Browsing Category

Raha

Italia Raha Venetsia

Budjettipostaus: veikö Venetsia kaikki rahamme?

6.2.2023

Vuorossa olisi jälleen kerran tuttuakin tutumpi budjettipostaus. Minulla on siis tapana pitää reissuilla orjallista kirjanpitoa kaikista menoista ja listata ne sitten blogin puolelle. Raha kiinnostaa ainakin itseäni kovasti, ja on kiva päästä urkkimaan muiden blogeista, paljonko mikäkin reissu on milloinkin kustantanut. Rahapostaukset antavat myös hyvin osviittaa omien reissujen suunnitteluun.

Harmittaa, että Budapestista sellainen jäi epähuomiossa tekemättä, mutta Venetsian osalta korjasimme tilanteen. Alustuksena kerrottakoon, että olimme melko rennoin mielin liikenteessä. Kuten aiemmin kerroin, lähdimme Venetsiaan hieman sattumalta, emmekä siten valmistautuneet matkaan mitenkään erityisemmin. Söimme missä söimme ja teimme asioita hieman lennosta – ilman kunnollista suunnitelmaa tai aikataulua. Meitä kuitenkin hieman hirvitti etukäteen, sillä olimme monesta paikasta lukeneet, että Venetsia olisi todella kallis kaupunki…

Mutta sen pidemmittä puheitta, tässä siis listattuna neljän päivän kulut per henkilö:

Lennot: 232 e / hlö

Venetsia valikoitui matkakohteeksi hieman sattumalta. Tämän lisäksi töistä ja koiranhoitokuvioista johtuen meillä oli todella rajatut matkustuspäivät, jotka hieman haastoivat lentojen ja majoitusten suhteen. Hirveästi valinnanvaraa ei siis ollut, joten sillä mentiin, mitä saatiin. Meno-paluulennot Ryanairilla maksoivat 232 euroa, mikä ilmeisesti on melko perustasoa. Toki halvempiakin lentoja olisi löytynyt, jos matkustuspäivissä olis ollut jouston varaa.

Liikkuminen: 69 e / hlö

Ostimme pääsaarella kolmen päivän vesibussilipun, jolla sai liikkua niin paljon kuin halusi. Kolmen päivän lippu maksoi henkilöltä 36 euroa, mikä oli mielestäni varsin kohtuullinen hinta. Suosittelen lämpimästi ostamaan useamman päivän lipun heti alkuunsa, sillä luonnollisesti useamman päivän lippu on kerta- tai päivälippua halvempi. Mikäli haluaa harrastaa saarihyppelyä tai muuten haluaa pääsaarella liikkua paikasta toiseen nopeasti ja näppärästi, on vesibussi siihen oiva valinta.

Hinta sisältää vesibussikuljetuksen lentokentältä pääsaarelle (15 e) sekä kuljetuksen pääsaarelta lentokentälle (18 e). Jouduimme maksamaan paluumatkasta hieman enemmän, sillä ostimme lippumme vasta vesibussista. Hölmöinä luulimme, että julkisen liikenteen vesibussilippu kelpaisi myös lentokenttäkuljetukseen, mutta koska kyseessä on kaksi eri yhtiötä, ei päivälippu tietenkään kelvannut.

Majoitus: 132 e / hlö

Majoituimme Hotel Indigo Venicessa, joka sijaitsi pääsaaren toisessa päässä. Kävelymatkaa keskustan nähtävyyksille oli reilun kolmen kilometrin verran, mutta se ei haitannut yhtään. Päinvastoin. Hotellin edestä kulki vesibussi, ja alue oli muutenkin todella vehreä ja rauhallinen keskustan kivisyyteen verrattuna.

Vinkki: Kannattaa ehdottomasti valita majapaikka vesibussipysäkin läheisyydestä! Helpottaa elämää kummasti!

Verot: 9 e / hlö

Venetsiassa otettiin tammikuussa 2023 käyttöön turistivero. Luin, että Venetsian pääsymaksuksikin kutsuttu turistivero koskettaisi vain päiväkävijöitä, jotka vierailevat Venetsiassa siellä yöpymättä. Me majoituimme pääsaarella, mutta tästä huolimatta hotelli peri meiltä turistiveron uloskirjautumisen yhteydessä.

Turistiverosta lyhyesti: Turistivero on 3-10 euroa päivältä. Veron suuruus määräytyy sen mukaan, paljonko ihmisiä kaupungissa on kyseisenä päivänä. Esimerkiksi kesäsesongin aikana sekä juhlapyhinä vero on maksimisumma eli 10 euroa, kun taas rauhallisimpina ajankohtina päiväkävijältä veloitetaan minimimaksu kolme euroa.

Ruokailu: 106,25 e

Me söimme Venetsiassa varsin huolettomasti: ostimme pizzanpalan sieltä, gelaton täältä ja viinilasin tuolta. Emme hirveästi katselleet tai vertailleet hintoja, vaan nappasimme ruokia lennosta. Kerrankin meillä oli onnea matkassa, sillä huolettomasta asenteesta huolimatta saimme joka paikasta hyvää ruokaa (mikä ei Venetsiassa ole mikään itsestäänselvyys). Yleisesti todettakoon, että viini ja gelato oli halpaa, mutta muuten ruuat olivat samaa hintatasoa kuin Suomessa.

Aktiviteetit: 22 e / hlö

Mitään kovin kummoisia aktiviteetteja emme reissullamme harrastaneet, eikä Venetsia missään nimessä olekaan mikään aktiivilomailijan unelmakohde. Meidän aktiviteettimme reissussa olivat sattumanvaraisesti valikoitunut Scuola Grande di San Rocco -museo (10 e / hlö) sekä lasinpuhallusnäytös The Glass Cathedralissa Muranossa (12 e). Lipun hintaan kuului myös lasi proseccoa. Ilman juomaa lippu olisi maksanut 8 euroa.

YHTEENSÄ: 570,25 e

Neljän päivän reissu rokotti matkakassaa 570,25 euroa henkilöltä. Jos tästä summasta vähentää lennot (232 euroa), on jäljelle jäävä summa, 338,25 euroa, mielestäni varsin maltillinen. Olisimme voineet suorittaa enemmän hintavertailua ravintoloiden osalta, mutta toisaalta olimme liikkeessä koko ajan, emmekä halunneet aikatauluttaa menemisiämme ravintoloiden perusteella.

Majoitus taas oli todella edullinen, ja olen vieläkin ihmeissäni, että löysin noin halvalla noin kivan paikan. Kesällä tuolla summalla tuskin saisi yhtään mitään, joten jotain hyötyä siitäkin, että matkustaa sesongin ulkopuolella.

Miltä summa teidän mielestä vaikuttaa? Allekirjoitatteko väitteen Venetsiasta kalliina kaupunkina?

Pohjois-Pohjanmaa Raha Ruka

Mitä maksoi viikon aktiiviloma Rukalla?

28.1.2022

Liikkuminen: 124 e / hlö.

Olimme liikkeellä ystäväpariskuntamme retkeilyautolla, jonne mahtui loistavasti kaikkien viikon tavarat ja ruuat. Lisäksi liikuimme Rukalla kaikki väliajot tällä autolla, joten kilometrejä kertyi viikon aikana mukavasti. Kaikkiaan dieseliin meni rahaa 124 euroa henkilöltä, mikä on mielestäni ihan kohtuullinen hinta.

Majoitus: 183,30 e / hlö.

Vuokrasimme Ihtinkijärveltä kahdeksan hengen mökin, joka ylitti kaikki odotuksemme. Mökistä löytyi kaikille kolmelle pariskunnalle omat makuuhuoneet, erinomaiset ja viihtyisät yhteiset tilat sekä sauna. Mökin varustelutaso oli todella hyvä: sieltä löytyi kaikki hiustenkuivaimista omaan nuotiopaikkaan, pulkista pilkkivehkeisiin ja Pentikin astioista monen tonnin huippumukavaan löhösohvaan. Otimme mökkiin myös loppusiivouksen (21,67 e / hlö), sillä laiskuuksissamme emme jaksaneet herätä sunnuntaiaamuna tuulettamaan petivaatteita, pyyhkimään pölyjä tai desinfioimaan pintoja.

Ruokailu: 65,4 e / hlö.

Olimme jo ennen reissua sopineet, että kokkailisimme mahdollisimman paljon ruokia itse. Pysähdyimmekin tulomatkalla Kuusamon Prismassa tekemässä jättimäiset ruokaostokset, jotka riittivät lopulta lähes koko viikolle. Jossain vaiheessa haaveilimme poronkäristyksestä, mutta mökki tarjosi niin loistavat puitteet kokkailuun, että loppujen lopuksi teimme kaikki ruuat itse. Ruokalistalta löytyi kaikkea makkarakeitosta tortilloihin ja pitsasta makaronilaatikkoon. Panostimme myös aamupaloihin, joiden voimalla jaksoimme pitkälle päivään. Lisäksi vietimme monet illat makkaraa paistaen ja kaakaota juoden, joten nälkää ei todellakaan viikon aikana tarvinnut nähdä. Päinvastoin!

Aktiviteetit: 193 e / hlö.

Viikon aikana tuli tutustuttua myös muutamiin maksullisiin aktiviteetteihin. Kävimme maanantai-iltana testaamassa Rukan rinteillä Stiga-mäen (30 e / hlö), joka toimi ihan hauskana loman aloituksena, vaikkei vetänytkään vertoja Suomen pisimmälle pulkkamäelle Saariselällä. Hinta (, joka sisälsi Stigan lisäksi hissilipun ja kypärän) oli toki suolainen, mutta kerrankos sitä. Vuokrasimme myös moottorikelkat viideksi tunniksi (78 e / hlö, sis. bensat), jotta pääsimme tutustumaan Rukan alueeseen hieman toisesta perspektiivistä. Viimeisenä ja ehkä turhimpana aktiviteettina kävimme porukalla testaamassa koskikelluntaa Kiveskoskella. Reissu kustansi 85 euroa henkilöltä. En todellakaan sano, että kellunta olisi ollut (läheskään) joka euron arvoinen, mutta toki eräänlainen ”kerran elämässä” -kokemus.

Yhteensä: 565,70 euroa

Tasan vuosi sitten tekemämme Saariselän reissu taas maksoi 902,6 euroa henkilöltä, joten Rukan loman lopulliseen hintalappuun pitänee olla tyytyväinen? Ainakin itse koen, että ehdin viikon aikana tehdä ja nähdä vaikka mitä, syödä hyvin sekä nukkua huippumökissä, eikä siltikään ole minkäänlaista krapulaa rahankäytön suhteen.

kaupallinen yhteistyö Raha

Vähemmän toimistohommia ja enemmän matkustelua?

14.1.2022

Kaupallinen yhteistyö: Osakesijoittaja.fi

Uusi vuosi, uudet kujeet? Yhtenä uudenvuodenlupauksena lupasin itselleni, että alan hieman miettimään, miten ja missä ylimääräistä rahaa säilytän. Pelkän pankkitilillä makuuttamisen sijaan suunnitelmissa oli (vihdoin ja viimein) kokeilla myös sijoittamista – eli ansaita jo ansaituilla rahoilla lisää rahaa. Ja mahdollistaa elämään enemmän seikkailuja ja kokemuksia – nuuskamuikkustelua.

Olen jo monesti aiemmin puhunut, että haluaisin oppia sijoittamaan. Matkailuharrastukseni on oikeastaan vain kasvattanut sijoitusintoa, sillä matkailu ja raha kulkevat luonnollisesti käsi kädessä. Olenkin lainannut kirjastosta kirjoja, kuunnellut e-kirjoja ja ollut jo monesti tekemässä ensimmäisiä sijoituksia, mutta päätöshetkellä olen aina alkanut epäröimään ja sulkenut nettisivut ennen kuin olen saanut tiliä avattua. On tuntunut paljon helpommalta siirtää satasia sukanvarteen tulevia reissuja silmällä pitäen kuin laittaa niitä poikimaan jonnekin. Sijoittamisesta on tullut jonkinlainen mörkö, ja monesti on tuntunut, etten tiedä aiheesta tarpeeksi aloittaakseni.

Tuntuu muutenkin hassulta ja kovin aikuiselta puhua sijoittamisesta – tai ylimääräisestä rahasta. Ei nimittäin tarvitse mennä ajassa montaa vuotta taaksepäin, kun yliopisto-opiskelijana jouduin ruokakaupassa laskemaan ostosteni loppusumman tarkkaan ennen kassalla suuntaamista. Siellä minä näpyttelin hyllyvälissä menemään laskimen kanssa ja yritin bongailla punalaputettuja tuotteita. Silti aina kassalla jännitin, riittäisivätkö rahani. Ja tämä jatkui vielä pitkään työelämässä ollessani, sillä tapa oli jäänyt päälle. Muistan myös, miten hoin itselleni, että ”sitten isona ostan jokaisella kauppareissulla pensasmustikoita”. Osa-aikatyöt (ja nuukailu ruokakaupassa) mahdollistivat onneksi matkustelun, ja muistankin kytänneeni halpoja lentoja sesongin ulkopuolelta.

Olen uudenvuodenlupaukseni tiimoilta uppoutunut monena iltana lukemaan ajankohtaisia artikkeleita ja oppaita sijoittamiseen liittyen. Erityisesti minua on kiinnostanut osakesijoittaminen, jonka aloittamiseen Osakesijoittaja.fi tarjoaa mainiota tietoa. Sivustolta löytyy muun muassa aloitteleville osakesijoittajille suunnattu opas.

Useita laskelmia tehtyäni sekä opasta lueskeltuani päädyin lopulta osakesijoittamiseen, sillä jos totta puhutaan, olen (kai jonkinlainen) rahastosijoittaja jo valmiiksi: Laitoin aikoinaan kaikki ylioppilaslahjaksi saamani rahat rahastoihin ja noh… Olen oikeastaan sen jälkeen luottanut sokeasti siihen, että salkunhoitaja hoitaa homman. Saan säännöllisesti kotiin kirjeen, jossa kerrotaan rahastojen senhetkinen tilanne, mutta liian usein tuo kirje on lentänyt avaamattomana roskakoriin. En siis useinkaan tiedä, missä rahastojeni kanssa mennään. Tämä tietynlainen ”piittaamattomuus” johtunee siitä, että menin sijoittamaan rahani hieman hätäpäissäni, enkä koskaan perehtynyt asiaan sen kummemmin. Lisäksi lahjarahat eivät koskaan olleet tililläni, joten en oikein missään vaiheessa ole osannut ajatella niitä ominani.

No mutta, taustoittelut sikseen ja itse asiaan!

Miten aloittaa osakesijoittaminen?

Olen varmasti aloittelevan sijoittajan prototyyppi: koen sen hankalaksi, riskialttiiksi ja muutenkin pitkälti täydeksi hepreaksi. Ehkä suurin harhaluulo piilee siinä, että sijoittamiseen tarvittaisiin iso pääoma ja että se olisi vain rikkaiden hommaa. Näin ei suinkaan ole, vaan sijoittamisen voi aloittaa pienelläkin summalla. Pääasia, että sivuun siirrettävä raha on aidosti ylimääräistä. Eli vaikka olisikin taloudellisesti tiukempi kuukausi tai joutuisin tekemään yllättävän ja isomman investoinnin (esim. ostamaan jääkaapin hajonneen tilalle), en joutuisi pakon edessä myymään sijoituksiani. Perussääntö onkin, ettei kannata sijoittaa rahoja, joita ei ole valmis menettämään. Tätä varten tein laskelmia viimeiseltä puolelta kuukaudelta: laskin tulot (suunnilleen, näin yrittäjänä se on toisinaan vaikeaa) ja kiinteät menot (asuminen, auto jne.) sekä niin sanotun ”rälläysrahan”, joka menee ei-pakollisiin menoihin eli ei-välttämättömyyksiin, kuten ulkona syömiseen. Pakko myöntää, että muutaman kuukauden kohdalla kirpaisi katsoa, mihin kaikkeen sitä olikaan rahaa syytänyt… Todettakoon, että matkailu ei kuitenkaan aiheuttanut tällaista ostokrapulaa – päinvastoin!

Kun olin saanut selville, paljonko voin kuukaudessa sijoittaa, oli aika pohtia, minkälainen sijoittaja olen. Tai oikeastaan mietin, miten hyvin kestäisin riskejä taloudellisesti ja henkisesti. Tunnistin ja tiedostin olevani todella varovainen rahankäyttäjä ja tykkään raha-asioissa tehdä kaiken varman päälle. Jopa yritysmentorini epäili yrittäjyyteni alkumetreillä, mahtaako tällaisesta arkajalasta tulla yhtään mitään. Seuraavaksi olikin aika miettiä, alkaisinko arvo- vai kasvusijoittajaksi.

Arvosijoittajat valitsevat perinteisesti sijoituskohteiksi hyvää osinkotuottoa maksavia sekä taloudellisesti vakaita yhtiöitä. Arvosijoittamisessa haetaan tuottoa pääosin osingosta, mutta yhtälailla osakkeen arvonnousulla. Arvonnousu arvo-osakkeilla on yleensä maltillinen. Kasvusijoittaja sijoittaa mieluummin kehittyviin yrityksiin, missä on suurempi riski. Toiseaalta yhtiöiden oletetaan kasvavan tulevaisuudessa, jolloin myös osakkeen arvo nousee. Kasvuyhtiöiden valinnassa kannattaa olla tarkkana, sillä voit menettää sijoittamasi pääoman nopeasti väärällä yhtiövalinnalla. – Osakesijoittaja.fi

Ei varmaankaan tule kellekään yllätyksenä, että valitsin arvosijoittamisen? Päätin myös (oppikirjan sääntöjen mukaan) hajauttaa sijoituksiani mahdollisimman hyvin. Eli ei kaikkia munia samaan koriin – tiedättehän? Nettisivuilla puhuttiin, että kannattaisi harjoittaa myös maantieteellistä hajauttamista, mutta ainakin näin alkumetreillä se tuntui (kaiken muun ohella) hieman liian työläältä. Toimialakohtainen hajauttaminen sen sijaan kiinnosti huomattavasti enemmän – eikä (ehkä juuri siksi) tuntunut niin vaikealta.

Ensimmäiset askeleet otettu

Nyt, kun laskelmat ja (kotikutoiset) profiloinnit on tehty, on tullut ensimmäisten konkreettisten askelten aika. Pallottelin hetken eri vaihtoehtojen välillä, mutta päädyin lopulta avaamaan tilin Nordnetiin, sillä sillä siellä kuukausittainen säästösumma on vain 10 euroa, kun se monella kilpailijalla se saattoi olla jopa useita satasia. Tuntuu kuitenkin (varsinkin tässä maailmantilanteessa) turvallisemmalta, että on edes mahdollisuus pienentää kuukausisummaa lähes olemattomaksi, mikäli tilanne niin jostain syystä vaatisi.

Ja vaikka lähdenkin näin pienesti ja varovaisesti liikkeelle, haaveilen jo nyt siitä, että voisin toimistohommien sijaan matkustaa enemmän. Makoilla valkoisella hiekalla samalla, kun sijoittamani rahat eläisivät omaa, kasvusuuntaista elämäänsä ja poikisivat lisää rahaa matkakassaan. Naiivia, tiedän, mutta pitäähän sitä unelmia aina olla.

Mitenkäs teillä muilla? Reissaatteko puhtaasti palkkatuloilla ja säästöillä vai harrastatteko myös sijoittamista? Minkälaisia sijoittajia olette?

Lappi Raha Saariselkä

Saariselkä ja budjettimatkailu – mahdoton yhdistelmä?

11.12.2021

Nyt, kun Rukan reissuun on enää muutama viikko jäljellä on lienee paikoillaan tehdä vihdoin ja viimein yhteenvetoa tammikuun Saariselän kuluista. Kuten blogin lukijat tietävät, minulla on ollut tapana tehdä jokaisen reissun jälkeen budjettipostaus, josta näkee, paljonko reissu on kokonaisuudessaan kustantanut. Sanon aina, että raha on aiheena super kiinnostava (ja se on myös olennainen osa matkailua), joten mielelläni luen myös muiden postauksia samasta aiheesta.

Mutta pidemmittä alkulätinöittä, tässä tulee erittelyä siitä, mitä Saariselän reissu maksoi tammikuussa 2021. Onneksi tuli orjallisesti raapusteltua kuluja ylös, niin voi vielä näinkin pitkän ajan päästä kertoa tarkat summat!

Liikkuminen: 168,50 e / hlö

Olimme päättäneet, että menomatkalla ajaisimme koko matkan Hämeenlinnasta Saariselälle, mutta takaisin tulisimme autojunalla (Rovaniemi-Tampere). Autojunan idea oli toki säästää meitä turhalta ajamiselta, mutta myös tarjota mahdollisuus kunnon yöuniin. Noh, nukkumisen sijaan kuuntelimme kahden pohjanpystykorvan haukkukonserttia ja naapurihytin kolistelua läpi yön. Tankkiin meni dieseliä koko reissun aikana yhteensä 120 eurolla, ja autojuna makuuhytteineen maksoi yhteensä 217 euroa. Nämä kun jakaa kahdelle, loppusumma on tosiaan 168,5 euroa / henkilö.

Majoitus: 485,32 e / hlö

Majoituimme viikon reissumme aikana kolmessa hyvin erilaisessa (ja eri hintaisessa) paikassa. Yhden yön yövyimme Rovaniemen keskustassa, Nordica Design Residencessä (72,44 e). Saariselällä majoituimme ensin Polar Aurora Cabins -mökkikylässä (477,00 e / 3 yötä), jonka jälkeen suuntasimme vielä pariksi yöksi aivan Saariselän ytimeen, uuteen Star Arctic Hoteliin (421,20 / 2 yötä).

Lue myös: Kolme erilaista majoitusta Lapissa – plussat ja miinukset

Ruokailu: 126,28 e / hlö

Meistä kumpikaan ei ole mikään erityinen ruokahifistelijä, eivätkä huippuravintolat ole koskaan kuuluneet matkasuunnitelmiimme. Oikeastaan ainoa ruoka-aiheinen juttu, josta haaveilimme Lapin reissullamme, oli kunnon poronkäristys ja perunamuussi. Tätä pääsimme syömään Star Arctic Hotellissa (voi juku, miten hyvää se olikaan!) hintaan 26 euroa / henkilö. Poronkäristystä ja Rovaniemen heikkoa hetkeä (eli aamupalan woltitusta suoraan huoneistolle) lukuun ottamatta teimme ruuat itse tai kävimme laavulla paistamassa makkaraa. Woltitus maksoi yhteensä 44,76 euroa ja koko viikon ruokaostokset (, joista tosin osan kuljetimme takaisin kotiin) 155,80 euroa.

Aktiviteetit: 122,50 e / hlö

Ainoat maksulliset aktiviteetit kok reissulla olivat pulkkamäki (31 e/hlö), moottorikelkkailu (vuokra + uralupa 72,5 e/hlö) sekä vierailu Arctic Snow Hotellilla (19 e/hlö). Harmiksemme pakkasta oli tammikuun alussa niin paljon, ettemme päässeet laskettelemaan eikä ajatus huskyajelusta -30 asteen pakkasessa myöskään suuremmin kiehtonut. Keksimme tilalle kuitenkin useita ilmaisia aktiviteetteja, ja viikon aikana tulikin käveltyä kilometritolkulla.

Lue myös: Mitä tehdä Saariselällä? Vinkit joka budjetille 
Lue myös: Vierailulla Rovaniemen lumihotellissa

YHTEENSÄ: 902,6 e / hlö

Ei kai ne Lapin omat hinnat ihan tuulesta temmattuja ole? 900 euron loppulasku tuntuu nimittäin melko isolta summalta, varsinkin kun emme juuri maksullisia aktiviteetteja edes harrastaneet. Lisäksi matkustimme pohjoiseen selkeästi sesongin ulkopuolella, mutta hinnoissa se ei tuntunut silti näkyvän?

Kauhulla odottelen muutaman viikon päässä siintävää Rukan aktiivilomaa, jonne on suunniteltu kaikenlaista ohjelmaa. Toisaalta tiedän jo nyt, että majoituksissa pääsemme huomattavasti halvemmalla, sillä meitä on lähdössä isompi porukka, jolloin asumiskulutkin luonnollisesti jakaantuvat useamman kesken. Nähtäväksi jää, tyhjentääkö reissu pankkitilin ihan kokonaan.