Suomen suurin matkablogiyhteisö
Matkustaminen Yleinen

Tätä et tiennyt – 10 matkailufaktaa minusta

24.3.2021

Unelmatrippi-blogin Jenni haastoi jo viime vuoden puolella matkabloggaajat kertomaan 10 matkailuaiheista faktaa itsestään. Koska tulen aina hieman jälkujunassa, ajattelin vihdoin itsekin tarttua haasteeseen ja pohtia, minkälainen matkaaja oikein olen. Alla siis muutamia sellaisia faktoja, joita ette (ehkä) vielä tienneet:

1. Hurahdin matkustamiseen oikeastaan vasta aikuisena

Reissasimme perheen kanssa jonkun verran myös ollessani lapsi. Esimerkiksi Kanariansaaret, naapurimaat ja Islanti tulivat jo lapsena tutuiksi. En kuitenkaan tuohon aikaan ollut kovinkaan kiinnostunut matkailusta ja koinkin sen aina pakollisena pahana, joka tarkoitti sitä, että joutuisin olemaan erossa hevosestani ja (talli)kavereistani. Vaikka reissuissa olikin aina kivaa, muistan silti lähinnä odottaneeni sitä, että pääsisin taas tallille, haha!

Innostuin matkustelusta vasta (hevosettomana) parikymppisenä. Yhtäkkiä olinkin hurjan kiinnostunut eri kulttuureista ja maista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista. Muistan, miten ensimmäisen aikuisena tehdyn ulkomaanmatkan jälkeen ei enää ollutkaan paluuta entiseen. Iski palava halu nähdä ja kokea mahdollisimman paljon! Hyvä, että matkalaukut oli purettu edelliseltä reissulta, kun uutta jo suunniteltiin…

2. Ostan reissuilta aina (vähintään) yhdet mahdollisimman karmivat sukat

Tämä hömelö tapa on lähtenyt aikoinaan liikkeelle siitä, kun sain kuulla perheeltäni kuittailua vähintäänkin erikoisista sukkavalinnoistani. Pukeudun muuten todella neutraaleihin sävyihin, mutta sukkien suhteen vedän helposti överiksi: jalasta löytyy kesät talvet nilkkasukat (välillä jopa niillä patikkareissuilla…), joiden väritys on usein jotain todella villiä ja psykedeelistä, ja kuosit vaihtelevat aurinkolasipäisistä hedelmistä tanssiviin ruumiinosiin.

Niinpä kun sitten seuraavan kerran lähdin reissuun ja törmäsin maailman rumimpiin sukkiin, päätin ostaa ne siskolleni tuliaisiksi. Hänen ilmeensä oli vähintäänkin mielenkiintoinen, kun pamautin sukkaparin hänen kätösiinsä – olinhan sentään intoillut tuovani hänelle maailman parhaan tuliaisen… Ja siitä se oikeastaan lähti: siinä missä muut perheet bongailevat kauniita koriste-esineitä, me etsimme mahdollisimman rumia ja epäkäytännöllisiä sukkia – ja vieläpä kotiutamme ne. Koska minä reissaan perheestämme eniten, siskoni sukkalaatikot pursuilevat mitä kummallisempia taideteoksia. Osa sukista (, kuten eräs tupsuilla vuorattu pari) on niin epäkäytännöllisiä, ettei niitä oikeastaan voi edes käyttää ja osa taas vaan niin kamalia, että täytyy pari kertaa miettiä, ennen kuin ne kehtaa kiskaista jalkaansa.

Karmivien sukkien lisäksi en kuitenkaan osta reissuilta koskaan muita tuliaisia tai matkamuistoja. En voi oikeastaan sietää koriste-esineitä omassa kodissani ja koen, että valokuvat (, joita sitten kertyykin helposti älytön määrä) riittävät mainiosti sekä itselle että muille.

3. Varaan harvoin yöpymisiä etukäteen – ja se saattaa toisinaan aiheuttaa ylimääräisiä sydämentykytyksiä

”Missä te yövytte?” ”Ei aavistustakaan!” Tuolta näyttää perus keskustelu vanhempieni tai kavereitteni kanssa hieman ennen reissuunlähtöä. En siis kovinkaan usein varaa reissuilleni yöpymisiä etukäteen. Sen sijaan saavun paikalle ja alan sitten miettiä, missä sitä yönsä viettäisi. Syy tähän on se, että harvoin jaksan olla yhdessä paikassa montaa päivää putkeen. Sen sijaan haluan liikkua, nähdä ja kokea asioita ympäri maata. Majoitusten varaamattomuus jättää minulle siis vapauden tulla ja mennä, miten itse haluan.

Saattaa kuulostaa ihanan vapaalta ja huolettomalta, mutta totuus on usein ihan toinen. Esimerkiksi Kroatiassa meinasimme joutua viettämään ensimmäisen yömme rannalla, sillä majapaikkoja ei yksinkertaisesti ollut pahimpaan sesonkiaikaan tarjolla. Onneksemme tutustuimme paikalliseen mummoon illan jo pimetessä ja pääsimme yöpymään hänen luokseen pariksi yöksi. Pidempään emme Splitin turistihelvetissä viihtyneet, vaan jatkoimme matkaamme Dubrovnikiin. Sielläkään meillä ei alunperin ollut majoitusta, mutta pääsimme mummelin ystävän luo asustelemaan. Huikea reissu, jota muistellessa voin edelleen todeta, että kannatti jättää hotellivaraukset etukäteen tekemättä, vaikka ensimmäinen päivä Kroatiassa olikin aikamoinen kokemus, kun raahasimme helteessä matkatavaroitamme ympäri kaupunkia ja yritimme epätoivoisesti löytää majapaikkaa.

4. Pakkaan matkoille aina viime tipassa

Huithapeli täällä moi! Siinä, missä saatan suunnitella lomaa ja sen sisältöä viikkokausia ennakkoon, olen umpisurkea pakkaaja. Monesti homma meneekin niin, että aloitan pakkaamisen noin puoli tuntia ennen kuin pitäisi istua autossa matkalla lentokentälle. Tässä vaiheessa stressitasot ovat yleensä aika korkeat ja saatan olla… Noh, hieman raskasta seuraa. Lisäksi viime hetken pakkaaminen aiheuttaa usein myös sen, että varsinkin road tripeille lähtee aina ihan liikaa tavaraa mukaan, kun vetelen hyllyjen sisältöjä suoraan rinkkaan sen kummempia miettimättä.

Voisikin helposti luulla, että rinkkaan tulee tällä taktiikalla tungettua kaikkea epäkäytännöllistä ja jotain tärkeää unohtuu, mutta näin ei ole ainakaan vielä (kopkop) tapahtunut. Monesti vannon (itselleni ja muille), että seuraavalla kerralla aloitan pakkaamisen ajoissa ja vältän ylimääräiset stressikiukut, mutta sitä surullisen kuuluisaa seuraavaa kertaa ei ole vieläkään tullut.

5. Syön reissuilla todella vähän ulkona, mutta rakastan ruokakaupoissa haahuilua

Reissatessa olen aina ollut todella huono kuluttamaan aikaani ravintoloissa ja olenkin viimeinen ihminen, jolta kannattaa kysellä ravintolasuosituksia. Kai sitä jotenkin kierolla tavalla ajattelee, että ravintolossa vietetty aika on pois seikkailuajasta. Tiedän, että monelle muulle matkailijalle erilaiset ruoka- ja ravintolakokemukset ovat tärkeä (ellei jopa tärkein) osuus matkustelusta, mutta minulle se ei ole koskaan tuntunut omalta. Paljon mieluummin tyydyn katukioskien valikoimaan tai käyn hakemassa kaupasta mukaan jotain sellaista, mitä voin kävellessäni puputtaa.

Siinä, missä ravintolat tulee usein kierrettyä kaukaa, viihdyn kuitenkin erittäin hyvin ruokakaupoissa. On hauskaa tutkailla, mitä kaikkea kohdemaan valikoimista löytyy sekä ennakkoluulottomasti testailla itselle vieraita tuotteita. Tykkään myös matkoilla valmistaa ainakin osan ruuistani itse, joten illallistarpeet tulee usein ostettua joko paikalliselta torilta tai ruokakaupasta.

6. En ole koskaan matkustanut yksin

Mietin usein, olenko jäänyt jostain paitsi, kun en ole koskaan matkustanut yksin. Jossain vaiheessa koin, etten oikeastaan edes ole kunnon matkaaja, koska olen aina kierrellyt maailmaa joko puolisoni tai ystävieni kanssa. Hölmöjä ajatuksia, tiedän.

Toisaalta taas ajattelen, että yksi reissujen parhaista puolista on se, kun ne pääsee jakamaan matkakumppanin kanssa. On niin hirveän vaikeaa yrittää selittää jollekin ei-matkassa-mukana-olleelle, miten jännittävää oli eksyä Norjan vuonoille, ajaa ryöstäjiä karkuun Latviassa tai istua umpihumalaisen kapteenin kyydissä pienessä veneessä Kroatiassa, kun jättimäinen risteilijä lähestyi meitä sumutorvi soiden. Vaikka kuinka käytän sanallista osaamistani ja esittelen reissussa otettuja kuvia, ei se kuitenkaan ikinä ole sama asia.

7. Minulla on maailman surkein suuntavaisto, mutta eksyminen vieraissa paikoissa ei oikeastaan edes haittaa

Heh, olen todella huono suunnistamaan sekä metsässä että kaupungissa ja kuulenkin tästä usein kuittailua kavereiltani. Ei siis ole yksi eikä kaksi kertaa, kun olen reissuillani lähtenyt kävelemään tai ajelemaan väärään suuntaan ja päätynyt lopulta aivan toiseen paikkaan kuin mihin aluksi oli tarkoitus mennä. Kaikesta tästä huolimatta olen kuitenkin itse usein sitä mieltä, että osaan suunnistaa pisteestä A pisteeseen B, joten mielelläni johdatan myös koko joukkoa väärään suuntaan… On hurjan noloa puolen tunnin marssin jälkeen todeta, että olemme (meikäläisen johtamana) kulkeneet kilometritolkulla väärään suuntaan.

Vaikka eksyminen ja epämääräinen siirtyily sinne ja tänne saattavatkin ärsyttää matkakumppaneitani, en jaksa itse ottaa stressiä asiasta. Useimmiten nimittäin päädyn johonkin mielenkiintoiseen (, tosin ”väärään”) paikkaan ja saatan löytää sivukujilta kaukana keskustasta niin sanottuja piilotettuja helmiä, joihin en ehkä muuten olisi koskaan törmännyt.

8. En ole koskaan ollut pakettimatkalla

Omatoimimatkat best! En ole koskaan ollut pakettimatkalla, enkä myöskään usko sellaiselle koskaan eksyväni. Minulla on liian kova tahto päästä nuuskamuikkustelemaan ja maalailemaan taivaanrantoja, etten halua lomilla olla sidoksissa (lentojen lisäksi) aikaan tai paikkaan. Lisäksi minulla on huono tapa lähteä aina innokkaasti laajentamaan reviiriäni naapurikaupunkeihin tai -maihin, joten parempi vaan, ettei ole esimerkiksi yhtä tiettyä hotellia rasitteena.

9. Lapsuustraumojen takia puhun sujuvammin ruotsia, saksaa ja viroa kuin englantia

Ai että, lapsuuden traumat kulkevat mukana vieläkin! Ala-asteen englanninopettajan lempipuuhaa oli karttakepillä sormille näpäyttely, julkinen nolaaminen (tunnin huonoiten ääntänyt pääsi luokan eteen esittelemään taitojaan) ja ylipäätään jatkuva pelottelu milloin milläkin asialla. Tämä aiheutti luonnollisesti sen, että englannin opiskelu ei kauheasti napannut ja tunneilta päällimmäisinä jäivät mieleen vain pelko ja ahdistus… Vaikka ala-asteajoista on jo aikaa, huomaan edelleen pelkääväni, että joku nauraa ääntämiselleni, jos puhun englantia. Ymmärrän kieltä loistavasti, mutta ääneen puhuminen on vieläkin haastavaa mielen haamujen takia.

Siinä missä englannin puhuminen aiheuttaa ahdistusta, ruotsi, saksa ja viro taas sujuvat varsin mallikkaasti ja tykkään käyttää kaikkia kieliä. Saksaa on tullut opiskeltua ala-asteelta alkaen, kun taas ruotsin ja viron tärkeimmät opit olen varmasti saanut vapaa-ajalta (, vaikka molempia on toki tullut opiskeltuakin).

10. Treeni on tehnyt tehtävänsä – nukun helposti missä tahansa

Olen jo lapsesta asti harjoitellut nukkumista milloin missäkin: olohuoneen lattialla, saunassa, takapihalla, mökin rappusilla, laivan käytävillä… En nimittäin ikinä halunnut tulla sellaiseksi aikuiseksi, joka ei nuku missään muualla niin hyvin kuin kotonaan. Muistan lapsuudessa, miten vanhempani olivat aina innoissaan päästessään omaan sänkyyn nukkumaan reissujen päätteeksi, ja silloin jo päätin, että tuollaista minusta ei ainakaan tule. Ja hyvin on päätös pitänyt! Nukahdan helposti oikeastaan missä tahansa, enkä nukahdettuani herää ennen herätyskelloa – aivan sama, mitä ympärilläni tapahtuu. Olen myös mestari nukkumaan epämääräisellä mutkalla, joten pienempikään nukkumatila tai outo asento eivät haittaa!


10 matkailufaktaa minusta -blogihaaste

Osallistu 10 matkailufaktaa minusta -blogihaasteeseen! Tee näin ja kopioi nämä ohjeet mukaan omaan postaukseesi:

  • Kirjoita 10 matkailufaktaa minusta -blogipostaus, jossa kerrot otsikon mukaisesti 10 matkailuun liittyvää faktaa itsestäsi.
  • Linkitä jutussasi alkuperäiseen, Unelmatrippi-blogin liikkeelle laittamaan 10 matkailufaktaa minusta -postaukseen.
  • Haasta mukaan haluamasi määrä muita bloggaajia.
  • Haasteeseen voi halutessaan tarttua kuka tahansa bloggaaja myös ilman haastetta.
  • Toivottavasti haasteen myötä saadaan lukea paljon erilaisia matkailufaktajuttuja!

You Might Also Like

24 Comments

  • Reply Jasmin 25.3.2021 at 05:31

    Mielenkiintoinen postaus! 💛

    https://jasukuvaa.blogspot.com/

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 25.3.2021 at 07:51

      Kiva kuulla, kiitos 🙂

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 26.3.2021 at 17:32

    Nämä olivatkin hauskoja faktoja. Me varaamme todella usein majoitukset etukäteen, vaikka mekin usein olemme matkalla useammassa paikassa. Tällöin se vaatii etukäteissuunnittelua aika tavalla, mutta toistaiseksi lähes poikkeuksetta olen onnistunut arvioimaan todella hyvin sen, kuinka paljon kussakin paikassa haluamme viettää aikaa. Ei olla muuten mekään oltu pakettimatkalla eikä todennäköisesti jatkossakaan mennä.

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 29.3.2021 at 06:51

      Mulla taas on käynyt muutamia kertoja toisinpäin: olen arvioinut, että paikassa X riittää paljon tehtävää ja nähtävää, mutta totuus on saattanut olla ihan toinen 😀 Eihän se tietenkään maailmaa kaada, mutta tietynlainen vapaus matkoilla tuntuu olevan se oma juttu – ja tuo hyvää tasapainoa muuten niin aikataululle ja suunnitellulle arjelle!

  • Reply Kohteena maailma / Rami 29.3.2021 at 02:07

    Näistä samastuin eniten kohtaan ”pakkaan aina viime tipassa”. Olen lähtenyt reissuihin, että itsellä on ollut vartti aikaa pakata, ennen kuin kuljetus kohti kenttää lähtee. Itsellä pakkaamista helpottaa se, että mulla on puhelimessa lista, jossa on tarvikkeet mitä yleensä matkalle tarvitsee. Kerron vaatemäärän päivien mukaan ja heitän ne kamppeet kassiin, mitkä on puhtaita. Passilla, rahapussilla ja kameralla pääsee jo pitkälle 😀

    Mielenkiintoisia faktoja oli bloggaajasta, tutustuu tällä tavalla myös tarinoihin tulevaisuudessa syvällisemmin.

  • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 29.3.2021 at 06:56

    Tuollainen puhelimessa mukana kulkeva listaus voisi kyllä olla avain onneen! Kiitos vinkistä 🙂 Ja olen samaa mieltä, että kunhan kassista löytyy passi, rahapussi ja kamera niin ollaan jo voiton puolella 😀

    Olen itsekin tykännyt lukea näitä fakta- ja haastepostauksia muilta matkabloggaajilta. Pääsee vähän pintaa syvemmälle, ja on kiva lukea, miten ja millaisista lähtökohdista muut maailmaa hahmottavat 🙂

  • Reply Jenni / Unelmatrippi 29.3.2021 at 20:26

    Jes, sinäkin lähdit mukaan tähän! Oli hauska lukea! 🙂

    Rumat sukat ovat minusta hauska idea matkaostoksiksi. En myöskään ole koskaan törmännyt keneenkään, jolla olisi sama tapa, joten siinäkin mielessä hyvä idea. 😀

    Tuo nukkumishomma on sellainen, että siihen on pakko sanoa, että kyse on niin täysin tuurista kuin olla voi. Nukuin nimittäin itse ihan missä tahansa, miten tahansa ja milloin tahansa reilut 30 ensimmäistä vuotta elämästäni. Sen jälkeen melkeinpä kuin yhdessä yössä kaikki yhtäkkiä muuttui. Niin vain kävi, täysin puskista. Enää on turha haaveillakaan mistään bussissa nukkumisista. Toista oli ennen! Mutta ei tämä matkailua millään tavoin estä tai tee siitä sen vaikeampaa. 🙂 Välillä vaan mennään vähän puolivaloilla valvotun yön jälkeen.

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 30.3.2021 at 06:43

      Kiitos itsellesi näin mukavan haasteen kehittelystä 🙂 Näitä postauksia on ollut tosi kiva lukea muiden blogeista, ja päätin nyt vihdoin kantaa korteni kekoon itsekin!

      Hahhah, rumat sukat -perinne on kyllä itsestänikin ihan hauska. Ja ulkomailla on oikeasti aina todella hyvät valikoimat toinen toistaan kammottavampia sukkapareja myynnissä! 😀 Suosittelen joskus katselemaan tarjontaa sillä silmällä.

      Voi eiii, toivottavasti mun unenlahjat eivät kärsi, kun ikää tulee lisää mittariin! Olen ollut niin ylpeä tästä taidostani nukkua missä tahansa. Mutta toisaalta, kuten itsekin sanoit, niin ainahan voi tosiaan mennä puolivaloilla 😉

  • Reply Tiina Johanna / Kookospalmun Alla 31.3.2021 at 20:44

    Kivoja juttuja tässä, moneen pystyin samaistumaan hyvin! 🙂 Pakkaan myös aina viime tinkaan, en edes ymmärrä miten joku pystyy jo päiviä etukäteen pakkaamaan tavaroita, heh. Enhän itse siinä kohtaa vielä edes tiedä mitä haluaisin pakata 😀 Aikuisena matkailuun hurahdin itsekin vasta, taisin olla noin 24-vuotias kun ensimmäistä kertaa Barcelonaan lentelin omatoimisesti vasta ja sitä ennen vain äidin mukana muutamilla pakettireissuilla. Olen myös opiskellut saksaa jo ala-asteelta lähtien, sillä olin saksankielisessä päiväkodissa ja ala-asteella, jossa opiskelimme siis lähes kaikki aineet saksaksi. 🙂 Näiden haasteiden kautta on ollut kiva ”tutustua” kirjoittajiin blogien takana paremmin, joten kiva kun lähdit mukaan! Ihanaa kevättä sinne! 🙂

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 5.4.2021 at 23:03

      Kiva, että löytyi noin paljon yhtäläisyyksiä! 🙂 Ja samaa mieltä, näitä postauksia on super kiva lukea muiden blogeista. Pääsee ikään kuin kurkkaamaan hieman pintaa syvemmälle ja tutustumaan bloggaajiin eri tavalla! Aurinkoista kevättä sinnekin 🙂

  • Reply Taina 1.4.2021 at 16:33

    Oi kuin kiva listaus! 😃 Mäkään en usein pakkaa tai varaa majapaikkoja ennen kuin viime tingassa, mikä joskus saattaa kyllä aiheuttaa vähän jännitystä elämään! Toi sukkajuttu oli tosi hauska tieto 😄 Munkin reissusielu tuli kunnolla esiin vasta siinä aikuisuuden kynnyksellä ja hauska tietää, että sullakin on heppatyttötaustaa.

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 5.4.2021 at 23:04

      Jee, sielläkin selvästi heppatyttö! Ja kiva, että meiltä löytyi muitakin yhtäläisyyksiä. Ehkä innostut vielä oudoista sukistakin? 😀

  • Reply Heidi - Maailman äärellä 2.4.2021 at 15:38

    Samaistun erityisesti tohon ”maailman surkein suuntavaisto” -kohtaan. On oikeastaan ihme, etten koskaan ole eksynyt sen suuremmin, vaikka monet kerrat olenkin lähtenyt kulkemaan ihan väärään suuntaan. Johtuneekohan tästä sekin, että olen usein nähnyt unta siitä, etten muista tarkkaan, missä kotini sijaitsee ja harhailen unissani milloin missäkin.

    Minä taas en ole varmaan koskaan matkustanut niin, etten olisi etukäteen varannut majoitusta. Minulle majoitusten etsiminen on ihan lempipuuhaa. Usein käykin itse asiassa niin, että näen kuvan jostain täydellisestä majapaikasta tietämättä edes, missä maassa se sijaitsee, ja sitten päätän, että haluan matkustaa sinne.

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 5.4.2021 at 23:05

      Mitä ihmettä? 😀 Ollaan kyllä todella erilaisia majoitusten suhteen! Mutta toisaalta tuo, miten saatatkin matkustaa juuri majoituksen perässä, kuulosti mielenkiintoiselta. Voisin itsekin ehkä joskus kokeilla vastaavaa 🙂

  • Reply Katja / Lähtöselvitetty 3.4.2021 at 08:17

    Tosi kivoja faktoja! Löysin sieltä monta yhteistä kohtaa, kuten tuon pakettimatkailun. Olen tosin ollut sellaisella kerran, mutten oikein keksi syytä mennä toista kertaa. Tosin ei sitä koskaan tiedä. Minäkin aloin matkustamaan vasta aikuisiässä – ja oikeastaan vasta silloin, kun sain ensimmäisen lapsen. Ennen sitä työnteko tuntui tärkeimmältä, eikä matkailulle ollut aikaa.

    Minä en ole kovin innokas varaamaan majoituksia etukäteen ainakaan pidemmillä matkoilla, mutta ensimmäisen yön majoituksen kyllä varaan. En halua koskaan saapua uuteen paikkaan ilman mitään hajua siitä, mihin pääsee nukkumaan. Kun minulla on ensimmäinen tukikohta, alan soveltaa loppumatkaa fiiliksen mukaan. Ja minulla ei ole koskaan ikävä omaan sänkyyn, mutta liikennevälineissä en osaa enää nukkua.

    Pakkaamisen taas yleensä aloitan hyvin ajoissa, koska yleensä matkustan mahdollisimman vähillä tavaroilla kolmen lapsen kanssa, niin se vaatii vähän suunnittelua. Jos lähdemme liikkeelle vaikka autolla ilman kunnon suunnitelmaa tavaroista, mukaan lähtevien ikea-kassien määrä onkin sitten aivan jäätävä.

    Minä olen muuten jonkun kerran ollut matkalla yksin, mutta en pidä siitä. Olen muutenkin tosi huono olemaan yksin ja alan nopeasti puhumaan seinille. Matkallekin lähden mieluummin jonkun kanssa kuin yksin.

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 5.4.2021 at 23:09

      Kiva kuulla, että meiltäkin löytyi yhtäläisyyksiä matkaajina 🙂

      Tuo oli kyllä hyvä nosto, että edes ensimmäisen yön majoituksen voisi varata. Tokihan siinä säästäisi aikaa ja erityisesti hermoja, kun ei heti tarvitsisi uudessa paikassa alkaa stressata siitä, missä ihmeessä sitä seuraavan yön viettää…

      Ja voin kuvitella, että lasten kanssa reissatessa tavaraa tulee helposti ylipakattua, jos hommaa ei suunnittele etukäteen. Itselläkin tavaramäärä (vähintäänkin) tuplaantuu, jos nappaan koiran mukaan 😀 Hölmöä, tiedän, mutta niin se vain helposti menee.

  • Reply Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning 3.4.2021 at 14:29

    Huh, aika rohkeaa reissata ilman varattuja majoituksia 😀 Toi on itelle sellanen, mistä en tingi, koska en halua alkaa ensitöikseni ettimään majapaikkaa uudessa kohteessa. Toisaalta muutaman kerran on käynyt just noin, etten viihdykään siellä, ja oonkin sitten lähteny kesken kaiken pois muualle. Joskus oon saanut rahat takas, toisinaan en.

    Naurahdin tuolle sukkajutulle 😀 Mutta englannin opettajan toiminta ei paljoa naurattanut. Todella törkeetä!

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 5.4.2021 at 23:12

      Heh, teidän kommentteja lukiessa koin kyllä aikamoisen ahaa-elämyksen majoitusten varaamisten suhteen. Jatkossa pyrin varmasti varaamaan edes ensimmäisen yön valmiiksi, jottei uudessa paikassa tarvitse heti alkaa stressata yöpymisen kanssa. Saisi stressitasot pidettyä ehkä hieman aiempaa matalammalla 😉

      Ja joo, sukkajuttu on aiheuttanut hilpeyttä monessa! Itselle se on niin tuttu juttu, etten enää edes oikeastaan sen kummemmin mieti asiaa. Ostan vaan ”pakolliset” sukat pois alta, kunhan jotkut tarpeeksi karmivat tulee reissussa vastaan 😀 Ja samaa mieltä tosta enkunopesta. Kielen opiskelu olisi ollut huomattavasti sujuvampaa, jos ei olisi aina tarvinnut pelätä fyysistä kuritusta tai nolaamista…

  • Reply jennahanna 3.4.2021 at 21:02

    Mielenkiintoisia faktoja, etenkin sukat 😀 Todella harmillista tuo englannin opettajan toiminta, häpeä ei todellakaan auta puhumaan kieltä yhtään sen sujuvammin saati rohkeammin. Toivottavasti pääset kuitenkin vielä joskus tämän traman yli!

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 5.4.2021 at 23:15

      Heh, sukkafakta on herättänyt useammassa hilpeyttä 😀 Enkä toisaalta ihmettele yhtään.

      Ja joo, kyllä tuo enkkutrauma alkaa onneksi olla voiton puolella. Tai no, edelleenkään en tykkää sitä puhua ja vaihdan kielen mieluummin vaikkapa saksaan tai ruotsiin, mutta enää en mene niin pahaan paniikkitilaan kuin aiemmin, jos jossain tilanteessa joudunkin englantia käyttämään. Nuorempana meinasin siis oikeasti purskahtaa itkuun, jos esimerkiksi töissä jouduinkin hoitamaan asioita englanniksi. Nyt lähinnä huvittaa, sillä tiedostan itse kyllä osaavani kieltä (katson esim. paljon sarjoja ilman tekstityksiä), mutta kun pitäisi avata suu, niin iskee epätoivo ja epävarmuus omasta osaamisesta :/

  • Reply INDIVUE 3.4.2021 at 21:47

    Kiva postaus, jossa kuvasit olevasi viimetingan pakkaaja – olen huomannut itsessäni samaa. Pakkaaminen on yksi matkailun ikävimpiä puolia ja se tapasi sujua minullakin vasta viime tinkaan. Koska siinä tapasi kuitenkin mennä yöunet ja seuraava lähtöpäivä sujui silmät ristissä, niin olen vuosien mittaan tsempannut niin paljon, että viime vuonna pystyin aloittamaan pakkaamisen jopa 1 vrk aiemmin kuin ennen, ja se todella paransi reissutunnelmaa. 🙂

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 5.4.2021 at 23:16

      Vau, tosi hyvää edistystä pakkaamisen saralla! 🙂 Voisin ottaa itsekin koppia tästä ideasta. Varmasti helpottaisi täälläkin lähtöpäivän stressiä ja viime hetken hermoromahduksia, kun hommat hoitaisi ajallaan 😀

  • Reply Sandra / The Present is Perfect 4.4.2021 at 08:00

    Tunnistin monesta kohdasta itseäni. Nämä oli hauskasti kirjoitettuja ja hieman erilaisia juttuja, joita luki kiinnostuneena.

    En itse uskaltaisi jättää varaamatta ekan yön majoitusta juuri tuosta syystä, mikä teille oli käynyt. Olen usein myös niin väsynyt matkaamisesta, että haluan päästä hetkeksi aikaa makoilemaan huoneessa ja keräämään voimia. Sitten tykkään kuitenkin muut päivät varata majoituksia vähäksi aikaa etukäteen ja mennä fiiliksen mukana. Olen joskus päätynyt spontaanisti toiseenkin maahan 😀

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 5.4.2021 at 23:19

      Kiitos kommentista – kiva kuulla, että postaus oli mieleinen ja että sitä oli kiva lukea 🙂

      Oli myös äärettömän mielenkiintoista lukea teidän kommentteja omiin tapoihini. Tosi moni sanoi tuosta, että varaa edes ensimmäiseksi yöksi itselleen majapaikan. Taidan itsekin jatkossa tehdä juuri noin, sillä uskon sen vähentävän stressiä ja hermoromahduksia kohteessa 😀 Ja onhan se nyt kivaa, ettei heti (mahdollisesti) pitkän matkustamisen jälkeen tarvitse heti alkaa stressata yöpymisestä.

    Leave a Reply