Suomen suurin matkablogiyhteisö

Ihana Aix-en-Provence

Heissan!

Astetta hektisempi viikko takana, kun ensiksi viettää kymmenen tuntia koululla, niin ei hirveästi innosta enää istua yhtään ylimääräistä koneen edessä. Onneksi tällaisia viikkoja ei ole ihan joka viikko!

Mutta sen kunniaksi, että Ranskasta paluustani on kulunut (jo!!) viisi kuukautta, niin palataanpas takaisin viime helmikuuhun. Lähdettiin silloin yksi lauantai kahden kaverini kanssa Aix-en-Provencen ihanaan kaupunkiin Marseillen lähelle. Aix-en-Provencea kannattaa kyllä harkita päiväretkikohteeksi, jos Marseillessa reissaa, meinaan siinä on kaksi kaupunkia niinku yö ja päivä. Aix on ilmeisesti aika porvarikaupunki, ja se näkyykin katukuvassa (varsinkin jos vertaa Marseilleen).

Junat Montpellieristä Aixiin oli aika kalliita, joten me tultiin kimppakyydillä, covoituragella. Tuo oli ainut kerta, kun ranskalaista kimppakyytisysteemiä testasin, ja sen verran huono maku jäi, että siihen se sitten jäikin. Takaisin jouduttiin nimittäin tulla junalla, koska paluukyydistä ei kuulunut mitään. Mutta taidan kirjoitella tuosta covoituragesta joskus ihan oman tarinansa…

Aixin pääkatu on tuo yläkuvan Cours Mirabeau. Helmikuussa puissa ei ollut lehtiä, mutta voin vain kuvitella, miten upeannäköistä tuolla olisi ollut, jos puut olisivat olleet täysin vehreitä. Olen nähnyt elokuvassa saman paikan kesällä, ja puiden oksat muodostavat kuin vihreän katon kadun päälle.

Kadun toista päätä valvoo jonkin Ranskan kuninkaan patsas. Alakuvan näkymä (kesällä) oli tallennettu lähes jokaiseen postikorttiin, joten se on selvästi LE maisema, joka jokaisen henkisesti japanilaisen turistin on tallennettava kameran muistikortille.

Aixin vanhakaupunki on täynnä upeita rakennuksia, joten Cours Mirabeaun toiseen päähän käveltyään kannattaa suunnata vasemmalle puolelle, ja kierrellä kapeilla kujilla.

Lauantaiaamupäivä oli muuten nappivalinta Aixiin tutustumiseen, koska koko keskusta oli yhtä markkinaa! Ranskassa on monissa pienemmissä kaupungeissa lauantaiaamupäivisin hedelmä- ja vihannestori, josta löytyy yleensä vaikka mitä muutakin. Törmäsin useampaankin toriin reissuilla, ja Aixissä oli yksi parhaimmista.

Marseillensaippuaa oli totta kai myynnissä, Provencessa kun oltiin. Nuo saippuat ovat muuten käteviä tuliaisia, itse ostin niitä varmaan kaikille sukulaisille.

Torilla oli myynnissä vaikka ja mitä: leipiä, juustoa, oliiveja sekä tietysti tuoreita vihanneksia ja hedelmiä lähiseuduilta. Varmasti kunnon lähiruokaa löytääkin, kun ottaa suunnaksi marché aux fruits’n, eli hedelmätorin.

Nuo mausteet on niin ihanan näköisiä myös, harmittaa, etten ikinä ostanut yhtäkään purkkia. Yksi ehdoton lempparini torien antimista olivat kuivatut hedelmät. Niistä sai aina hyvää naposteltavaa päiväksi, että jaksoi kiertää nähtävyyksiä. Kuivattua ananasta, omenaa, persikkaa, mansikkaa, kiiviä… Mitä muuta sitä reissuevääksi tarvisikaan?

Torilla riitti vilinää ja vilskettä.

Myös leikkokukkia oli myynnissä, 10 tulppaania näkyy olevan 7€, että melko halpaa. (Tai no mistä mä mitään tiedän, kun en ikinä osta kukkia…)

Aix-en-Provencessa oli tietysti myös kirkko. Käytiin siellä myös sisällä, mutta se taisi olla muutaman tunnin keskipäivällä kiinni, juuri silloin, kun ekan kerran yritettiin sisälle.

Ravintoloitakin oli paljon. Cours Mirabeaullakin niitä oli vieri vieressä, mutta me löydettiin hyvä paikka jostain vanhan kaupungin kujilta. (Ei tosin kuvassa näkyvä lehmäravintola, joka pääsi kuvaan hauskasti koristellun julkisivunsa takia.)

Harmi kun en muista minkään paikan nimeä, koska poikkeuksellisesti en ollut kartturina, mutta joissain puistoissa käytiin myös. Aamulla haettiin turisti-infosta kartta, ja kierrettiin oikeastaan kaikki siihen merkityt tärkeät nähtävyydet, mutta parasta oli ehdottomasti nuo markkinat. (Miksi muuten Ranskassa turisti-infot, Office de turismet, on aina ihan hirvittävän hankala löytää? Voisi ajatella, että ne olisi hyvä sijoittaa johonkin turisteille tärkeään paikkaan, kuten asemalle, mutta yleensä ne löytyvät vasta siinä vaiheessa, kun on ensin kymmenen kertaa eksynyt yrittäessään seurata opaskylttejä. Usein Office de turisme löytyy vasta sitten paluumatkalla asemalle, jolloin kartalla ei enää tee mitään.)

Aixissä oli myös uudempi keskusta, jossa oli vaatekauppoja ja muita ostospaikkoja. Ja se turisti-infokin muuten oli tässä lähellä, siltä varalta, että jollakin muulla on vaikeuksia löytää niitä 😀

Aix vei kyllä sydämeni (taas, mun sydän taitaa olla pirstaleita eri puolilla Etelä-Eurooppaa, niin usein tulee näin kirjoitettua…:D). Mutta kaiken kaikkiaan ihanan hurmaava pikkukaupunki, jossa oli sopivasti ranskalaista tyyliä ja eleganssia. Allez-y, menkää sinne siis!

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply