Venetsia on yksi niistä kohteista, joihin en ole koskaan tuntenut sen kummempaa vetoa. Bongasin kuitenkin joulun alla halvat lennot, joten päätimme ennakkoluuloistamme huolimatta tarttua mahdollisuuteen. Sen kummempia miettimättä tai taustatöitä tekemättä ostin lennot ja vasta sen jälkeen aloin selvittää, mihin sitä oltiin matkaamassa… Ja pakko sanoa, että järkytys oli suuri. YouTuben video-otsikot suorastaan huusivat syitä sille, miksi Venetsia kannattaisi jättää kokonaan väliin, eikä kovinkaan monella tuntunut olevan kaupungista mitään hyvää sanottavaa.
Kovin suurin odotuksin emme siis Venetsiaan lähteneet. Oikeastaan mietimme ihan viime minuuteille asti, lähdemmekö reissuun ollenkaan. Matka oli kuitenkin varsin onnistunut ja osittain jo senkin takia halusin tulla raapustamaan postauksen, jossa nostan esiin Venetsiaan kohdistuvia ennakkoluuloja ja kerron niistä oman mielipiteeni.
VÄITE 1: VENETSIASSA HAISEE
Muistan kuulleeni näitä hajujuttuja ensimmäisen kerran jo yläasteella, kun kaverini vieraili perheineen Venetsiassa. ”Siellä haisee ihan viemäriltä – kuselta ja paskalta”, pahimmassa murkkuiässä ollut kaverini tiivisti reissun jälkeen. Samanlaisiin nostoihin törmäsin myös usealla (ja suhteellisen uudella) Tube-videolla. Osa jopa yökkäsi kuvatessaan itseään kanaalia ylittäessään.
Tuomio: Tarua (ainakin talviaikaan). Oikeastaan ainoa paikka, missä vesi edes hieman ”tuoksahti” oli Buranon saarella. Siellä venekepeissä oli havaittavissa selkeät lietekerrokset, ja vieressämme seisonut turistijoukko kertoi hajun tulevan siitä itsestään. Kuitenkaan pääsaarella emme kertaakaan haistaneet mitään epämääräistä, vaikka varmasti ylitimme ja ohitimme myös ne kaikkein saastaisimmat kohdat.
VÄITE 2: VENETSIASSA EKSYY HELPOSTI
”Varaa aikaa Venetsiaan, sillä eksyt varmasti!” ”Google Maps lakkaa toimimasta, kun astut Venetsiaan!” Luin etukäteen monien kokemuksia siitä, miten helppoa ja oikeastaan väistämätöntä Venetsiaan eksyminen olisi. Kapeat kujat ja niiden outo nimeämiskulttuuri sekä jumittavat navigointilaitteet olivat omiaan sekoittamaan suuntavaistoa.
Tuomio: Totta – mutta sen ei kannata antaa haitata. Alkuun ihmettelin, miten ihmeessä Venetsiassa muka voisi eksyä. Mutta kun muutaman kerran kadunpätkä päättyi kanaaliin ja lähdit ”hieman oikomaan”, niin äkkiä sitä tajusikin olevansa tilanteessa, jossa kaikki kadut näyttivät ihan samalta, eikä oikeastaan enää ollut varmuutta siitä, mistä kadunkulmasta viimeksi oli oikein kulkenut. Haluan kuitenkin lausua lohduttavat sanat: eksyminen Venetsiassa on ihan ookoo. On hauskaa olla hieman hukassa ja katsoa, mihin milloinkin lopulta päätyy. Me myös löysimme parhaimmat ravintolat päämäärättömästi harhailemalla. En tosin tiedä, löytäisimmekö niihin enää uudestaan…
VÄITE 3: VENETSIALAINEN RUOKA ON ALA-ARVOISTA
Törmäsin monessa eri lähteessä väitteeseen, että Venetsiassa tarjoiltava ruoka on kaukana perinteisestä italialaisesta ruuasta: venetsialainen pizza ei ole aitoa italialaista pizzaa nähnytkään, sillä sen valmistukseen ei (ainakaan kovin todennäköisesti) ole käytetty perinteistä kiviuunia. Muutenkin törmäsin moniin väitteisiin siitä, että venetsialainen ruoka on ala-arvoista.
Tuomio: Tarua. Söimme oikeasti joka päivä (Lidon saarta lukuun ottamatta) hyvää ja maukasta ruokaa. Tietenkään makuasioista ei voi kiistellä, mutta uskallan silti väittää, etteivät Venetsian pöperöt nyt pahimmasta päästä olleet. Toki useampi ravinto oli näin sesongin ulkopuolella kiinni, joten en osaa sanoa, minkälaista tarjonta on kesäkautena. Ehkä silloin mukaan mahtuu useampi ei-niin-laadukas ravintola? Niin tai näin, talviaikaan ruoka ainakin oli maukasta!
VÄITE 4: VENETSIASSA ON AINA TUNGOS
Ruuhka ja tungos arveluttivat etukäteen ehdottomasti eniten. Näin sieluni silmin meidät vaeltamassa massan mukana nähtävyydeltä toiselle ilman mahdollisuutta vaikuttaa siihen, minne seuraavaksi mentäisiin. Huoli oli onneksi turha, sillä porukkaa ei tammikuisessa Venetsiassa ollut ruuhkaksi asti.
Tuomio: Tarua (ainakin talviaikaan). Toki kaikkein kapeimmilla kaduilla jouduimme hetkittäin kulkemaan väkijoukon mukana, mutta lukuisat sivukadut mahdollistivat poistumisen ryysiksestä. Pyhän Markuksen tori oli myös lähes autio, ja luulimme pitkään, että olimme väärällä aukiolla!
VÄITE 5: VENETSIA ON KALLIS
Tästä on tulossa oma postauksensa, mutta disclaimerina kerrottakoon, että emme kokeneet Venetsiaa mitenkään erityisen kalliina paikkana. Ruokien osalta kaupunki oli Suomen tasoa, mutta viini taas oli huomattavasti halvempaa kuin kotimaassa. Venetsia ei myöskään ole mikään shoppailijan paratiisi, joten senkään puolesta ei tarvinne pelätä, että mopo lähtisi käsistä.
Tuomio: Tarua. Ei ainakaan ylitä Suomen hintatasoa?
Minkälaisiin Venetsiaa koskeviin ennakkoluuloihin te olette törmänneet? Entä mitä mieltä itse olette väitteiden paikkansapitävyydestä?