Suomen suurin matkablogiyhteisö
kansallispuisto luontopolku Norja Suomi vaellus

Vuoden 2020 matka-aakkoset

30.12.2020

Olen törmännyt joulukuun aikana useassa matkailublogissa matka-aakkosiin. Innostun aina kaikesta tällaisesta, mutta jouduin miettimään pitkään, saisinko koko aakkosrivistön täytettyä. Tämä vuosi kun ei varsinaisesti ollut mitään matkailun kulta-aikaa, vaikka kotimaassa tulikin reissattua aiempia vuosia enemmän. Vuoden ainoa ulkomaanmatka suuntautui Norjaan, jossa olimme kaverini kanssa kymmenen päivän road tripillä. Matka oli ikimuistoinen, ja alan julkaista reissupostauksia pikimmiten.

Mutta, sen pidemmittä jaaritteluitta siirrytään aakkosten pariin!

A hvenanmaa. Paikka, jossa tuli nuorena vietettyä todella paljon aikaa ja jonne tunsin erityisesti tänä kesänä suurta kaipuuta takaisin. Kesä oli kuitenkin hurjan kiireinen ja täynnä täyteen ahdettuja päiviä ja äärimmilleen venytettyjä aikatauluja. Ahvenanmaan reissu jäi siis tekemättä, mutta toivon kovasti pääseväni sinne ensi vuonna. Toisaalta haaveilen kevään kauniista päivistä, toisaalta taas haluaisin venyttää reissua elokuulle, jolloin illat jo pimenevät.

B låvatnet. Norjan reissumme viimeinen, mutta ehdottomasti mieleenpainuvin päiväretkikohde. Turkoosi vesi, lumihuippuiset vuoret, auringonpaiste… Mitä muuta ihminen voi toivoa?

C ovid-19. Tätä tuskin tarvinnee sen enempää avata? Oli kuitenkin pakko mainita, sillä se vaikutti matkailuvuoteen p-a-l-j-o-n.

D oris, Dodo, Dobster. Ra(s/k)kain reissukaverini, maailman rakkain ja kovapäisin mäyrinkäinen, joka aina varastaa parhaimman makuupussin ja syö retkieväät ennenaikaisesti – niin tänäkin vuonna. Dodon lähes kymmenen vuoden kunnioitettava ikä alkaa näkyä harmaina karvoina kuonolla, viipyilevinä askelina ja syventyneenä katseena. Silti häntä viuhtoo aina vimmatusti, kun se tajuaa pääsevänsä metsään tai uusiin paikkoihin. Nuotipaikalla neiti on aina ensimmäisenä ja pitää taatusti huolen, että saa vähintään yhtä paljon retkimakkaraa kuin kaksijalkaisetkin.

E spoo. Hahhah, mietin vaikka miten pitkään, mitä laittaisin tähän kohtaan. En yksinkertaisesti keksinyt mitään muuta kuin Espoon. Siellä (tarkemmin Nuuksiossa) tuli käytyä tasan kerran kesän aikana. Ei siis hurraa-huutoja tässä(kään) kohtaa.

F iskars. Ihana kesäretkikohde, jossa oli kiva vierailla pitkästä aikaa! Kammottavat leirikoulumuistot ovat hiljalleen jääneet historiaan, joten oli aika tehdä uusioretki kyseiseen paikkaan.

G ullesfjorden Camping. Ainoa mökkiyömme Norjassa oli Gullesfjordenissa. Olimme Holandsmedelin huiputuksen (ja eksymisen) jälkeen niin loppu, että halusimme päästä lämmittelemään ja nukkumaan sisätiloihin. Mökki oli todella suloinen ja sen takapihalla kiemurteli joki, jonka kohinaan oli ihana nukahtaa raskaan päivän päätteeksi.

H olandsmelen. Yksi Norjan reissumme huiputuksista. Tähänkin voi vaan todeta, että olipahan reissu! Muutaman tunnin pituiseksi kaavailtu vaelluksemme kesti lopulta puoli päivää, sillä eksyimme pahasti tunturimaisemiin. Rämmimme suossa, kaatuilimme juurakossa, söimme lakkoja ja kuuntelimme Ricky Martinia (, jonka toivoimme pelottavan mahdolliset pedot tiehensä).

I sosuo. Säkylän Isosuo ei suurista odotuksista huolimatta (tai ehkä juuri niistä johtuen) tehnyt itseeni kummoista vaikutusta. Tajusin harjureittiä talsiessani, että tylsän hiekkamaiseman sijaan kaipaan retkilläni vettä – ja mieluiten vieläpä merta.

J anakkala. Janakkalassa tuli vietettyä tänä vuonna todella paljon aikaa. Janakkalan lisäksi myös lähialueen (, kuten Hämeenlinnan) luontopolut tulivat tutuiksi. Kanta-Häme oli vielä alkuvuodesta itselleni täysin vierasta aluetta, joten on ollut kiva päästä laajentamaan reviiriä.

K ansallispuistot. Tämä vuosi piti sisällään Nuuksion, Helvetinjärven, Seitsemisen ja Teijon kansallispuistot. Näistä vain Teijo oli entuudestaan tuttu.

L ofootit. Vuoden odotetuin ja jännitetyin reissu. Koronan lisäksi hommaan toi oman lisänsä se, että matkaseuranani oli kaverini, jonka kanssa olimme nähneet vain pari kertaa aiemmin ja jonka kanssa meillä on lähes kymmenen vuoden ikäero. Kauhulla mietimme molemmat tahoillamme, mikä kaikki voisi mennä pieleen. Mutta mitä vielä – reissu oli valehtelematta yksi elämäni parhaimmista! Lofooteille jäi kova kaipuu, joten sinne tulee varmasti palattua vielä uudestaankin, ja mitä luultavimmin samassa seurassa.

M elonta. En tiedä, johtuiko se koronasta vai mistä, mutta kesän aikana tuli melottua ennätysmäärä. Oli ihana rentoutua Aurajoella lämpiminä kesäpäivinä.

N uuksion kansallispuisto. Täällä koin retkivuoden karvaimman pettymyksen, sillä Nuuksio ei ollut yhtään sitä, mitä olin etukäteen ajatellut. Reissusta olivat rentoutuminen ja luonnonrauha kaukana. Kirjoitin reissusta tänne blogiinkin, ja se herätti kiinnostusta aina Hesarin toimituksessa asti! En ilmeisesti ollut ainoa, jolle Nuuksio oli tuottanut suuren pettymyksen.

O rinoron rotkot. Valitettavasti tämä reissu siirtyi hyvistä suunnitelmista huolimatta  ensi vuoden puolelle.

P ääskülan suon luontopolku. Muun muassa täällä oli tarkoitus vierailla, mikäli matka Viroon olisi vuoden aikana onnistunut. Tähänkin voi vaan todeta, että korona pilasi kaiken.

Q ?

R einebringen. Vieläkin tulee vähän huono olo, kun muistelen Reinebringenin kammottavia portaita! Matkaan ei todellakaan kannata lähteä pienen 0,3 litran vesipullon ja hupparin kanssa – varsinkaan, jos aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta. Tästä on tulossa vielä oma postauksensa, mutta voin kertoa, että reissu sisälsi kirjaimellisesti verta, hikeä ja kyyneliä!

S eilin saari. Teimme kavereideni kanssa eräänä lämpimänä heinäkuisena päivänä retkein Seiliin. Reissu oli erittäin onnistunut, ja vieläkin ihmettelen, miten jollain noin kauniilla paikalla voi olla niin hurjan synkkä historia.

T elttailu. Telttailua tuli vuoden aikana harrastettua niin koti-Suomessa kuin Norjassakin (ja välillä ihan omalla pihallakin, haha)! Kaverillani on kunnon ”ammattilaisteltta” käytössä, joten halusin kokeilla, huomaanko eroa sen ja Tokmannin viidenkympin teltan välillä. Kyllä huomasin. Tokmannin teltta sai onneksi uuden elämän muualla.

U ikkupolku. Tänä vuonna tuli koluttua luontopolkuja vähintäänkin kiitettävästi, ja Raision Uikkupolku oli yksi vakiokohteista. Sääli, miten lähellä olevat paikat ja niiden hienouden helposti unohtaa: Uikkupolulla tuli käytyä ensimmäisen kerran nelisen vuotta sitten, mutta vasta tänä vuonna muistin sen olemassaolon…

V aarniemen – Rauvonlahden luontopolku. Tätä lenkkiä tuli tarvottua vuoden aikana ylivoimaisesti eniten. Syynä tähän saattaa loistavan sijainnin lisäksi olla se, että luontopolulla pääsi joka kerralla bongaamaan eläimiä. Yleisimpiä lenkkikavereita olivat peurat ja kauriit, mutta törmäsinpä reissuillani myös kettuun, pöllöön, oraviin ja jopa mäyrään.

W ien (ja Donnersbachwald)Uskokaa tai älkää, mutta Itävaltaankin oli tarkoitus palata tänä vuonna monen vuoden tauon jälkeen. Suunnitelmissa oli vierailla samoissa paikoissa, joissa vietimme lapsuuden kesiä: kuljeksia pitkin Wienin katuja, nauttia vilinästä ja vilskeestä ja palata viikonlopuiksi takaisin vuorille. Olisin myös ehdottomasti halunnut käydä tarkistamassa, vieläkö Tabaluga-tarra on paikoillaan kerrossängyn ylimmän sängyn päädyssä.

X ?

Y yteri. Yyterin hiekkasärkiltä yritin epätoivoisesti käydä hakemassa ”ulkomaan tuntua”. Eihän se ihan putkeen mennyt, mutta reissu oli silti hauska.

Z akynthos. Elokuussa oli tarkoitus lähteä Kreikkaan juhlistamaan synttäreitä. Mutta eipäs sitten lähdetykään…

Å i Lofoten. Ihanaihanaihana pikkukylä Lofoottien eteläkärjessä! Maisemat ovat kuin suoraan postikortista, ja ainakin itselläni oli vaikeuksia rauhoittua, kun kaikkialla olisi ollut niin paljon katseltavaa ja ihmeteltävää. Olimme myös kerrankin liikkeellä oikeaan aikaan, sillä kylässä ei ollut lainkaan tungosta ja parkkitilaa riitti hyvin.

Ä iti. Kai tähän saa sen kirjoittaa? Tai oikeastaan koko perheen? He kun mahdollistavat matkani tarjoamalla mäyrinkäiselle parhaan hoitopaikan aina reissujeni ajaksi.

Ö hm? Mielikuvitus ei enää riitä!

You Might Also Like

24 Comments

  • Reply Teija / Lähdetään Taas 31.12.2020 at 10:26

    Paljon on näköjään sinullakin kertynyt, vaikka ulkomaista olet käynyt vain Norjassa. Minä en käynyt sitäkään vähää, ja ensimmäistä kertaa oikeastaan ikinä olin vain Suomessa kokonaisen vuoden. Mutta sain silti koottua itsellenikin hienon matkavuoden. Toivon kuitenkin, että pian taas maailma aukenisi, ja pääsisin palmujen alle 🙂

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 1.1.2021 at 20:12

      Joo, kyllä sitä kummasti ehti kuitenkin nähdä ja reissata, vaikkei ulkomaille juuri ollutkaan asiaa. Kiva kuulla, että sielläkin oli onnistunut reissuvuosi – kaikesta huolimatta! 🙂 Toivotaan kuitenkin, että maailma pian avautuisi…

  • Reply Kohteena maailma / Rami 31.12.2020 at 14:16

    Matka-aakkosia on mukava tehdä ja lukea. Omalla kohdalla tulee mukavasti muisteltua samalla reissuvuotta.

    Erittäin kivalta vaikutti reissuvuotesi kirjaimet ja kohteista Norja on kyllä huippu! Sinne tekee mieli koko ajan.

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 1.1.2021 at 20:48

      Joo, näitä on ollut kiva lukea muiden toteuttamana! Kuka tietää, ehkä tästä tulee tapa omassa blogissakin 🙂 Ja komppaan, Norja on ihana!

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 31.12.2020 at 15:30

    Pohjois-Norja on kyllä kaunista seutua, harmillisesti meidän siellä ollessamme säät ei täysin suosineet. Ei juurikaan satanut yhtä päivää lukuun ottamatta, mutta pilviä oli paljon, jolloin maisemat eivät olleet kauneimmillaan huippujen ollessa pilvien peitossa. Kansallispuistoissa tuli vuoden aikana käytyä paljon, ne ovat kivoja kohteita. Me päästiin kesällä käymään myös Wienissä, kun koronatilanne oli hetkellisesti parempi.

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 1.1.2021 at 20:55

      Voi kurjuus, että teille osui Norjan reissulle huonommat kelit 🙁 Meilläkin satoi usein aamupäivällä ja yöllä, mutta päivät olivat onneksi poutaisia! Oi että, Wien on ihana. Ehkä tänä vuonna pääsisin vihdoin sinnekin.

  • Reply Pirkko / Meriharakka 31.12.2020 at 17:13

    Kivan polveilevaa tarinaa matkavuodesta 2020. Pysähdyin tuon M niinkuin Melonta kohdalla – Aurajoessa? Siellä meloessaan pitänee jo osata homma aika hyvin, sillä Aurajoen veteen ei taitaisi olla kiva pudota.
    Seili-juttusi muistankin ihan lähiviikoilta.

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 1.1.2021 at 20:57

      Joo, Halistenkoskelta pääsee melomaan ylös Aurajokea pitkin! Siellä on yllättävän helppo meloa. Suosittelen lämpimästi 🙂

    • Reply Sari / matkalla lähelle tai kauas 9.1.2021 at 09:22

      Tutun kuuloisia muistoja. Ainakin Lofoottien osalta. Onneksi en ole ainoa, joka joutui keskeyttämään jotain, mitä oli kauan suunniteltu. Meillä jäi Kvalvika beach matka kesken. Reinen huiputusta sen jälkeen emme edes pohtineet enää. Ja Wieniin piti minunkin matkustaa. No se reissu jäi harmaan tulevaisuuteen. Mukavaa alkavaa ja toivottavasti matkallistakin vuotta 2021!

  • Reply Merja / Merjan matkassa 3.1.2021 at 17:28

    Meillä on kotona myös yksi 10-vuotias karvakuono, jonka mielenkiinto kävelylenkkejä kohtaan vaihtelee päivittäin 🙂 Välillä se jarruttaa ensimmäisen 100 metrin jälkeen ja toisinaan taas pomppii energisesti paikasta toiseen. Tein aikoinaan Gambian reissusta aakkospostauksen ja siitä tuli yllättävän suosittu. Tiettyihin kirjaimiin oli vaan todella vaikea keksiä mitään. Kiva matkavuosi sinulla on ollut koronasta huolimatta.

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 3.1.2021 at 21:50

      Hahah, karvakuonot ovat parhaita! 🙂 Ja jep, sama juttu aakkosten kanssa! Osaan oli tosi helppoa keksiä sisältöä, toisiin taas äärettömän vaikeaa. Tuskailin tämän kanssa kyllä pitkään!

      Ihanaa matkavuotta 🙂

  • Reply Maapalloilija 3.1.2021 at 19:31

    Lofootit oli itsellenikin 2020 parasta antia ulkomaanreissuista, joihin ei olisi tullut ilman covid-tilannetta edes lähdettyä 🙂

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 3.1.2021 at 21:51

      Lofootit best! Ja sama, en tiedä olisiko tuonne tullut lähdettyä ilman koronaa ja sen vaikutusta. Jotain hyvää siis koronassakin 🙂

  • Reply Anna | Muuttolintu 4.1.2021 at 01:10

    Nuo matka-aakkoset on hauska idea! Paljon olet päässyt kokemaan viime vuonna tilanteesta huolimatta. Upeita Norjan kuvia ja tunnelmia, sinne täytyisi kyllä päästä joskus, etenkin Lofootit kiinnostaa.

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 5.1.2021 at 23:24

      Joo, bongasin aakkosia useista matkablogeista ja päätin sitten itsekin osallistua 🙂 Kuka tietää, ehkä tästä tulee jokavuotinen tapa?

      Jatketaan samalla linjalla muiden kommenttien kanssa: Lofooteille kannattaa ehdottomasti mennä, jos siihen joskus aukeaa mahdollisuus. Mielettömiä maisemia silmänkantamattomiin! 🙂

  • Reply Mari 4.1.2021 at 15:22

    Jotenkin tuntuu, että tämän vuoden aakkoset ovat monella vähän saman suuntaisia. Lofootit ja luontopolut. No, itse matkustelin pääasiassa kotimaassa. Mutta aakkosia on mukava lukea ja itsekin sellaiset kokosin omaan blogiini.

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 5.1.2021 at 23:26

      Heh, Lofoottien ja luontopolkujen lisäksi lähes kaikista aakkosista löytyi myös sattuneesta syystä Covid-19 😀 Tämä matkailuvuosi oli hurjan erilainen, mutta toisaalta oli ihan kiva välillä keskittyä kotimaan tarjontaankin.

      Käyn kurkkaamassa sun aakkoset myös 🙂

  • Reply Terhi 6.1.2021 at 15:58

    Hienoja nuo Norjan kuvat, onneksi pääsit kuitenkin Norjaan vaikka niin moni ulkomaanmatka jäilin toteutumatta.

  • Reply Emilia/Merkintöjä maailmasta 7.1.2021 at 12:10

    Olipa mukava lukea näitä aakkosia, kivasti olit kirjoittanut hienoilla kuvilla höystettynä 🙂
    Reinebringen vaikuttaa niin upealta, mutta olen muualtakin kuullut vähän ”kauhutarinaa” sieltä. Itekin pääsin käymään tuolla Blåvatnetilla 🙂 Melonta myös best, kuulostaa hyvältä aktiviteetilta Aurajoella. Ite menin Helsingissä Vantaanjokea pitkin.
    Toivottavasti pääset tänä vuonna noihin haaveilemisiin kohteisiin ulkomaille, hyvää ja reissurikasta uutta vuotta!

  • Reply Ne Tammelat 7.1.2021 at 12:42

    Hauska lista, jonne mahtui monta kiinnostavaa kirjainta. Ihan mukavalta ainakin tämän perusteella on vuotesi vaikuttanut.
    Toivottavasti silti lähiaikoina pääsemme taas matkustelemaan vapaammin.

  • Reply Anna | TÄMÄ MATKA 8.1.2021 at 08:04

    Tämä on kiva haaste. Olen tähän aikaisemminkin törmännyt. Itse en ole vielä tarttunut, mutta voisi kyllä yrittää tehdä.
    Minulla on tekemättä vielä kokonaan matkavuosi 2020 kooste ja kaikenlaiset tilastoinnit ja muistelot täysin. Ensin olin sitä mieltä, että enhän minä edes missään matkustanut vuonna 2020 ja mitään niitä matkoista ole kirjoittanut, mutta kyllähän niitä kohteita oikeasti löytyy ja kirjoituksia myös.

  • Reply Tiina Johanna / Kookospalmun Alla 9.1.2021 at 15:30

    Hyvät aakkoset tuli, vaikka viime vuosi ei ehkä se ihanteellisin ulkomaanmatkailun kannalta ollutkaan, meille kenellekään. 🙂 Norja ja Lofootit tuli itsekin katsastettua viime kesänä, kuten monella muullakin, hehe. Pistin itsekin saman asian merkille, että Å:ssä ei ollut ryysistä ollenkaan. Ruuhkapiikkejä näimme lähinnä erilaisilla pysähdyspaikoilla ja huoltoasemilla isommissa paikoissa, sekä esimerkiksi Reinessä ja Henningsvaerissa, mutta Å oli ihanan tunnelmallinen ja rauhaisa! Oma lempparikylä myös. 🙂 Vuorenvalloitukset jäi meiltä väliin, sillä meitä oli kaksi korkeanpaikankammoista liikkeellä, mutta toivottavasti ensi kesänä saisin mukaani jonkun rohkean kaveriksi. Melontakin jäi nyt haaveeksi vain, ihanaa että pääsit paljon sitä tekemään, se on kivaa! Hyvää uutta alkanutta vuotta!

  • Reply Elina / elinanmatkalaukussa 9.1.2021 at 23:25

    Hyvinhän sä lopulta keksit aakkosiin paikkoja / tapahtumia tältä vuodelta, onneksi saatiin edes kotimaassa reissata kesällä! :))

  • Reply hannamarielina 10.1.2021 at 11:23

    Näitä matka-aakkosia on kiva lueskella. 🙂 Lofooteille oli meilläkin tarkoitus lähteä, mutta juuri silloin rajoituksia taas hetkellisesti tiukennettiin joten reissu jäi sitten tekemättä. No ehkä ensi kesänä sitten 😀

  • Leave a Reply