Suomen suurin matkablogiyhteisö
kansallispuisto Lappi luontopolku Saariselkä Suomi

Ensimmäistä kertaa Urho Kekkosen kansallispuistossa

5.3.2021

Saariselän reissun ehkä yksi odotetuimmista aktiviteeteista (pulkkamäen lisäksi) oli päästä Urho Kekkosen kansallispuistoon retkeilemään. Olimme hieman turisteina liikenteessä, emmekä tajunneet, että suuri osa reiteistä ei ole kävelijöille auki talviaikaan. Joku järkevä olisi tajunnut tämän varmasti jo aiemmin esimerkiksi hiihtäjien ja lumikenkäilijöiden määrästä, mutta ei meikäläinen…

Lähdimme matkaan Saariselän luontoreittien lähtöpisteeltä Lutontien päästä. Hetken opaskylttejä lueskeltuamme huomasimme Aurorapolun olevan avoinna. Hyväkuntoisella polulla saattoi talsia rauhassa vaelluskengissäkin, ja jo muutaman sadan metrin päästä Saariselän keskustan äänet katosivat kokonaan.  Tuntui hassulta olla lähellä kaikkea, mutta kuitenkin omassa rauhassa ja hiljaisuudessa.

Aurorapolku on todella lyhyt, vain reilun parin kilometrin pituinen rengasreitti, mutta se sopi hyvin kevyeksi jaloitteluksi pitkän istumisen jälkeen. Ilta oli jo pimenemässä eikä polkua oltu valaistu, joten senkin puolesta hieman lyhyempi reitti sopi paremmin suunnitelmiimme. Auroran päivätupa, jossa meidän oli tarkoitus syödä eväät, sijaitsee mäen rinteellä, joten mentäessä sai tallata pitkälti ylämäkeen.

Päivätupa on todella hieno ja moderni kotamainen rakennelma, josta löytyy sisätulipaikka ja pitkä pöytä eväiden syöntiin. Siellä olisi ollut helppoa kuivatella vaatteita ja lämmitellä ulkoilun jäljiltä. Saavuimme kuitenkin paikalle toisen pariskunnan kanssa samaan aikaan, ja he ehtivät valloittaa sisätilat ensin, joten päätimme tehdä nuotion ulos.

Ja hyvin kelpasi ulkonakin pimenevässä juoda teetä ja mutustaa eväsleipiä (sekä ruokkia uteliaita talitintteja). Olimme alkumatkasta ehkä hiukan kiirehtineet, sillä pimeässä seikkaileminen ei houkutellut, ja se oli hieman vienyt fiilistä reissusta. Nuotipaikalla kuitenkin huomasimme pakanneemme päiväreppuun mukaan myös otsalamput, joten varsinaista kiirettä takaisin autolle ei onneksi enää loppureissusta ollut. Saatoimme vain istua hiljaa pimenevässä illassa, kuunnella nuotion rätinää ja kerrankin nauttia siitä, ettei tarvinnut olla missään muualla tai hoitaa sataa asiaa samaan aikaan.

Hassua, miten toisinaan pitää matkustaa hurjan kauas, ennen kuin osaa ottaa rennosti. Näin etätyön kulta-aikana huomaan ainakin itse olevani enemmän ja vähemmän töissä koko ajan. On hurjan helppoa kurkkia sähköposteja tai chat-viestejä vapaapäivänäkin, enkä oikeastaan edes muista, milloin olisin oikeasti viimeksi sulkenut työkoneeni. Olen perustellut tätä aina itselleni sillä, että yrittäjän nyt vain kuuluu tehdä töitä koko ajan, mutta eihän se oikeasti mene niin. Tai ainakaan ei pitäisi.

Vaikka Aurorapolku olikin todella lyhyt ja saimme vain pienen maistiaisen Urho Kekkosen kansallispuistosta, aiomme varmasti palata sinne esimerkiksi ruskavaelluksen merkeissä myöhemminkin. Pohjoisen luonto on vaan niin lumoava ja jotenkin niin kovin erilainen kuin kotiseudun saaristomaisemat.

Mitenkäs muilla, onko Urho Kekkosen kansallispuisto tai Aurorapolku tuttuja?

You Might Also Like

14 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 7.3.2021 at 20:06

    Itse asiassa noita talvipatikointireittejä, joita helposti vaelluskengillä pystyy kulkemaan taitaa olla yllättävänkin vähän. Luontoon.fi-sivusto on tässäkin mielessä aika hyvä, siellä reitit aika hyvin ilmaistu. Urho Kekkosen kansallispuisto on tuttu kesältä ja syksyltä, mutta nyt ollaan menossa myös kevättalvella. Tykätään puistosta paljon .

    Onko nuo kuvat ihan hiljattain otettuja ja osaatko sanoa, oliko Iisakkipään reitti kuljettavissa? Kiilopään lähtöportilta varmasti pääsee Kiirunanpolun kiertämään ja sitä kautta Kiilopäälle, sen verran suosittu tuo reitti.

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 7.3.2021 at 20:10

      Kiitos vinkistä! Täytyy käydä kurkkaamassa Luontoon.fi-sivustolta vinkkejä talviretkeilyyn 🙂 Jotenkin naiivisti sitä ajattelee, että ”meneehän siellä polkuja talvellakin”, unohtaen hiihtäjät ja sen, ettei kukaan välttämättä ole niitä polkuja tallaamassa 😉

      Kuvat ovat tammikuulta, joten en osaa sanoa tämänhetkisestä tilanteesta valitettavasti mitään :/

  • Reply Kohteena maailma / Rami 10.3.2021 at 17:31

    Itse haaveilen kesästä ja UKK:n kansallispuiston itäosan erämaareiteistä. Tankavaarassa olen kaikki luontopolut kansallispuiston alueella kiertänyt, mutta kesäaikaan. Talvisin tosiaan nämä kansallispuistot ovat siitä hankalia, että monessa kohteessa ei kengillä pääse mihinkään. Lumiliukukengät eli karvapohjasukset ovat minusta paremmat kuin lumikengät tutkia maastoa, jos ei ole kovia korkeuseroja. Niillä pääsee umpihangessa liikkumaan ja nauttimaan luonnon kauneudesta.

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 14.3.2021 at 21:52

      Kiitos lumiliukukenkävinkistä! Kaikenlainen lumikenkäily (liu’ulla tai ilman) on mulle ihan uutta – en siis itse tietäisi, mikä sopii mihinkin parhaiten. Mutta pidän vinkkisi mielessä sitten jos/kun joskus lumikengät tempaisen jalkaan 🙂

  • Reply Katja / Lähtöselvitetty 11.3.2021 at 10:16

    Mulla on tarkoituksena huhtikuussa suunnata Saariselän alueelle ja käydä vähän patikoimassa myös Urho Kekkosen kansallispuistossa. Meille Auroranpolku voisi olla ihan hyvä vaihtoehto, koska pitkää lenkkiä ei ole tarkoitus mennä, ja huhtikuussa polut saattavat tosiaan olla vielä aika hurjassa kunnossa.

    Mulle retkeily on muutenkin ollut nyt etätyöaikaan aikamoinen pelastus, koska vasta metsässä pystyy kunnolla irrottautumaan koneista ja laitteista. Etenkin talvella on pakko pitää puhelinkin taskussa (paitsi kuvia ottaessa), koska muuten sormet jäätyvät. Tekee hyvää toimistoihmiselle.

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 14.3.2021 at 21:54

      Kiva, jos postauksesta oli hyötyä ja päädytte suuntaamaan Aurorapolulle! 🙂

      Sama homma! Tietokoneella tulee näin kotitoimistolla kökittyä vaarallisen paljon. Välillä huomaa, että ilta on jo pitkällä, ennen kuin malttaa irrottautua tietokoneelta (tai puhelimelta). Metsä ja retket ylipäätään toimii kyllä loistavana stressinpoistajana – eikä mikään voita maaliskuista auringonpaistetta 🙂

  • Reply Sari / matkalla lähelle tai kauas 11.3.2021 at 22:45

    Ei olla UKK kansallispuistossa käyty.
    Mieli tekisi ja siksi tulinkin lukemaan miltä siellä näyttää. Kävelijöille ilmeisesti paras vain kesällä.
    Jossain sivuillakin niin luki.

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 14.3.2021 at 21:55

      Joo, täytyy testata tuota myös kesällä 🙂 Veikkaan, että silloin paikasta saa enemmän irti (ja on kivempi kuvata, kun sormet ei jäädy!).

  • Reply Sandra / The Present is Perfect 13.3.2021 at 14:28

    Ihania kuvia! Ei ole tuttu paikka, mutta ehdottomasti voisin käydä. Ja olipas muuten hyvä idea ottaa otsalamput mukaan, eli ei ihan pelkästään turisteina oltu siellä!

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 14.3.2021 at 21:56

      Kiitos! 🙂 Heh, usein tuntuu, että tulee raahanneeksi vähän liikaa kaikkea mukana ihan päiväretkilläkin. Kerrankin kannatti kuitenkin pakata – ainakin ne otsalamput 😉

  • Reply Hanneli /toisiinmaisemiin 13.3.2021 at 15:31

    Talvella on usein hyvä valita vähän lyhempi reitti, sillä varsinkin jos polku ei ole kovin paljon tallottu, talvipatikointi on yllättävän raskasta.

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 14.3.2021 at 21:56

      Niin on! Jotenkin sitä aina järkyttyy, kun talvipatikoinnit eivät sujukaan yhtä nopeasti kuin kesällä 😀

  • Reply Outi / Nattura-blogi 14.3.2021 at 19:35

    Hienon näköinen kota tosiaan! Osaatko sanoa olkohan siellä mahdollista yöpyä? Talvireiteistä on kyllä yllättävän vähän tietoa yleensä missään.

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 14.3.2021 at 21:58

      Se on kyllä mahtava! Kävin lunttaamassa Luontoon.fi-sivustolta, jossa kerrottiin, että yöpyminen Aurorassa on kiellettyä :/

    Leave a Reply