PALDISKINNIEMEN SORTUMA
Yksi reissumme odotetuimmista nähtävyyksistä oli ehdottomasti Pakrinniemen eli Paldiskinniemen sortuma. Sortumalta on hulppeat maisemat merelle ja kalliot ovat itsessään jo todella kauniita. Jalkoihin saa kuitenkin tuijotella ja askeleitaan miettiä melko tarkasti, sillä kalliot ovat äkkijyrkkiä ja maasto muutenkin epätasaista ja reikäistä.
Paikasta vaarallisen tekeekin juuri se, että kalliot voivat sortua periaatteessa milloin vain. Maaliskuussa vuonna 2008 kymmenien metrien levyinen siivu rantakalliota romahti yllättäen mereen. Pelko maan sortumisesta uudelleen on edelleen olemassa, sillä kallioon jäi todella suuret halkeamat. Toistaiseksi muita sortumia ei kuitenkaan ole ollut. 
TÜRISALU PANK
Türisalu pankissa pysähdyimme vain sen verran, että sain muutaman kuvan otettua. Jälleen kerran upeita maisemia – ja kauhea tuuli. Tunnelma hieman latistui, kun mieheni kertoi, että juuri näillä kielekkeillä moni päätyy päättämään päivänsä: kielekkeiltä sekä hypätään itse että ajetaan auton kanssa alas…
KEILAN SILTA JA PUTOUKSET
Keilaan eksyimme hieman vahingossa, sillä se ei ollut listallamme. Miehenki kuitenkin muisti kesken ajon, että Keilasta löytyy paitsi hienot putoukset myös kuuluisa silta. Ei siis tarvinnut miettiä kahta kertaa, pysähdymmekö!
Keilan silta oli ennen täynnä rakastavaisten siihen kiinnittämiä lemmenlukkoja. Lukkoja alkoi kuitenkin olla niin paljon, ettei silta enää kestänyt alati kasvavaa kuormaa, joten ne piti lopulta irrottaa kokonaan.
Rakastavaisia ei kuitenkaan unohdettu, sillä sillan läheisyyteen rakennettiin sekä ristikkoseinä että kaksi metallista sydäntä, joihin lukkoja on voinut sillan siivoamisen jälkeen kiinnittää. Kaikkia alkuperäislukkoja ei jostain syystä siirretty automaattisesti uusiin pidikkeisiin, joten alkuperäisten lukkojen määrää on mahdoton enää edes arvioida.
