Suomen suurin matkablogiyhteisö

Kansainvälisty Suomessa

Heijssan!

Kiirettä pukkaa edelleen, mutta tulin nyt kirjoittamaan nopeasti yhdestä itselle ajankohtaisesta jutusta, nimittäin kv-tuutoroinnista. Montpellierissä meillä ei ollut mitään tuutoreita, ja olisin kyllä sellaista kovasti kaivannut. Siksi päätinkin kantaa korteni kekoon, ja alkaa kv-tuutoriksi Tampereelle saapuville vaihtareille. Tällä viikolla saatiin vihdoin tietää tulevat tuutoroitavamme, ja ainakin itsellä kävi hyvä tuuri (vaikka lopullisesti kai tietää sitten, kun kyseiset tyypit tapaa livenä). Mutta ainakin opastettavani tulevat juurikin niistä maista, joista toivoinkin, Espanjasta ja Ranskasta. Eli jes, pääsen puhumaan ranskaa vielä vaihdon jälkeen, ja mahdollisesti espanjan taitonikin paranee tästä sönkkäyksestä.

Lupaan kertoa sitten jossain välissä, millainen kokemus tämä kv-tuutorointi oli, nyt olen innoissani uusien vaihtareiden saapumisesta Tampereelle. Ja aika pahasti hieman myös hukassa siitä, mitä minun pitää tehdä. Ei se ihan niin mene, että vaihdossa olleena osaa automaattisesti neuvoa Suomeen tulevia vaihtareita (mutta luulin, että se menee just niin…) Täytyy siis perehtyä vielä tarkemmin noihin tuutori-infoihin, jotka on enkuksi (yök, asenneongelmani enkkua kohtaan ei ole vielä lievittänyt, taitaa jäädä jäänteeksi Ranska-vuodestani ikuisiksi ajoiksi :D).

Mutta siis, jos ei itsellä ole mahdollisuutta/ halua/ rahaa/ aikaa ym. lähteä vaihtoon, mutta olisi silti kova hinku kansainvälistyä jollain lailla, niin kv-tuutorointi voisi olla hyvä tapa. Ja siitä saa opintopisteitäkin 😀 Tietysti on ihan tuurista kiinni, millaiset tyypit saa tuutoroitavikseen, mutta tuutoroitavien kautta tutustuu varmasti myös muihin vaihtareihin. Ja jos tuutorin vastuu ei houkuta, niin mikään ei estä tutustumasta vaihtareihin muuten vaan. Uskoisin, että lähes jokainen vaihtari nimenomaan haluaisi tutustua myös paikallisiin, mutta miten vaikeaa se onkaan. Itse ainakin hypin kaksi päivää riemusta sen jälkeen, kun joku luokkakaverini Ranskassa sanoi minulle muutakin kuin pelkän bonjourin. Joten opiskelevat ihmiset (ja miksei muutkin) jutelkaa vaihtareille!!! Unohtakaa suomalainen jurous ja ujous, ja menkää rohkeasti juttusille. Ja jos puheenaiheet ovat hukassa, niin aika voi aloittaa kysymällä jotain juttukaverin kotimaahan liittyen. Omasta mielestäni oli aina kivaa, kun joku osoitti kiinnostusta Suomea kohtaan, ja mielelläni sitten kerroinkin täällä jo aiemmin esiteltyjä Suomi-shokeerausfaktoja, joista varmasti löytyi lisää jutunjuurta.

Jos hyvä säkä käy, niin löydät elinikäisen ystävän toiselta puolen maailmaa, ja siis yhden uuden matkakohteen tulevaisuuden reissuille! Mitään hävittävää ei siis ole, joten nyt vaan rohkeasti juttusille ja kansainvälistymään!

Mitäs hyviä kansainvälisty Suomessa -vinkkejä teillä lukijoilla on?

She’s Erasmus and she’s all alone, let’s go talk to her! (Kuva on meidän koulun gaala-juhlasta, en oikeesti ollut bileissä ihan yksin, vaan saavuin paikalle suomalaisen aikakäsityksen mukaan ihan ajallaan. Ei varmaan tarvi sanoa, että ranskalaisten käsitys juhlien alkamisajasta hieman erosi omastani…)

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply