siint√§v√§n tornin kymmeniin kuviin. Kunnolla k√§ytiin Eiffelin luona ensimm√§isen kerran illalla, ja voi ett√§ oli makee iltavalaistus. Ja se valoshow, ihan henke√§salpaavan upeaa. (Valitettavasti kuvamateriaali ei oikein ole henke√§salpaavan upeaa…)

Mutta pakko oli myös myöntää pettymys. Mulla oli Pariisia kohtaan niin kovat odotukset, että lopulta oli pakko myöntää, ettei paikka ehkä ollutkaan pelkkä satukaupunki, kuten olin kuvitellut. Pariisissa on myös niitä rähjäisiä alueita, ihmiset olivat monesti töykeitä eivätkä ymmärtäneet, vaikka kuinka sönkötin ranskaa. Ja varsinkaan minä en ymmärtänyt heitä. Ensikosketus Pariisiin ei ollut siis pelkkää ruusuilla tanssimista, mutta seuraavilla vierailukerroilla olen löytänyt enemmän ja enemmän Pariisista sitä satumaisuutta, jota ekalla reissullani sieltä hain. Pariisi ei ota vieraita avosylin vastaan, eikä näytä parhaita puoliaan heti ensimmäisillä treffeillä.

Mutta tulihan siinä yksi pitkäaikainen unelma toteutettua, kun pitkän jonotuksen ja portaiden kapuamisen jälkeen näki kaupungin Eiffelin huipulta. Koko Pariisi oli jalkojen alla, ja sieltä yläilmoista pystyi bongaamaan monta kuuluisaa nähtävyyttä. Sanotaan, että aito pariisitar ei ole koskaan astunut jalallakaan Eiffel-torniin. Siinä he kyllä menettävät jotain upeaa.

Eiffel-torni on vieläkin sellainen monumentti, jota ihailen aina, kun se Pariisin katukuvassa vilahtaa jostain talojen välistä. Ja helpottaa myös suunnistusta huomattavasti kun synkronoi kartan Eiffelin kanssa samansuuntaisesti. Etenkin iltavalaistuna torni on niin upea, että jaksaa mykistää minut joka kerta.

Nuoruusvuosien haaveissa Eiffel-torni oli myös se THE maailman romanttisin paikka. Miten monta kertaa onkaan tullut haaveiltua, että unelmieni prinssi, ranskalainen aateliskreivi Jean-Pierre polvistuu eteeni timanttisormus kourassaan juurikin tämän tornin huipulla. Tästä haavekuvasta jouduin valitettavasti luopumaan, koska ei ole Jean-Pierreä näkynyt ja siksi, että romanttisuus on kaukana siitä, kun tornin huipun kapeilla käytävillä raivaa tietään japanilaisten turistien läpi.

Miksi en sitten mennyt vaihtoon Pariisiin, ja olisin saanut ihailla tuota upeaa rakennelmaa joka päivä? Koska jossain vaiheessa elämää tajusin, ettei Pariisi ole sama asia kuin Ranska. Elämää on Pariisin ulkopuolellakin, enkä missään vaiheessa ole haaveillut Pariisissa asumisesta. Niinkin upeasta kaupungista tulisi varmasti arkipäiväinen, jos siellä asuisi ja eläisi arkea miljoonien muiden ihmisten kanssa samoissa metrotunneleissa. Pariisi on upea juuri siksi, että silloin kun siellä käy, on aikaa ihastella upeita rakennuksia ja pariisilaista tunnelmaa.

Vaikka pidänkin Pariisista valtavasti, niin upeampiakin paikkoja olen nähnyt ja lähtökohtaisesti viihdyn muissa Ranskan kaupungeissa enemmän. Unelma Eiffel-tornin näkemisestä on toteutettu, mutta huomasin, ettei se enää riitä. Nälkä kasvaa syödessä, ja nykyään haaveilen koko maailman valloittamisesta. Eiffel-torni oli ensimmäinen etappi matkalla kohti suurempia haaveita, enää avaruus on rajana (koska sinne mulla ei oo mitään mielenkiintoa päästä).

Tietyllä tapaa Pariisinmatka myös avasi silmät. Pettymys siitä, että Ranska on myös jotain muuta kuin lukion oppikirjoissa esitettyä idylliä vaihtui realismiin. Ranska on vieläkin mulle ensirakkaus, maa, joka ei ole vieras, mutta ei omakaan. Nään Ranskassa paljon hyviä juttuja, mutta paljon myös huonoa. Mulle Ranska on nykyään paljon muuta kuin pelkkä Eiffel-torni. Se on myös kurjia lähiöitä, turvattomuutta iltaisin, kerjäläisiä ja loputonta byrokratiaa. Vaikka viime vuoden jälkeen näen kolikon kääntöpuolenkin ja sen, ettei elämä Ranskassa ole pelkkää unelmaa, on Ranska silti mulle erityinen paikka. Se on paikka, jonne haluan kaikesta huolimatta vielä palata, en ehkä asumaan, mutta kuitenkin.

Miten sitten kävi haaveelle oppia täydellistä ranskaa? Ymmärsin viime vuonna sen, että pystyn selviytymään arkipäivän tilanteista ja puhumaan sujuvasti, vaikka teenkin kielioppivirheitä ja ääntämiseni ei ole täydellistä. Kielitaitoa voi ja pitää kehittää joka päivä, mutta ilman omaa Jean-Pierreä tuskin natiivitasoisesti pystyn koskaan puhumaan. Mutta tarviiko olla täydellinen, jos on tarpeeksi hyvä? Ranskalaiset tulevat aina kuulemaan puheestani, että en ole yksi heistä, mutta mitä sitten?

Haaveet on tehty toteutettaviksi ja elämä elettäväksi. Jos en olisi ikinä päässyt Eiffelin huipulle, niin olisin varmasti katunut sitä joka ikinen päivä. Uskon nimittäin vahvasti siihen, että asiat, joita kadumme vanhana, eivät ole niitä, jotka teimme, vaan niitä, jotka jätimme tekemättä.

A dream come true. (Huomatkaa tyylikäs MUMMOpipo:D)

Instagram Travel Thursday on viikottainen kokoelma blogipostauksia, ja tempauksen tarkoituksena on vahvistaa Instagramia matkainspiraation ja -tiedon levittämiskanavana, ja tuoda esille Instagramin matkailueksperttejä. Suomessa tempauksen järjestäjinä toimivat  bloggaajat blogien Running with Wild Horses (Veera), Kaukokaipuu (Nella) ja Destination Unknown (Satu) takana.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

10 Comments

  • Reply maaritjohanna torstai, joulukuu 19, 2013 at 16:14

    Mieki oon ihan rakastunu t√§h√§n kamppikseen! K√§v√§ssyt olen kans kaksiki kertaa eiffeliss√§, maisemat ihan mielett√∂m√§t! Viel√§ki komeampi paikka minusta Pariisissa kyll√§ Sacre Coeur ūüôā mukavaa ett√§ sait sen sovelluksen. Ite otan kuvat ipadilla eik√§ laatu ole todellakaan maailman paras. T√§ytyy varmaan kans l√§hte√§ puhelin kaupoille!

    • Reply Hanna torstai, joulukuu 19, 2013 at 21:32

      Oli kyl kiva vihdoinki saada toi insta, ennen oon vaan harmissani kironnu Nokian kun en oo voinu osallistua Travel Thursdayhin! ūüėÄ Eip√§ munkaan puhelimella huippukuvia saa, perusdigikameralla kuvaan yleens√§, se kulkee niin k√§tev√§sti joukossa. Ja maisemis ei oo tosiaan tuolla valittamista. Sacre-Coeuriss√§ oon k√§yny vaan kerran ja sillon en ihan mykistyny samalla lailla ku muualla Pariisis, mutta ehk√§ t√§ytyis siell√§ki k√§yd√§ viel√§ toisen kerran! ūüėÄ

  • Reply katariina72000 torstai, joulukuu 19, 2013 at 17:43

    Mulla on Lumia1020 ja siin√§ se IG:n beta versio. Hitusen on viel√§ s√§√§t√§mist√§ sen kanssa ūüôā

    • Reply Hanna torstai, joulukuu 19, 2013 at 21:34

      Joo oonki kuullu, että uusimpaan Lumiaan sais instan, mutta mulla on 800, nii ei oo vielä tähän tullu :/

  • Reply kaukokaipuu torstai, joulukuu 19, 2013 at 19:53

    Hienoja kuvia patonkimaasta, jossa mä en ole vielä koskaan päässyt reissaamaan! Toivottavasti kuitenkin pian, sillä kyllähän tuo Ranska, etenkin etelä, kiinnostaa kovasti.

    Ja huippua, että lähdit mukaan meidän tempaukseen!

    • Reply Hanna torstai, joulukuu 19, 2013 at 21:38

      Tosi kiva, ett√§ ootte kehitelly t√§n, matkakuume kasvaa ihan silmiss√§! ūüėÄ Ja Ranskaa kyll√§ suosittelen ehdottamasti matkakohteeksi, harva maa Euroopassa on yht√§ monipuolinen. Ja t√§ytyy nyt ehk√§ hieman vet√§√§ kotiinp√§in, mutta onhan Etel√§-Ranska ehdottomasti upeinta Ranskaa ūüôā

  • Reply satuvw torstai, joulukuu 19, 2013 at 22:22

    Hienoa ett√§ l√§hdit mukaan kampanjaan, jes!! ūüôā

    Olin Pariisissa työharjoittelijana vaihtovuotenani ja siinä kyllä kanssa sai tutustua Pariisiin moniin eri puoliin. Asuin itse 18. alueen hujakoilla ja muutama ei-niin-mukava kokemus siinä tuli koettua, mutta kaikin puolin kyllä ihastuin kaupunkiin.

    Luulin jo hetken ett√§ mieheni my√∂s kosisi minua Eiffeliss√§ kun Pariisiin vei, mutta sitten h√§n johdattikin Luxembourgin puistoon juuri ennen lentokoneeseen l√§ht√∂√§. ūüôā

    Ens viikko muuten tosiaan lomaillaan IGTravelThursdayn kanssa, mutta heti uuden vuoden j√§lkeen ollaan taas linjoilla ūüôā

    • Reply Hanna perjantai, joulukuu 20, 2013 at 10:30

      Pariisista kyll√§ l√∂ytyy tosiaan monta muutakin puolta kuin vain se turisteja kiinnostava osa, jossa kaikki on upeaa. Ja oi, Luxembourgin puisto kyll√§ kuulostaa ihanalle paikalle kosia! Se on lempipuistoni Pariisissa ja varmasti rauhallisempi paikka tuohon tarkoitukseen kuin Eiffel-torni:) Ja ensi vuodelle t√§ytyy siis ruveta kehittelem√§√§n kans Instagram Travel Thursday – postauksia ūüėÄ

  • Reply Veera Bianca sunnuntai, joulukuu 22, 2013 at 01:34

    Jee tervetuloa mukaan t√§h√§n kamppikseen, kivoilla kuvilla olet messiss√§! ūüôā Eiffelin tapaaminen ensi kertaa on kyll√§ hieno fiilis ja Pariisi on ihan mahdottoman kaunis kaupunki!

    • Reply Hanna sunnuntai, joulukuu 22, 2013 at 16:05

      Kiitos! ūüôā Pariisissa on kyll√§ aivan oma tunnelmansa ja onhan tuo Eiffel-torniin kipuaminen sellanen juttu, joka kannattaa kerran el√§m√§ss√§√§n kokea!

    Leave a Reply