Tequilaa Tequilassa

Minulla on viimekertaisesta Meksikon reissusta johtuen hieman ristiriitainen suhde tequilaan. Tai no, sanotaanko että en ole ollut erityisen innostunut sitä enää varsinkaan Suomessa juomaan, varsinkin tietäen laadun jota perusbaarissa shottina kaadetaan. Kaikki varmaan tietää Sierra-tequilan ja sen sombreronmuotoisen korkin. Ei kiitos!

Mutta nyt olen kuitenkin reissaamassa tequilan synnyinmaassa Meksikossa. Voiko Meksikoa kokea ilman tequilaa? Kysymys on varmaan sama, kuin kysyisi voiko Suomea kokea ilman ruisleipää. Ei voi.

Tequila on tietenkin kotoisin Tequilasta, joka on pieni kylä Jaliscon osavaltiossa Meksikossa. Tequila sijaitsee noin 50 kilometriä Guadalajarasta jossa pidin majaa, ja sinne pääsee helposti bussilla, joten tietenkin tämä elämys oli koettava!

Tequilassa sijaitsee valtava määrä eri Tequila-tislaamoita, mutta myös itse kaupunki on Meksikon ”Pueblo magico”-listalla ja siis erittäin idyllinen paikka. Bussimatka Guadalajarasta Tequilaan kestää noin kaksi tuntia. Kylään päästyään onkin enää päätettävä, mihin tislaamoon menee vierailemaan! Me menimme Jose Cuervoon, joka sijaitsee aivan Tequilan ytimessä ja onkin yksi Meksikon suurimmista tequilan tuottajista.

Ostimme liput ja odotellessamme kierroksen alkua halusi ystäväni meidän ostavan tietenkin Tequila-drinkit, jotka sisälsivät myös suolaa, sitruunalimonadia, paljon jäitä ja greippisiivun. Tietääkseni drinkin nimi oli ”Squirt”, johtuen sitruunalimpparin nimestä jota juomaan tulee. Tällä siis lähdettiin tequila-kammoani selättämään, eikä ensimmäinen drinksu maistunut pahalta ollenkaan! Asialla on toki varmasti tekemistä tequilan laadun kanssa. Odotellessa myös hieman kävelimme ympäriinsä tehtaan lähettyvillä olevilla kaduilla.

Itse kierros kesti kaksi ja puoli tuntia, jonka aikana kiersimme tehtaalla kuunnellen tequilan valmistusprosessista ja tietenkin maistellen tequilaa! Jos muistan oikein, kyseinen Jose Cuervon tehdas valmistaa 10 000 litraa tequilaa joka päivä.

Agaveja leikattuna ja menossa uuniin. Agaven täytyy olla noin 6-8 vuoden ikäinen, ennenkuin se leikataan ja siitä voidaan valmistaa tequilaa.

Se ei pelaa joka pelkää…

Kierroksen alussa saimme maistaa sekä paahdettua agavea joka oli todella hyvää, sekä tequilaa sen ensimmäisen tislauksen jälkeen. Tämä tavara oli muuten todella tujua, noin 55% alkoholia! Lisäksi saimme maistella eri ikäisiä tequiloita, ja lopuksi meidän kierrokseemme kuului erillinen tequilan maistelu, jossa maistelimme neljä eri tequilaa oikeaoppisesti ja niistä eri vivahteita tunnistaen. Ja kyllä, kaikki mietitte kuitenkin, viimeistään tässä vaiheessa sai ihan kevyen hiprakan päälle. Itse en tosiaankaan juonut kokonaan kaikkia neljää shottia, liekö olisin hetken päästä jaloillani pysynyt sen jälkeen haha.

Paahdettua agavea. Erittäin makeaa ja paahtuneen makuista herkkua. Tästä sitten puristetaan tuota nestettä, josta alkaa tequilan valmistus!

Agavejen paahtamiseen käytettävä uuni. Näitä oli tehtaassa yhteensä 16 kappaletta.

Tequilan maistelu ja apuvälineinä lime, kaneli ja agave jolla haettiin erilaisia aromeja tequiloista hieromalla kyseisiä asioita lasin reunaan. Kekseillä puhdistettiin suu mauista ja kaffella nenä tuoksuista!

Sen havainnon tein kuitenkin, että ei se pelkästään perisuomalainen kulttuuri ole, että kun ihmiset saavat vähän ilolientä, alkaa kummasti porukka sosialisoitua. Maisteluhetkeä lopetellessamme, yhtäkkiä joku huikkasi pöydän toisesta päästä ”Chica, de donde eres?”, eli mistä olen kotoisin. Sanottakoon, että kaikki muut kierrokselle osallistujat olivat meksikolaisia joten erotuin joukosta 😀 Kun vastasin, että olen Suomesta, siitäkös riemu repesi ja kaikki halusivat hirveästi kuulla mitä teen Meksikossa, mitä tykkään olla täällä jne. Seuraavaksi tajuan, että olemme kaikki lähdössä tislaamon viereiseen ravintolaan, joku tilasi porukalle pullollisen tequilaa ja seuraavaksi alettiin laulaa. Kunnes mariachit tulivat paikalle ja sitten pyydettiin tietenkin heitä esiintymään. Nyt oli sitä autenttista Meksikolaista elämystä! Oli niin hauskaa, itse en lauluosuuteen nyt ”valitettavasti” päässyt osallistumaan sillä ei vielä ihan lähde nuo meksikolaiset kansanlaulut.

Mariachis

”Bileiden” ollessa vielä täydessä käynnissä päätimme kuitenkin lähteä takaisin kohti Guadalajaraa. Kotimatkalla maistui pienet unoset oikein hyvin, ei varmaan ollut nautitulla tequilalla osuutta asiaan…

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply