Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Category

Suomi

kaupallinen yhteistyö Varsinais-Suomi vinkit

Kesäretki Somerolle? Nappaa sisäpiirin vinkit

16.6.2022

Pääsin tutustumaan Someroon yhdessä matkabloggaajakollegoiden kanssa. Pakko myöntää, että olin alkuun hieman skeptinen. Mitä tarjottavaa Somerolla (jonka olin mielessäni ajatellut pitäjäksi, jossa kasvaa vain viljaa ja sikoja) voisi olla? Somerniemen kesätori ja Häntälän notko olivat ainoat entuudestaan tutut jutut, mutta muuten pressimatka kuljetti meitä ihan uusissa paikoissa. Ja pakko sanoa, että kesäisessä Somerossa on kyllä jotain sellaista vanhojen Suomi-leffojen tunnelmaa, mikä vetosi allekirjoittaneeseen.

Yhteistyössä: Visit Somero

1. Hullaannu kellohameista Muotiputiikki Helmessä

Kellohameet ja kirkkaan pinkki Cadillac eivät välttämättä ole ne ensimmäiset jutut, joihin kuvittelee Somerolla törmäävänsä. Mutta juuri ne ovat asiat, joista vuonna 2003 perustetun kivijalkaliikkeen, Muotiputiikki Helmen tunnistaa. Jättimäisessä liikkeessä on myynnissä yrittäjä Anita Hallapellon maahantuomia vintage- ja uustuotantovaatteita, kenkiä ja asusteita. Liikeen oven avatessa tuntuu, että astuisi toiseen todellisuuteen. Rekit ovat täynnä toinen toistaan näyttävämpiä kellohameita ja joka puolella on paljon pieniä sisustuksellisia yksityiskohtia, joita ei kaikkia välttämättä ensisilmäyksellä edes huomaa. On helppo ymmärtää, että tänne tullaan kauempaakin.

Koko paikan sydän on kuitenkin yrittäjä Anita itse. Hänen energisyytensä ja iloisuutensa tarttuu helposti. Olemme tuskin ehtineet sisälle liikkeeseen, kun hän jo tarjoilee meille skumppaa ja vaaleanpunaisia vaahtokarkkeja. Lisäksi meille jokaiselle on varattu vaaleanpunaiset stressiflamingot – koska miksipä ei.

Huomaan pian myös ihailevani Anitan tyylitajua ja ammattitaitoa. Hän katselee meitä hetken, ja tuo sitten mekot sovitukseen. Kaikille erilaiset, rohkeita värejä – sellaisiakin, joita ei ehkä ensiksi tule ajatelleeksi. Ja niin vain koot ovat juuri eikä melkein sopivat ja väritkin mitä mainioimmat. Mallit ovat monelle sellaisia, ettei niitä tulisi itse valittua, mutta jotka kuitenkin näyttävät päällä hyviltä. Liikkeessä tehdään useita pyörähdyksiä kellohameet hulmuten, ja useimmat meistä poistuvatkin paikalta ostoskassien kanssa.

Mekkojen lisäksi Muotiputiikki Helmessä on myynnissä paljon muutakin. Vaatteita löytyy laidasta laitaan myös miehille ja lapsille, ja lisäksi valikoimassa on persoonallisia sisustustarvikkeita. Ja kenkiä. Hurjan paljon uniikkeja, rohkean värisiä ja erikuosisia kenkiä, jotka nekin saavat meidät huokailemaan ihastuksesta.

Muotiputiikki Helmi löytyy osoitteesta Joensuuntie 47 ja se palvelee ma-pe klo 10-17 ja lauantaisin klo 10-13.

2. Nauti aamukahvit Suomen suurimmalla torilla Somerniemellä

Mitä ei Somerniemen kesätorilta löydy, sitä ei tarvita! Tai no, tori on ehkä hieman harhaanjohtava nimitys, sillä mielestäni alue muistuttaa enemmän jonkinlaista pihalla sijaitsevaa ostoskeskusta. Vilkkaimpina toripäivinä Somerniemellä on 200–300 myyjää ja yleisöä jopa 6000-7000 henkeä. Myynnissä on ihan kaikkea maan ja taivaan väliltä: kukkia, vihanneksia, leivonnaisia, muikkuja, muuta suolaista, kahvia, linnunpönttöjä, astioita, käsitöitä, kirpputorikamaa (, jotka eivät suinkaan ole kirppishinnoissa).

Kesätori on ennen kaikkea kyläläisten ja mökkiläisten kohtaamispaikka. Olohuone, jossa juodaan aamukahvit ja ihmetellään maailman menoa. Kiireessä tai kovin tarkalla aikataululla ei paikalle siis kannata tulla.

Meillä oli kunnia tutustua myös paikalliseen kirjailijaan, Kaari Utrioon, ja kuulimme, minkälaista on ollut aikoinaan muuttaa stadilaisena Somerolle. Ei ehkä helpointa, mutta avoimuudella ja nöyryydellä pääsi pitkälle. Jutustelun lomassa pääsimme vieläpä tutustumaan Frezza-klubiinkin, joka on Utrion ja hänen akateemisten ystäviensä kerho, joka kokoontuu Somerniemen torilla aina lauantaisin. Tarkoitus on keskustella milloin mistäkin ja nauttia samalla kylmät Frezzat. ”Sitä ei juoda koskaan missään muualla.”

Kesätori on avoinna toukokuusta syyskuun alkuun joka lauantai kello 8.00-13.00 osoitteessa Helsingintie 1515, 31470 Somerniemi.

3. Piipahda Baddingin Paratiisi-kioskilla ja kotitalolla

Vaikken itse varsinaisesti kuulukaan kohderyhmään, on pakko mainita myös laulaja Rauli ”Badding” Somerjoen muistokohde, eli Paratiisi-kioski sekä kotitalo, jotka molemmat löytyvät Somerolta. Kioski on avattu vuonna 1997, ja siitä on tullut yksi Someron tunnetuimmista nähtävyyksistä, jonne laulajan fanit tekevät vieläkin jonkinlaisia pyhiinvaellusmatkoja.

Kioski tunnettiin alun perin nimellä Somerjoen kioski ja sen perustivat Raulin vanhemmat vuonna 1962. Kioski nousi Helsingintien varteen, muutaman sadan metrin päähän perheen kotitalosta. Baddingin muistokohteeksi kioski avattiin vuonna 1997. Laulaja oli kuollut kymmenen vuotta aiemmin (1987) alkoholimyrkytykseen. Avajaisten yhteydessä järjestettiin myös yleisöäänestys uudesta nimestä. Näin entisestä Somerjoen kioskista tuli Paratiisi.

Kioskilla on myynnissä paitsi kahvia, virvokkeita, jäätelöä ja Badding-pullaa myös erilaisia laulajaan liittyviä muistoesineitä: paitoja, pinssejä, kirjoja ja kortteja. Lisäksi kioskilla järjestetään erilaisia tapahtumia. Yksi mainitsemisen arvoinen suurempi tapahtuma on elokuussa, jolloin kioskilla ja kotitalolla vietetään Baddingin syntymäpäiväjuhlaa.

Kioski löytyy osoitteesta Helsingintie 925. Kioski on auki 7.6-7.8. välisenä aikana ti-su klo 11-18. Baddingin kotitalo sijaitsee muutaman sadan metrin päässä kioskilta, josta lähtee opasteet talolle. 

4. Lähde seikkailulle Sisumetsään

Sitten hieman vauhdikkaampien elämysten pariin, nimittäin Sisumetsän seikkailupuistoon, joka ei varmasti jätä ketään kylmäksi! Sisumetsä on yllättävä kattaus vähän kaikkea keskellä Someron metsää, maailman pisimmältä tuntuvan hiekkatien päässä. Vai miltä kuulostaa paikka, josta löytyy yhdeksänratainen seikkailupuisto, buggy-karting, sporttiparkki, pomppulinnamaailma sekä kotieläinpiha laamoineen ja poroineen? Alueella toimii myös kahvila, ravintola ja buffet, joten tyhjin vatsoin ei aktiviteettien runsastamaa päivää tarvitse viettää.

Kaikesta ”oheistoiminnasta” huolimatta elämyspuiston sydän on kuitenkin ikoninen Hiidenlinna, joka on taiteilija Reino Koivuniemen käsialaa. Luonnonkivestä ja betonista vuonna 1992 valmistuneessa linnassa on esillä Koivuniemen itse tekemiä upeita isoja puuveistoksia ja Kalevala-henkisiä reliefejä. Huonekaluja myöten kaikki on silloisen linnanherran itsensä rakentamia. Jykevä korpilinna ei kuitenkaan riittänyt Koivuniemelle, vaan hän rakensi pihapiiriin kahdeksankulmaisen talon ja hirsisaunan järvenrantaan eläkepäiviä varten.

Sisumetsän seikkailupuisto sijaitsee osoitteessa Hiidenharjuntie 61. Aukioloajat ja hintatiedot löydät täältä.

5. Hurauta Häntälän notkoille – Suomen Alpeille

Kun ensimmäistä kertaa törmäsin Instagramissa kuviin Häntälän notkoista, luulin niiden olevan Alpeilta räpsittyjä. Kerrankin sain yllättyä positiivisesti, sillä kyseiset alppimaisemat löytyvät Somerolta. Häntälän notkot ovat juuri niin kauniit kuin kuvissakin – ehkä jopa hitusen kauniimpia. Sellaisia, joihin ei Suomessa oikein muualla törmää.

Häntälästä löytyy kauniiden maisemien lisäksi myös muutama reitti seikkailtavaksi. Häntälän notkoreitti on vain noin 1,5 kilometrin pituinen, mutta alueelta lähtee myös Peuranpolku, joka on reilun kolmen kilometrin mittainen. Siinä, missä notkoreitti kulkee nimensä mukaisesti pitkin notkomaisemia (ja ehkäpä niissä kauneimmissa maisemissa mitä alue tarjoilee), Peuranpolku johdattaa syvemmälle metsään. Suosittelen lämpimästi molempia reittejä, koska yhdessä ne luovat erilaisine ympäristöineen mielenkiintoisia kontrasteja! Tuntuu hassulta, että niin lähekkäin voi olla niin kovin erinäköistä maisemaa.

Muutama huomio Häntälän notkoille suuntaaville: Koska poluilla liikutaan lehmälaitumella, koirat tulee ehdottomasti jättää kotiin. Sateisena aikana polku menee myös äkkiä savilöllöksi ja rinteet muuttuvat liukkaiksi, joten mukaan kannattaa ottaa kunnon jalkineet sekä tarpeeksi seikkailumieltä!

Luontopolun lähtöpaikkana on Häntälän kylätalo, Häntäläntie 322.

Iisalmi & tienoot kaupallinen yhteistyö Pohjois-Savo vinkit

Kolme persoonallista majoitusta Iisalmessa

13.6.2022

Ensimmäinen Iisalmen reissu on nyt takana, ja voin kertoa, että kotiin palattiin monta kokemusta rikkaampina! Pääsimme tutustumaan uusiin ihmisiin, majoituksiin ja jopa eläimiin (niistä lisää myöhemmin). Vaikka pidennettyyn viikonloppuun sisältyikin paljon ohjelmaa ja autolla ajoa, olo oli silti reissun päätteeksi ihanan rentoutunut.

Kaupallinen yhteistyö: Iisalmi & tienoot

Ajattelin ihan alkuun kertoa teille kolmesta keskenään kovin erilaisesta majoitusvaihtoehdosta, joihin törmäsimme. Uskon, että nämä saattaisivat kiinnostaa muitakin, jotka kenties suunnittelevat reissua alueelle. Tuntuu nimittäin hassulta, että juuri Iisalmessa törmäsin näinkin erikoisiin majoituksiin, joita en ole missään muualla nähnyt. Vai miltä kuulostaisi yö kirkkoveneen kokassa tai aamiainen bysanttilaishenkisten maalausten alla? Pidemmittä puheitta, tässä ne nyt tulevat, Iisalmen kolme erikoista majoitusta:

Hotel Golden Dome – rajakarjalaista ja ortodoksista kulttuuria keskellä Iisalmea

Iisalmella on ollut talvisodan jälkimainingeissa tärkeä rooli, sillä moni Karjalasta lähtenyt evakko nimittäin asettui juuri Iisalmen alueelle. Mukanaan he toivat rajakarjalaisen ja ortodoksisen kulttuurin, mikä näkyy alueella yhä. Itselleni tämä tuli hieman yllätyksenä ja mietinkin Golden Domen kohdalla pitkään, että nyt on lähdetty aika rohkeasti liikenteeseen.

Kiinteistöllä on värikäs historia. Iisalmen ortodoksinen seurakunta rakennutti sen vuonna 1989. Ennen nykyistä hotellitoimintaa rakennus on tunnettu Evakkokeskuksena ja hotelli Artoksena, joka toimi karjalais-ortodoksisen kulttuurin kohtaamispaikkana. Sekä Artoksessa että Evakkokeskuksessa oli laajasti esillä sodan jaloista pelastettuja, Karjalaan jääneiden ortodoksisten kirkkojen pienoismalleja sekä ikoneja. Sittemmin ikonit siirrettiin Kuopion kirkollismuseo Riisaan ja pienoismallit taas Iisalmen Raatihuoneelle.

Vuonna 2013 kiinteistöä laajennettiin, ja samalla myös sisustukseen haluttiin panostaa aivan uudella innolla: käsinveistetyt huonekalut sekä kylpyhuoneiden ja vastaanottotiskin marmori tilattiin (mistäpä muualtakaan kuin) Konstantinopolista, ja sisustuksessa haluttiin laajemminkin sekoittaa nykyaikaa ja bysanttilaista loistoa sopivasti keskenään.

Mikä ilahdutti? Hotellin mielettömän ystävällinen ja leppoisa asiakaspalvelu. En ole pitkään aikaan törmännyt missään niin hersyvään nauruun ja rempseään henkilökunnan ja asiakkaiden väliseen keskusteluun kuin Golden Domessa. Myös À la carte -ravintola (ja ruoka ylipäätään!) ansaitsee erityismaininnan, sillä ruoka oli tajuttoman hyvää. Testasimme Heili-menun sienikeittoineen, punaviinihärkineen ja mustikkakukkoineen – ja voi pojat! Jopa mieheni (, joka ei ole yhtään sieniruokien ystävä) ylisti keittoa moneen kertaan. Lisäksi aamiaisella tarjoillaan käsintehtyjä aitoja karjalanpiirakoita, jotka ovat kulttuuriperintöä alueelle muuttaneilta evakkonaisilta. Karjalanpiirakat ovat nekin lähituotantoa, sillä ne on leivottu hotellin omassa keittiössä tai evakkonaisten tekeminä Iisalmen ortodoksikirkon tiloissa.

Mikä mietitytti? Näin koiranomistajana hieman kirpaisi, ettei koiruutta huomioitu mitenkään (paitsi lemmikkimaksun muodossa). Jotenkin olen niin tottunut siihen, että hotelliöiden yhteydessä koiraa muistetaan edes jollain; vesikupilla, puruluulla tai vaikkapa omalla pienellä pyyhkeellä. Toki nuo kaikki ovat aina omasta takaa mukana, mutta kuitenkin. Tästä jäi vähän paha maku suuhun… Lisäksi huoneet olivat pienehköt (mutta kylpyhuoneet puolestaan todella suuret) ja seinät melko ohuet: kuulimme pienimmätkin yskäisyt tai huokaisut naapurihuoneesta.

Hanhenpesä – mummonmökkeilyä ja eläinbongailua järven rannalla

Hanhenpesä on sympaattinen, järven rannalla sijaitseva mökki aivan kotieläinpihan välittömässä läheisyydessä. Koko seinän kokoiset ikkunat takaavat mielettömät näköalat, ja varsinkin auringonlaskun aikaan kannattaa olla paikalla, sillä Hanhenpesä tarjoaa aitiopaikat katsella horisonttiin laskeutuvaa aurinkoa.

Hanhenpesä on puolitoistakerroksinen, kierrätysmateriaaleja hyödyntäen rakennettu mökki, josta ei tila lopu kesken. Pohjaratkaisu on mielestäni erittäin toimiva, sillä alakerrassa sijaitsee keittiö-olohuoneyhdistelmä, vessa, sauna ja suihkutilat sekä tilava eteinen. Yläkerrasta taas löytyy makuutila, aula ja parveke. Makuutilaan mahtuu kymmenisen henkilöä, joten yöpyä voi isommallakin porukalla.

Mökin varustelu, kuten juokseva vesi, astianpesukone sekä ilmalämpöpumppu, yllätti positiivisesti. Oli rentouttavaa ja helppoa olla, kun kaikki tarvittava oli valmiina. Hanhenpesästä löytyi myös paljon lautapelejä pelattavaksi sekä kiikarit, joilla oli kiva bongailla lintuja järveltä.

Mikä ilahdutti? Uniikki sisustus, jossa on hyödynnetty omistajan Tori- ja kirpputorilöytöjä pidemmältä ajalta. Lisäksi paikka on eläin- ja luontoihmisten paratiisi! Me seisoimme yöllä pitkään järvenrannassa seuraamassa piisamin touhuja, kuuntelimme teerien soidinmenoja ja kaulushaikaran pullonsoittoa. Pihalla vipelsi myös rusakkoja läpi yön ja yksinäinen joutsen ruokaili pitkään rantavedessä. Eihän sitä malttanut nukkua, kun oli niin paljon seurattavaa!

Mikä mietitytti? Alkuun olin hieman skeptinen, sillä tuntui että mökki oli liian lähellä kotieläinpihaa ja omistajien taloa. Pelkäsin, ettei omaa rauhaa olisi ollenkaan. Mutta kaikki huoli oli ihan turhaa, sillä mökillä sai olla täysin omissa oloissaan. Äänet eivät kuuluneet kumpaankaan suuntaan, eikä päätalolle edes näkynyt mökiltä.

Piisaminpesä – miltä kuulostaisi yö kirkkoveneessä?

Piisaminpesä on nimensä mukaisesti pikkuruinen pesä järven rannalla. Kierrätysmateriaaleista rakennetussa elämysmajassa luonto tulee lähelle: avarista ikkunoista voi katsella järvelle ja nauttia hiljaisuudesta täysin omassa rauhassa. Mökin sydän on kirkkoveneen kokkaan tehty sänky, johon mahtuu loistavasti kaksi aikuista nukkumaan. Mitään erikoisia hienouksia pesästä ei löydy, mutta ylellisyyksien sijaan tarkoituksena onkin nauttia luonnosta.

Talviaikaan Piisaminpesässä on mahdollisuus hieman toisenlaiseen majoituskokemukseen. Mökin lämpötila ei nimittäin nouse yli 10 asteeseen, joten tarjolla on jonkinlainen teltta- ja hotelliyön sekoitus. Voin jo kuvitella itseni pakkasyönä makuupussiin käpertyneenä ihailemassa kattoikkunasta avautuvaa tähtitaivasta.

Mikä ilahdutti? Joskus (tai no, aika usein) vaatimaton on kaunista. Piisaminpesässäkin ihailin ennen kaikkea tietynlaista alkeellisuutta. Kirkkoveneen kokka on mökin sydän ja koko majoituksen idea, eikä siltä ole haluttu viedä huomiota millään ylimääräisellä. Mökkikokemus on haluttu tuoda mahdollisimman lähelle luontoa ja siinä on onnistuttu erinomaisesti. Näkymät ovat joka suuntaan loistavat, ja sijaintinsa puolesta Piisaminpesä tarjoilee varmasti luontoelämyksiä, kunhan malttaa rauhoittua ja suunnata katseensa järvelle.

Mikä mietitytti? Piisaminpesä ei askeettisuutensa takia välttämättä sovellu kaikille matkaajille, vaikka elämys muuten olisikin ainutkertainen. Mökkiin ei tule juoksevaa vettä, käytössä on puucee ja kaikki ylimääräinen, kuten jääkaappi, kaasugrilli ja minikeittiö sijaitsevat erillisessä grillikatoksessa. Näitä asiat on hyvä huomioida etukäteen ennen majoituksen varaamista.

Minkälaisia ajatuksia nämä majapaikat herättivät? Entä millaisiin erikoisiin majoituksiin te olette koti-Suomessa törmänneet?

 

kansallismaisema Suomi

Tiedätkö Suomen 27 virallista kansallismaisemaa?

2.6.2022

Kättä pystyyn tietämättömyyden merkiksi! Olenko tosiaan ainoa suomalainen, joka ei tiennyt, että meillä on 27 virallista kansallismaisemaa? Luulin siis, että Kolin kansallismaisema on se yksi ja ainoa, ja että esimerkiksi Aulangon hehkutus on vaan hämäläisten omia höpinöitä…

Suomen kansallismaisemia pääsi ehdottamaan ja äänestämään useissa lukijaäänestyksissä 1990-luvun alussa, ja vuonna 1994 ympäristöministeriön kansallismaisematyöryhmä valitsi ehdotusten joukosta 27 merkittävää maisemakokonaisuutta Suomen kansallismaisemiksi. Valinta liittyi Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoteen, jota vietettiin vuonna 1992.

Ajatus kansallismaisemasta syntyi 1800- ja 1900-luvun vaihteen poliittisesti kireässä ilmapiirissä. Luontosuhteen katsottiin kertovan jotain oleellista siitä, mitä on olla suomalainen. Kansallistunnetta luotiin taiteen keinoin ja aiheena olivat usein tietyt poikkeuksellisen vaikuttavat maisemat.

Kansallismaisemat ovat maisemia, jotka kuvastavat Suomen kansallista identiteettiä: mukana on yleissivistävää historiaa kirkkoineen, linnoineen, viljelysmaineen ja vesireitteineen. Useat kansallismaisemat sisältävät joukon kokonaisia kyliä tai haarautuvia jokivarsia, ja melkein kaikki valitut maisemat ovat koettavissa paitsi jalan myös pyöräillen, autoillen ja meloen. Kansallismaisemia ei ole rajattu kovinkaan tarkasti, mutta niillä on kuitenkin suuri merkitys joko matkailullisesti tai luonnon- ja kulttuuripiirteiden osalta. Niillä on voimakas symbolinen arvo ja yleensä myös tunnustettu merkitys, joten niihin kohdistuvat muutostyöt pyritään pitämään mahdollisimman vähäisinä.

27 kansallismaisemaa:

1. Merellinen Helsinki

Maamme pääkaupungin edustalle levittäytyy upea meri lukuisine saarineen. Kaikille julkista, merellistä rantareitistöä Helsingissä on huimat 130 kilometriä ja tähän kansallismaisemaan kuuluvat näköalat Suomenlinnan ja Helsingin kauppatorin välillä.

2. Porvoonjokilaakso ja Vanha Porvoo

Vanha Porvoo on ikoninen kansallismaisema. Porvoon kaupungin historiallisen keskustan vanhimmat rakennukset ovat aina 1700-luvulta, ja keskiaikainen asemakaava mukulakivikatuineen on itsessään jo elämys. Värikkäät puutalot sekä lukuisat käsityöputiikit ja artesaanijäätelöä tarjoilevat kahvilat ovat jo itsessään syy vierailla Porvoossa.

3. Tapiola, Espoo

Olenko ainoa, jonka mielestä tämä tuntuu hieman oudolta kohteelta listassa? Tapiolan tarina sijoittuu aikaan, jolloin paljon väkeä oli muuttamassa pääkaupunkiseudulle. Uusia asuntoja tarvittiin, mutta betoniviidakon tunnelma haluttiin pitää poissa suosien mahdollisimman luonnonläheistä ympäristöä. Tapiola onkin oman aikansa arkkitehtuurin tuotos, jossa kerrostaloasuminen, luonto sekä julkiset ja kaupalliset tilat ja palvelut fuusioituvat yhteen kansallismaiseman arvoisesti.

4. Snappertunanjoki – Fagervik, Raasepori / Inkoo

Tähän kansallismaisemaan lukeutuvat muun muassa Raaseporin linna sekä Fagervikin ruukkikylä Inkoossa. Kansallismaiseman alueella on myös komeita metsiä sekä viehättäviä vanhoja viljelysmaita, ja seutu onkin suosittua roadtrip- ja pyöräretkialuetta.

5. Pohjan ruukit, Raasepori

Pohjan ruukkeja ovat lähellä toisiaan sijaitsevat Fiskars, Billnäs, Antskog ja Åminnefors. Nämä neljä ruukkia ovat Suomen tunnetuimmat, ja erityisesti Fiskars on yksi Raaseporin tärkeimmistä nähtävyyksistä. 6. Aurajokilaakso, Varsinais-Suomi

Aurajoki on vain noin 70-kilometrinen, mutta moni-ilmeinen maisemakokonaisuus. Turun linnan hallitsema näköala vaihtuu tuomiokirkon, upean vanhan pääkaupungin ja keväisin kukkivien kirsikkapuiden myötä aidoksi maaseuduksi kumpuilevine viljelysmaineen. Joen varrella on monta hienoa retkikohdetta, kuten Liedon Vanhalinna.

7. Saaristomeri, Varsinais-Suomi

Saaristomeri muodostuu noin. 40 000 saaresta, ja Turun edustan saariston voikin sanoa olevan jotain todella ainutlaatuista. Suosittu tapa tutustua saaristoon on kulkea Saariston Rengastie, joka johdattaa kävijänsä monipuolisesti paitsi saariston maisemiin myös elämään.

8. Sundin kulttuurimaisema, Ahvenanmaa

Sundin kulttuurimaiseman ehdoton helmi on Kastelholman linna. Aikoinaan Ahvenanmaan hallintokeskuksena toiminutta linnoitusta ympäröivät vanhat kartanot, jalot tammimetsät sekä meri. Ajomatkaa Maarianhaminasta kertyy puolisen tuntia.

9. Köyliönjärvi, Säkylä

Kuinka moni muistaa historian tunneilta talonpoika Lallin ja piispa Henrikin sekä Köyliönjärven jäälle sijoittuvan hurjan tarinan? Samainen järvi on yksi Suomen kansallismaisemista. ”Surmajärven” lisäksi sieltä löytyy Köyliön kirkko ja Köyliönkartano.

10. Vanajaveden laakso, Häme

Vanajaveden laaksosta löytyy monen monta komeaa ja käymisen arvoista retkikohdetta. Tunnetuin niistä lienee Aulanko, jonka maisemissa kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen kerrotaan inspiroituneen Finlandia-hymniin. Alueen maisemassa on edelleen nähtävissä monia linnavuoria ja vanhoja kartanoita muistona menneisyydestä.

11. Rautaveden kulttuurimaisema, Sastamala

Rautaveden kulttuurimaisema on erityisen suositeltava kohde paitsi historiasta myös kirkkoarkkitehtuurista kiinnostuneille. Alue on tunnettu kirkoistaan ja sen kuuluisin nähtävyys onkin tuhopolton kohteeksi aikoinaan joutunut ja sittemmin kunnostettu Pyhän Olavin kirkko.

12. Tammerkoski, Tampere

Tammerkoski punatiilisine tehdasrakennuksineen, Finlayson, vesivoimalat, ruukki ja monet muut mielenkiintoiset kohteet tekevät tästä kansallismaisemasta poikkeavan sekä urbaaniudessaan että historiallisuudessaan. Koskea ympäröivät rakennusten lisäksi lukuisat puistot, joiden rantaraiteilta näköalaa kannattaa ihailla vuodenajasta riippumatta.

13. Hämeenkyrön kulttuurimaisema

Hämeenkyrön kulttuurimaisema edustaa perinteistä hämäläistä maaseutua ja sitä hallitsevat kumpuilevat viljamaat, hienot harjut ja pysäyttävät järvinäköalat. Alueen kenties hienoimmat maisemat löytyvät Mahnalan kylää halkovan Maisematien varrelta.

14. Imatrankoski, Imatra

Imatrankoski edustaa Itä-Suomen ja Etelä-Karjalan kansallisia ihmeitä. Imatrankoski tunnetaan Suomen vanhimpana matkailunähtävyytenä, ja sitä on tultu jopa jo vuosisatoja sitten ihailemaan ulkomailta saakka. Nykyisin koski on padottu, mutta paikalle kannattaa suunnata koskinäytöksen aikaan, kun padottuun uomaan juoksutetaan vettä.

15. Olavinlinna ja Pihlajavesi, Savonlinna

Historiallinen Olavinlinna ja sitä uljaana ympäröivä Pihjalavesi ovat huikea yhdistelmä. Pihlajavesi on myös yksi erittäin uhanalaisen saimaannorpan kotipaikoista.

16. Punkaharju, Savonlinna

Vesistöjen välissä sijaitseva Punkaharju on yksi Suomen upeimmista kansallismaisemista, ja se sopiikin upeasti kesäisen pyöräily- tai veneretken kohteeksi. Punkaharjun kansallismaisema on luokiteltu luonnonsuojelualueeksi, mikä alleviivaa sen luontoarvoa entisestään.

17. Heinäveden reitti

Heinäveden reittiä kutsutaan mahtipontisesti jopa maailman kauneimmaksi vesireitiksi. Vesireitin pituudesta ei ilmeisesti ole täyttä varmuutta, sillä joidenkin lähteiden mukaan se kulkisi Suvasvedeltä Haukivedelle, toisten lähteiden mukaan koko vesireitti Kuopion Kallavedeltä Savonlinnaan saakka olisi kansallismaisemaa.

18. Väisälänmäki, Lapinlahti

Väisälänmäeltä avautuva kansallismaisema esittelee seudun lähivesistöjä näkötornista havainnoituna. Hyvällä säällä sieltä voi nähdä jopa Puijontornin, joka sijaitsee 60 kilometrin päässä. Mäen korkein huippu, Linnanmäki, nousee Onkiveden pinnasta 134,3 metriä ja merenpinnasta 218,9 metrin korkeudelle. Väisälänmäellä kiertää pieni, noin kahden kilometrin pituinen rengasreitti, jonka varrelta löytyy näkötornin lisäksi laavu sekä karjamajakahvila.

19. Koli, Lieksa

Uskaltaisin väittää, että Koli on kansallismaisemista kaikkein tunnetuin? Kansallispuistosta löytyy useita reittivaihtoehtoja, mutta ensikertalainen saa varmasti eniten irti Huippujen kierroksesta, jossa pääsee huiputtamaan peräti kolme huippua: Akka-Kolin, Paha-Kolin ja Ukko-Kolin.

20. Pohjois-Karjalan vaarakylät

Tähän kansallismaisemaan kuuluu useita pieniä kyliä Joensuun, Kontiolahden ja Ilomantsin alueella ja se koostuu nimensä mukaisesti vaarojen huipuilla tai rinteillä sijaitsevista kylistä.

21. Kyrönjokivarsi ja eteläpohjalaiset viljelyslakeudet

Eteläpohjalaiset lakeudet eli ”aakeet laakeet” tarjoilevat viljapeltoja silmänkantamattomiin. Erityisesti Kyrönjokivarressa pääsee ihailemaan laakeina leviäviä viljapeltoja, joita yksittäiset rakennukset ja pienet metsätilkut täplittävät.

22. Merenkurkun saaristo

Merenkurkun saaristo koostuu tuhansista saarista. Saariston kylät ovat eläviä ja hyvinvoivia yhteisöjä, joissa rakennuksista ja kyläympäristöstä pidetään hyvää huolta. Ulkosaariston saarilla pyritään myös säilyttämään vanhoja kalastajien majoja ja kyliä ympäröivissä metsissä harjoitetaan pienimuotoista metsänhoitoa. Nykyaikainen ja menneen ajan elämäntyyli sekoittuvat saaristossa suloisesti keskenään. Merenkurkun saarista Raippaluoto on varmasti yksi tunnetuimmista ja siihen on mahdollista tutustua Suomen pisintä siltaa pitkin.

23. Hailuoto

Tämä yksinäinen saarijättiläinen sijaitsee Perämerellä Oulun läheisyydessä. Hailuodolle matkataan lautalla, ja osan aikaa talvesta myös jäätietä pitkin. Hailuotoa ovat aikojen saatossa muovanneet niin maan kohoaminen, tuuli, vesi kuin jääkin ja nykyään siellä on paljon reittejä sekä upeita hiekkadyyni- ja merinäköaloja. Saari on erityisesti tunnettu Marjaniemen rannasta ja majakasta.

24. Oulankajoen luonnon- ja kulttuurimaisemat, Salla/Kuusamo

Oulankajoen mahtava kansallismaisema löytyy Koillismaan ja Lapin rajalta. Oulankajoki mutkittelee Sallasta Kuusamon kautta Venäjälle saakka ja on osa Oulangan kansallispuistoa. Kansallismaisema tarjoilee korkeita vaaroja, jylhiä kanjoneita sekä vuolaana virtaavia vesiä. Maisemiin pääsee tutustumaan esimerkiksi Suomen suosituimmalla vaellusreitillä, Karhunkierroksella.

25. Aavasaksa ja Tornionjokilaakso

Tämä on Lapin kansallismaisemista eteläisin: ja samalla myös eteläisin paikka Suomessa, jossa aurinko pysyy taivaanrannan yläpuolella läpi juhannuksen. Aavasaksa on Suomen ikonisimpia matkakohteita ja helppo saavuttaa sellaisellekin, joka ei jaksa erityisemmin kiipeillä. Aavasaksan huipulle johtaa autotie, ja huipulta löytyy muun muassa näkötorni, Keisarinmaja sekä useita reittejä ja näköalapaikkoja. Tornionjokilaakson maisemat taas vetävät kävijöitä ihailemaan Lapin yötöntä yötä juhannuksen aikoihin.

26. Pallastunturit, Muonio

Muoniossa sijaitsevat Pallastunturit ovat osa Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa. Korkein huippu Taivaskero kohoaa nimensä mukaisesti kohti taivasta – aina 807 metrin korkeuteen asti. Alueelta löytyy lukuisia vaellusreittejä sekä useita tuntureita huiputettavaksi. Patikoinnista kiinnostuneiden kannattaa kokea myös klassikoihin lukeutuva Hetta-Pallas -vaellus.

27. Utsjokilaakso, Utsjoki

Tämä kansallismaisema on kaikista pohjoisin, ja tuttu ainakin kaikille Joulutarina-elokuvan nähneille, sillä elokuva sijoittuu keskeisesti Utsjoen kirkkotuville. Monien mielestä Tenojoen sivujokena tunnettu 60 kilometriä pitkä Utsjoki ja sitä ympäröivä laakso ovat luonnoltaan ja maisemaltaan sitä lumoavinta Lappia.

Oma tulos: 15/27

Olin hieman yllättynyt omasta tuloksestani, sillä olen näköjään tietämättäni päässyt ihailemaan useampaakin suomalaista kansallismaisemaa. Käymättä on vielä Pohjoisen ja Pohjanmaan kohteita, mutta muuten lista alkaa olla melko hyvin hallussa. Nyt tässä mietinkin, pitäisikö (kaikkien muiden haasteiden oheen) ottaa tästä vielä sellainen tavoite, että pääsisin kiertämään kaikki kansallismaisemat. Ehkä ensi vuonna? Tälle vuodelle on jo 50 luontopolkua -haaste sekä 10 retkihaastetta ja niissä riittää tekemistä enemmän kuin tarpeeksi!

Olisi hauska tietää, kuinka montaa kansallismaisemaa olet päässyt ihailemaan? Entä oliko kansallismaisemien määrä entuudestaan tiedossa?

esteetön Hämeenlinna Kanta-Häme luontopolku

Tulvaveden valtaama Honkalanrannan luontopolku

23.5.2022

Nopea vinkkaus kaikille hämeenlinnalaisille tai kaupungin liepeillä asuville! Jos et vielä tiennyt, niin Katumajärven länsipäädyssä lähellä Idänpäätä sijaitsee upea yksityisille maille perustettu pieni luonnonsuojelualue, Honkalanranta, josta löytyy myös Honkalanrannan luontopolku. Alueelle on opastus 10-tien varrelta ennen Ruununmyllyä oikealle.

Honkalanrantaan on helppo ottaa myös lapset mukaan, sillä leveille pitkospuille mahtuu hyvin rattaidenkin kanssa. Kohteessa pystyy käymään pikaisesti vaikkapa aamupäivän reissussa tai viettämään aikaa pidempäänkin. Erityisesti lintujen kevät- tai syysmuuton aikaan kohde on mainio, mutta myös muulloin kiva paikka.

Vierailumme alueelle sijoittui huhtikuun puoleen väliin, jolloin tulva oli vielä aikamoinen, emmekä päässeet kiertämään kaikkia kohteita lenkkareissa. Rohkeimmat ulkoilijat kyllä suorittivat vesiosuudetkin kumisaappaat jalassa, joten mitään älyttömiä tulvia ei kuitenkaan ollut. Uskon, että tässä kohteessa tulee (jo ihan sijaintinsakin takia) vierailtua useamman kerran kesän aikana, kunhan tulvat helpottavat. Jäin myös haaveilemaan laavulla olosta, sillä se jäi meiltä ruuhkaisena viikonloppuiltapäivänä kokonaan testaamatta.

Pitkoksien ja laavun lisäksi alueelta löytyy myös lintutorni. Bongareiden määrästä päätellen alueella on paljon lintuja, joten kannattanee ottaa kiikarit mukaan, jos sellaiset omistaa. Toinen alueen erikoisuuksista on laavun vieressä sijaitseva lammaslaidun, johon ilmeisesti tänäkin kesänä, tulvien helpotettua, on tulossa pörröisiä ja määkiviä kesäasukkaita. Tietää ainakin, mistä meikäläisen löytää… Lampaat (kuten kaikki nelijalkaiset) ovat aina olleet suuri heikkouteni!

Vaikka luontopolkuun ihastuinkin, niin jostain syystä Honkalanrannasta on hurjan vaikea kirjoittaa kunnon blogipostausta. Olisi helpoin vain todeta, että käykää ja kokekaa itse. Vaellelkaa pitkoksilla ja nauttikaa maisemista. Niin, ja katsokaa jalkoihinne, ennen kuin astutte lätäkköön.

Uskon ja toivon, että seuraavalla kerralla, kun toivottavasti pääsemme kiertämään alueen kokonaisuudessaan, siitä on jo enemmän kerrottavaa.