Suomen suurin matkablogiyhteisö
Kanta-Häme luontopolku Suomi

Suksi suolle Janakkalassa!

15.6.2021

Kanta-Hämeen Janakkalasta löytyy kaksi huikeaa retkikohdetta, Suurisuo ja Raimansuo, jotka molemmat ovat luonnontilaisia ja rauhoitettuja suokokonaisuuksia. Lisäksi ne kuuluvat Natura-verkostoon. Molemmat paikat tarjoilevat kävijöille pitkospuita ja kauniita maisemia, ja suoretket saakin kätevästi yhdistettyä yhdelle päivälle. Raimansuon läpi voi patikoida rantaa seurailevaa harjua pitkin Hämeenlinnaan saakka, kun taas Suurisuolla kulkee vain lyhyt, parin kilometrin pituinen aluetta ja eri suotyyppejä esittelevä luontopolku.

Eräänä viikonloppuna päätimme käydä kiertämässä sekä Raimansuon että Suurisuon luontopolut. Emme olisi voineet toivoa parempaa säätä, sillä aurinko porotti lähes pilvettömältä taivaalta. Lähdimme ensin suunnistamaan Suurisuolle, sillä halusimme jättää uuden tuttavuuden eli Raimansuon viimeiseksi. Olemme siis muutaman kerran yrittäneet löytää Raimansuolle, siinä kuitenkaan onnistumatta. Jaksan aina ihmetellä, miten huonosti luontokohteita on ikinä merkattu mihinkään. Toisinaan tuntuu, että on enemmän tuurista kuin taidosta kiinni, löytääkö perille…

Suurisuo – suuri suo, mutta lyhyt reitti

Suurisuo sijaitsee Turengin taajaman itäpuolella lähellä Lammin rajaa. Suolle pääsee parhaiten joko Suurisuo-nimistä tietä pitkin tai jos haluaa suoraan lintutornille (, joka on yksi Suurisuon parhaista paikoista), kannattaa navigaattoriin kirjoittaa Leppälammintie. Suolla on nähtävissä erilaisia suotyyppejä (nevaräme, korpiräme, sararäme, rimpiletto, saraneva ja tupasvillaräme), ja innokkaimmille reitin varrelta löytyykin numeroituja tolppia eli rasteja, joista saa lisätietoa Suurisuon nettisivulta. Pakko myöntää, että ehdin vierailla Suurisuolla monen monta kertaa, ennen kuin mystisten numeroiden salaisuus aukesi. Lueskelin tekstejä ja ihmettelin, miten monipuolinen suomaisema onkaan. Alueen luonto on muutenkin monipuolista, ja siellä voi nähdä monia uhanalaisia kasvilajeja, hyönteisiä ja lintuja.

Suolla kiertelee melkein kaksi kilometriä pitkospuuverkostoa ristiin rastiin. Ympyrälenkin sijaan suolla joutuu hieman kikkailemaan, sillä reitti on hieman erikoisen mallinen: keskellä suota on risteys, josta pitkospuut risteävät neljään eri suuntaan. Jonkun verran tulee siis käyskenneltyä samoja reittejä, mikäli haluaa koluta suon kaikki kolkat.

Raimansuo

Alkuepäilyksistä huolimatta löysimme kuin löysimmekin Raimansuolle. Edellisen kerran olimme yrittäneet löytää paikalle talvella, jolloin tieosuuden auraamisessa oli ollut puutteita. Tai ei puutteita, mutta auraamaton tie sai meidät kuvittelemaan, ettemme olleet lähelläkään lähtöpistettä ja käännyimme turhautuneina takaisin kotiin. Myöhemmin yritin selvittää turenkilaisilta, missä Raimansuo mahdollisesti sijaitsisi, mutta kovin moni ei ollut kuullutkaan koko paikasta. Suurisuo oli kyllä kaikille tuttu, mutta Raimansuo aiheutti lähinnä lisäkysymyksiä. Moni epäili, ettei koko suo edes sijaitsisi Janakkalassa… Onneksi kesällä kaikki on kuitenkin helpompaa, joten päätimme vielä kerran lähteä metsästysretkelle. Ajelimme rohkeasti Sälilammentien loppuun, josta lopulta löytyi pienehkö parkkipaikka sekä opastetaulu, jotka kertoivat meidän löytäneen perille.

Raimansuo jää Janakkalan ja Hämeenlinnan puolella olevien pitkittäisharjumaastojen väliin, ja sen vieressä sijaitsevat kauniit Likolampi ja Sälilampi. Pakko myöntää, että jo ajomatkalla teki mieli pysäyttää auto pariinkin otteeseen ja jäädä vain kuvailemaan maisemia. Samalla sitä myös toivoi, ettei vastaan tulisi ainuttakaan autoa, sillä hiekkatie oli paikoitellen todella kapea…

Kuten Suurisuollakin, Raimansuon läpi kulkee polku ja pitkospuut, ja maasto on sielläkin paikoitellen hyvin kosteaa. Ei kuitenkaan niin kosteaa kuin Suurisuolla. Lisäksi uudet, ehjät ja leveät pitkospuut tekivät etenemisestä helppoa. Pidin myös siitä, että Raimansuolla maasto oli mukavan vaihtelevaa: pitkospuiden lisäksi pääsi seikkailemaan metsissä ja kivikossa sekä ylittämään kauniita siltoja. Tuntui, että joka mutkan takana oli jotain uutta ja jännittävää, ja meinasinkin unohtaa kuvaamisen kokonaan, kun koikkelehdin vauhdilla eteenpäin.

Luin Janakkalan nettisivuilta, että pitempää reittiä kaipaava retkeilijä voi vaeltaa suolle Kalpalinnan-Annakkatornin harjumaaston kautta ja jatkaa suolta Hämeenlinnaan.

Yleisesti: plussat ja miinukset

Raimansuon pitkospuut ja sillat ovat erinomaisessa kunnossa, sillä ne on uusittu vuonna 2018. Pitkospuut ovat myös niin leveät, että siellä mahtuu hyvin pyöräilemään. Sen sijaan Suurisuolla tilanne on toinen: pitkospuut ovat paikoitellen todella huonossa kunnossa ja vesi nousee välillä niiden päälle. Suosittelen lämpimästi kumisaappaita tai vedenkestäviä jalkineita, jos Suurisuolle eksyy.

Kummankaan suon yhteydessä ei ole tulentekopaikkaa, joten tämä kannattaa huomioida mahdollisissa eväsvalinnoissa. Suurisuolta löytyy yksi penkki (, joka tosin nyt oli tulvaveden vallassa), jossa voi pysähtyä nauttimaan retkieväistä. Raimansuolla taas on helpompaa pysähtyä maastoon syömään.

Molemmat suot ovat mielestäni kauniita ja mielenkiintoisia, joten niissä tulee varmasti jatkossakin vierailtua ahkerasti. Jos näistä kahdesta pitäisi valita oma lemppari, ääni menisi (ehkä osittain uutuudenviehätyksen vuoksi) Raimansuolle. Siellä tuntui olevan enemmän nähtävää ja koettavaa. Lisäksi pitkospuut olivat siellä paremmassa kunnossa ja polku monipuolisempaa.

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 19.6.2021 at 15:00

    Kivalta kuulostavia paikkoja kummatkin. Ja kun vielä ovat varsin lähellä, niin voi hyvinkin olla, että tulee käytyä. Millainen määrä noissa paikoissa oli hyttysiä, niitä kun tuntuu olevan liikkeellä tänä kesänä ihan hirveästi?

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 25.6.2021 at 07:48

      Loistavaa, jos löysit tästä uusia paikkoja koluttaviksi! 🙂 Itsekin olen löytänyt useita kivoja retkipaikkoja juuri blogipostausten avulla, joten tulee aina tosi hyvä fiilis, jos voin joskus itsekin tarjota lukijoille ”jotain uutta”!

      Hyttysiä ei ole meidän reissuilla näkynyt juuri ollenkaan, sillä soilla tuulee sen verran hyvin, että vähällä on päästy. Toki noilta metsäosuuksilta aina joku inisijä löytyy, mutta ei ole ollut mitenkään häiritsevää 🙂

  • Reply Kohteena maailma / Rami 20.6.2021 at 21:28

    Täytyypä laittaa molemmat suot muiatiin, sillä suot ja pitkospuut ovat paras tapa rentoutua. Nyt kun retkeilybuumi ob huipussaan, tarvitsee etsiä uusia hieman vähemmän kansansuosittuja kohteita tuleville retkille.

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 25.6.2021 at 07:50

      Kiva kuulla, että postaus tarjosi inspiraatiota tuleville retkille 🙂 Ja komppaan, soissa ja pitkospuissa vaan on sitä jotain! Nämä molemmat paikat ovat myös (oman kokemuksen mukaan) melko rauhallisia paikkoja, emmekä ole reissuillamme törmänneet kuin muutamaan vastaantulijaan.

  • Reply Virpi/Hätälasku matkablogi 25.6.2021 at 12:19

    On totta että nämä luontopolut ym. luontokohteet ovat joskus tosi vaikeasti löydettävissä. Toisinaan pitää olla jonkinlaista paikallistuntemusta, että tietää edes miltä suunnalta etsiminen kannattaa aloittaa. 😀
    Mutta aivan tosi kauniita kuvia olet saanut reitiltä. Hyvät pitkospuut kauniissa maastossa on itsellenikin tosi mieluinen tapa rentoutua arjen askareista. Harmi kun tämä kohde on niin kaukana täältä meiltä päin, mutta täytynee pitää mielessä jos joskus sillä suunnalla liikun.

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 4.7.2021 at 07:10

      Kiitos kommentistasi Virpi 🙂 Ja jep, välillä pitäisi olla vähintäänkin ammattilaiskartanlukija (ellei jopa selvänäkijä), että löytäisi osaan kohteista 😀

    Leave a Reply