Suomen suurin matkablogiyhteisö
kansallispuisto luontopolku Pohjois-Pohjanmaa Ruka

Pieni Karhunkierros talvella – haastava, muttei mahdoton

25.2.2022

Monien mielestä Karhunkierros on Suomen kaunein vaellusreitti – ja tästä on helppo olla samaa mieltä. Mielettömien talvisten postikorttimaisemien lisäksi Pienestä Karhunkierroksesta jäivät parhaiten mieleen liukkaat rappuset, maaston epätasaisuus ja ihmispaljous.

Pieni Karhunkierros on varmasti yksi Suomen suosituimmista (ellei jopa suosituin!) päiväpatikka, ja siellä riittää retkeilijöitä talvellakin. Karhunkierros sijaitsee Suomen ja Venäjän rajalla sijaitsevassa Oulangan kansallispuistossa, joka levittäytyy Kuusamon ja Sallan alueelle. Vuonna 1956 perustettu kansallispuisto on paitsi yksi Suomen vanhimmista myös suurimmista: pinta-ala on huikeat 290 neliökilometriä.

Pieni Karhunkierros on osa pidempää useamman päivän mittaista Karhunkierros-patikkareittiä, joka on pituudeltaan noin 82 kilometriä. Mikäli monipäiväinen vaellus ei tunnu omalta tai mahdu kalenteriin, on Pieni Karhunkierros loistava valinta. Sen aikana pääsee kokemaan ja näkemään upeaa luontoa sekä kansallispuiston kuuluisimpia nähtävyyksiä, kuten Myllykosken ja riippusiltoja.

Tympeät turistijoukot ja pelottavat portaat

Vaikka Pieni Karhunkierros on Oulangan kansallispuiston kuuluisin päiväpatikkareitti, olimme hieman yllättyneitä siitä, miten paljon paikassa riitti retkeilijöitä myös tammikuisena arkipäivänä. Parkkipaikalla oli pari turistibussia, joiden asiakkaat olivat levittäytyneet lumikenkineen niin leveästi, että jouduimme odottamaan melko pitkään, ennen kuin saimme oman automme parkkiin. Tämän jälkeen lähdimme kävelemään lumikenkäilijöiden perässä Myllykoskelle. Emme päässeet ohittamaan kymmeniä turisteja, sillä polku oli kapea ja lumikinokset polun ulkopuolella upottavat. Eräässä ylämäessä, kun lumikenkäilijät jälleen jäivät joko kiinni nietoksiin tai muuten onnistuivat pudottamaan toisen tai molemmat kengistään, pääsimme vihdoin kokeilemaan ohitusta. Helppoa se ei ollut, sillä pyynnöistä huolimatta meille ei annettu lainkaan tilaa polulta. Niinpä kirjaimellisesti ryömimme lumihangen kautta ohitse. Veikkaan, että niillä lumikengillä olisi kuitenkin ollut helpompaa ottaa se yksi askel sivulle polulta, mutta ei…

Luulimme pahimman olevan takana päin, kun saimme ohitettua lumikenkäilevät ulkomaalaisturistit. Vähän kuitenkaan tiesimme. Seuraavaan ihmislaumaan törmäsimme Myllykoskella, jossa piipahdimme vanhassa myllyssä. Suurin osa retkeilijöistä oli lapsiperheitä, joten paikassa riitti vilinää ja vilskettä. Laskeutuminen alas myllylle oli myös yksi taiteenlajinsa, sillä portaissa oleva lumi oli tamppautunut yhdeksi suureksi liukumäeksi, eikä portaita enää hahmottanut. Valittavana oli siis pyllymäki (kaiteita vasten sinkoillen) tai portaiden kierto. Me emme hätäisellä katsomisella löytäneet kiertoreittiä, joten osa meistä laskeutui lumeen hautautuneet portaat kaiteissa roikkuen ja yksi rohkeimmista päätti laskea portaat pyllymäkeä. Seuraavan päivän kolotuksesta päätellen veto ei ehkä ollut se fiksuin…

Ruuhkaa tai ei, Myllykoski ja koko Pieni Karhunkierros on upea. Siitä ei pääse mihinkään. Kaikkialla on hurjan paljon nähtävää: tykkylumipuita, kuohuvia koskia, vanhoja rakennuksia ja riippusiltoja. Maisemat tuntuvat (ainakin näin saaristolapsen näkökulmasta) uniikeilta ja sellaisilta, jotka nähdäkseen kannattaa matkustaa hieman pidempikin matka.

Kaikesta kauneudesta ja mahtipontisuudesta huolimatta huomaan olevani hieman jumissa lauseiden kanssa. Miten oikein kuvailisin Pientä Karhunkierrosta sellaiselle, joka ei siellä koskaan aiemmin ole ollut? Olen paininut tämän postauksen kanssa hurjan kauan, sillä ensimmäistä kertaa aikoihin tuntuu, etteivät omat taitoni oikein riitä kuvailemaan tätä huikeaa luontokohdetta. Voisin kirjoittaa vaahtopäistä, jotka erottuivat rusehtavasta vesimassasta tai kaiken kauneuden päällä lepäävästä riippusillasta. Mutta siltikin joutuisin toteamaan, että parhaimman kuvan kaikesta saa, kun itse menee paikalle. Ja oikeasti, harvoista kohteista olen tätä mieltä, mutta Oulangan kansallispuisto on paikka, jossa jokaisen suomalaisen tulisi kerran elämässään vierailla.

Parhaat palat ilman patikointia

Pieneen Karhunkierrokseen, tai ainakin sen parhaisiin kohtiin, on mahdollista tutustua myös ilman patikointia. 12 kilometrin kierros voi esimerkiksi talvella tai pienten lasten kanssa tuntua liian pitkältä, jolloin on ihan kiva tehdä lyhyempi reissu. Pelkkä muutaman sadan metrin pituinen pisto suositulle Myllykoskelle onnistuu, kun auton jättää parkkiin Juuan Basecamp Oulangan parkkipaikalle.

Jos taas noin kolmen kilometrin kävely onnistuu, eivätkä jyrkät nousut ja laskut ole este, auton voi jättää Pienen Karhunkierroksen lähtöpaikalle Juumaan. Tällöin pääsee nauttimaan peräti kahdesta riippusillasta, ensin Niskakoskesta ja hieman myöhemmin Myllykosken näköalasillasta.

Vinkit talviselle kierrokselle

Pieneen Karhunkierrokseen kannattaa varata tarpeeksi aikaa – varsinkin, jos on innokas kuvaaja sekä huomioida se, että talvella valoisaa aikaa on rajallisesti. Mitä tulee itse reittiin, sillä on helppo pysyä eikä eksymisvaaraa ole. Polku on hyvin tallattu ja tampattu, ja kävely onnistui ihan tavallisilla vaelluskengillä. Lumikengät voi siis halutessaan napata mukaan, mutta ilmankin pärjää loistavasti. Sen sijaan nastakenkiin kannattaa panostaa, sillä varsinkin portaikot ovat vaarallisen liukkaita.

Vaikka kesäkuukaudet ovat Oulangassa varsinaista ruuhka-aikaa, myös talviaikaan kannattaa huomioida muut retkeilijät ja mahdolliset jonotukset. Esimerkiksi vanhaan myllyyn tai riippusillalle voi talvellakin joutua jonottamaan, kun retkeilijät jäävät ottamaan kuvia ikonisista kohteista.

Olisi hauska kuulla, oletteko te kiertäneet Pientä Karhunkierrosta. Entä osaatteko sanoa, milloin maisemat ovat parhaimmillaan, sydäntalvella, keskikesällä vai kenties ruska-aikaan? Olen itse ihaillut kuvia Oulangan kansallipuistosta jokaisena vuodenaikana, mutta pakko myöntää, että erityisesti talvikuvat ovat tehneet minuun vaikutuksen. Toki haaveilen jo uudesta reissusta tuonne, sillä ruskakuvat houkuttelevat myös suuresti.

You Might Also Like

20 Comments

  • Reply Marika / Matkalla Missä Milloinkin 25.2.2022 at 22:45

    Olemme kiertäneet Pienen Karhunkierroksen kesällä, syksyllä ja talvella. Suosikkiajankohta vaihtelee, välillä ajattelen talvisen Pienen Karhunkierroksen olevan upein, välillä taas syysajankohdan.

    https://www.matkallamissamilloinkin.com/pieni-karhunkierros-talvella/

    https://www.matkallamissamilloinkin.com/pieni-karhunkierros-syksylla-ruska-aikaan/

    Kuten totesitkin, talvella nastakengät ovat hyvä lisä retkivarustukseen. Reitin parhaasta kiertosuunnastahan on eri mielipiteitä, suositeltu kiertosuunta on talvella vastapäivään ja kesällä myötäpäivään.

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 1.3.2022 at 09:39

      Upeita nuo teidän kuvat! Kieltämättä alkoi kiinnostaa nyt tuo ruska-aikakin 😉

      Ja jep, ilman nastakenkiä hommasta ei olisi tullut yhtään mitään! Ja välillä tuntui, etteivät nekään riittäneet…

  • Reply Raija Salo/ Kohti avaraa maailmaa 27.2.2022 at 19:33

    Päätin lukea tämän artikkelin, vaikka minua ei oikeasti kiinnosta Suomen kohteet. Talvisin minua ei kiinnosta ulkoilma ollenkaan. Kaipaan ihan muunlaisiin maisemiin. Mutta onhan tuolla nyt hienot maisemat ja varmaan saa uskomattomia kokemuksia! Mietin tässä jo, pystyisinköhän lähtemään johonkin vastaavaan paikkaan…

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 1.3.2022 at 09:46

      Varmasti pystyisit – ennakkoluulottomasti vaan! 🙂 Tosin kannattaa ehkä ensialkuun valita joku hieman helpompi kohde, ettei mene ihan heti maku koko hommaan 😀 Meillä ainakin meinasi paikoitellen usko loppua, kun liukasteltiin ja luisteltiin eteenpäin.

  • Reply Mari+/+Kodinvaihtaja 28.2.2022 at 14:47

    Itseasiassa tein Pienen Karhunkierroksen joulupäivänä 2018, vastaantulijoita kymmenkunta, jos ei laske parissa kohdassa ollutta bussiryhmää. Olen mennyt myös kerran syksystä. Talvi oli suosikkini – toki ei ollut liukasta

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 1.3.2022 at 09:59

      Oho, onpas siellä ollut silloin vähän porukkaa! Nyt oli ihan eri meininki ja jopa ruuhkaa 😀

  • Reply Merja / Merjan matkassa 28.2.2022 at 17:44

    Jos olisin saanut päättää, olisimme nyt viettämässä talvilomaa Rukalla. Mies ei ollut kuitenkaan riittävän innostunut, joten se siitä siiten. Karhunkierrosta en ole kiertänyt, mutta se kiinnostaisi kovasti. Luulenpa kuitenkin, että tekisin sen mielummin kesällä. Jäiset ja liukkaat polut vievät retkeilystä ilon aika nopeasti. Maisemat näyttävät todella kauniilta, hienosti olet saanut vangittua paikan lumon kuviin 🙂

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 1.3.2022 at 10:01

      Kiitos Merja! 🙂 Ja höh, toi on aina kurjaa, jos ei saa toista innostumaan jostain. Mutta ehkäpä syksyllä ruskavaellukselle? Aloitat nyt jo pehmittelyn, niin eiköhän se siitä 🙂

  • Reply Sari / matkalla lähelle tai kauas 1.3.2022 at 22:33

    Me olimme menossa Karhunkierrokselle vuosi sitten toukokuussa kelirikkoaikaan. Minulla loppui jäisen polun vuoksi puhti. Koitin ajaa Myllykylän mutta tie oli kelirikon vuoksi poikki. Nyt haaveilen, että pääsen sinne kesällä. Tosin riippusillat voi stopata reissun myös. Tosi hienoja kuvia. Voin vain vakuuttua, että on ollut upeaa.
    Voi noita lumikenkä turisteja. Ei sitten ole voineet väistyä!

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 11.3.2022 at 11:13

      Ymmärrän hyvin, että puhti on loppunut kesken kaiken. Reitti ei todellakaan talven lumien ja jään myötä ole helpoimmasta päästä. Toivottavasti pääsette kuitenkin kesällä kiertämään reitin! 🙂

  • Reply Elina 3.3.2022 at 21:28

    Huh, oi. Onpa siellä ruuhkaa näin talvellakin! Se on klassikko, joten ei ihme että vetää porukkaa. Kesällä oon sen kiertänyt ja veikkaan, että on kyllä upea kaikkina vuodenaikoina – joka kerta näyttää erilaiselta! Nastakenkiä en vaihtais pois, oon koko talven kulkenu niillä ja on kyllä niin hyvät! 🙂

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 11.3.2022 at 11:15

      Joo, olihan siellä porukkaa, mutta veikkaan silti, että kesällä ja syksyllä on paaaaljon enemmän retkeilijöitä liikenteessä! 😀 Hahhah, mäkin juuri tällä viikolla mietin, etten halua enää ikinä luopua nastakengistä! Nää on niin turvalliset 😀 t. mummo

      • Reply Elina / elinanmatkalaukussa 23.3.2022 at 22:16

        Käytiin Myllykoskella eilen, totta tosiaan rappuset oli liukkaat ja vaikeakulkuiset vaikka meillä oli nastakengät! Mä olin jotenkin kuvitellut, että se olis aivan helppo nakki näin talvella – toki olihan ne polut hyvin tampattuja… Mutta paljon oli ylämäkiä, joissa esim lapsella oli vaikeuksia nousta ylös tavallisilla kengillä. Eli juu, yhdyn täysin- voi olla haastava talvella, mutta ei mahdoton! 😀

        • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 29.3.2022 at 09:02

          Voi apua! Just miehen kanssa mietittiin, että mitenköhän liukkaaksi sielläkin polut muuttuu, kun kevät hieman etenee. Onneksi selvisitte hengissä 😀 On tää talviretkeily vaan parasta 😀

  • Reply Jaakko 5.3.2022 at 14:06

    Monta vuotta peräkkäin tuli käytyä Oulangalla. Nyt siitä on tullut oman suosionsa vanki. Porukkaa on ollut viimeiset vuodet todella paljon.
    Talvella nastakenkien sijaan tavallisten vaelluskenkien alle laitettavat jääraudat (engl. microspikes) ovat todella hyvät. Niillä pääsee ne jäätyneet portaatkin yläs ja alas ilman mitään vaikeutta. Niitä läytyy retkeilykaupoista.

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 11.3.2022 at 11:18

      Kiitos vinkistä, täytyy ehdottomasti tutustua noihin jäärautoihin! Mulla alkoi nimittäin jossain kohti tuntua siltä, että nastat ei enää oikein pitäneet – ihan kun ne ois ”kuluneet”, vaikka puhdistin niitä aika ajoin 😀

  • Reply Teija | Lähdetään taas 5.3.2022 at 16:00

    Minulla oli ajatuksena kiertää tuo viime huhtikuussa, mutta kansallispuiston infosta kerrottiin, että niin keväästä porrasosuudet olisivat kuin pitkä jäämäki, eivätkä suositelleet reittiä siihen aikaan. Mutta onpa aivan lumoavan kauniita kuvia! Wau!

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 11.3.2022 at 11:18

      Joo, Oulangan maisemat on kyllä ihan mielettömät! Noita olisi voinut jäädä ihastelemaan vaikka miten pitkäksi aikaa! 🙂 Toivottavasti tekin pääsette jossain vaiheessa käymään tuolla!

  • Reply Martta / Martan matkassa 6.3.2022 at 01:07

    Pieni karhunkierros ja iso ovat olleet pitkään toivelistalla, viime kesänä kävelin pienen pätkän isännän kanssa, todetakseni, että sinne on päästävä. Enpä ole ajatellutkaan reittiä talvella, kauniilta kyllä näyttää, mutta mielelläni en kuitenkaan liukastelisi. Jännä että porukkaa riittää talvellakin ruuhkaksi asti!

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 11.3.2022 at 11:21

      Nuo maisemat kyllä vievät mukanaan, enkä yhtään ihmettele paikan suosiota! 🙂 Ja jep, itsekin haluaisin päästä kiertämään tuonne sulan maan aikana, kun voi oikeasti keskittyä muuhunkin kuin siihen, minne jalkansa asettaa 😀

    Leave a Reply