Suomen suurin matkablogiyhteisö
kansallispuisto koiran kanssa luontopolku Suomi vaellus

Jos kaipaat luonnonrauhaa, suuntaa Teijon kansallispuistoon!

22.7.2020

Otsikkokuvasta kiitos Nealle!

Epäonnistuneen Nuuksion reissun jälkeen halusin seuraavaksi telttailla paikassa, jossa saisi oikeasti nauttia luonnonrauhasta ilman aamuyöhön jatkuvia bileitä tai järjetöntä huutamista ja eläinparkojen kiusaamista. Pienen pähkäilyn jälkeen päätimme lopulta suunnata kaverini kanssa Teijoon, mutta valita tarkkaan reitin, joka ei olisi suosituimmasta päästä. Ensimmäisinä vaihtoehto-listaltamme tippuivat siis Matildajärven ja Sahajärven kierrokset, sillä niissä on ollut ruuhkaa jo kauan ennen koronaa, emmekä halunneet mennä koettamaan onneamme ruuhkaisille reiteille.

Päädyimme lopulta Nenustaan, sillä se oli meille kummallekin uusi tuttavuus ja tuntui sijaitsevan sopivan kaukana kaikesta. Reittikuvausta lukiessamme arvelimme myös, ettei kyseessä olisi mikään kovin suosittu paikka – ja kerrankin olimme oikeassa.

Nenustan kierros – rauhaa, muttei juurikaan nähtävää

Nenustan kierros on noin 3,6 kilometrin pituinen rengasreitti, jonka lähtöpiste sijaitsee Nenustannummen pysäköintialueella (Sauruntie 671). Luontoon.fi-sivustolla kahdeksikon muotoista reittiä kuvaillaan soiden ja harjumetsien värittämäksi, ja erityismaininnan saa Nenustannokka, josta sivuston mukaan aukeaa näkymä erämaiselle kansallispuiston isoimmalle järvelle.

Kävimme nostattamassa sykkeitämme ja kiipesimme täydet rinkat selässämme Nenustannokalle. Maisemat eivät ehkä olleet ihan niin huikeat kuin mitä nettisivujen kuvauksen lukemisen jälkeen olimme odottaneet, mutta ihan ookoot kuitenkin. Muutenkin Nenustan kierroksen maisemat olivat niin perus Suomi-metsää kuin olla vaan voi. Kamera pysyi siis (kerrankin) suurimmaksi osaksi rinkassa, sillä tuntui, ettei maastossa ollut mitään kuvattavaa. Tai sitten olen tarponut liikaa mäntykankailla ja soilla, enkä enää oikein näe niiden hienoutta?

En tiedä johtuiko se siitä, ettei tarvinnut ottaa stressiä kuvaamisesta eikä muista ihmisistä vai siitä, että olemme vihdoinkin tainneet oppia stressittömän eräilyn jalon taidon, mutta Nenustassa mieli todella lepäsi. Nukuin yöni erinomaisesti (tosin tähän saattoi vaikuttaa uusin ostokseni, eli itsetäyttyvä makuualusta) ja seuraavana aamuna olo oli kerrankin todella levännyt ja rentoutunut.

Valitettavan usein sitä huomaa, että vaikka kuinka muuta yrittää, niin homma menee luonnossakin suorittamiseksi: pitää ehtiä sitä ja tätä, ottaa x-määrä kuvia ja kaiken pitää muutenkin onnistua. Typerää, mutta välillä tällaisen suorittajan on vaikea vaihtaa vapaalle… Mutta Teijossa kuitenkin onnistuin (omasta mielestäni) päästämään irti ja rentoutumaan, joten muutkin suorittajat ja suorittamiseen taipuvaiset, suunnatkaa sinne!

Koiran kanssa

Koska olimme reissussa vain yhden yön, päätin ottaa Dobsterin mukaan seikkailemaan. Sillä on ollut hieman ongelmia anturoiden kanssa, sillä se onnistui (kala-allergisena) syömään rannalta kuolleen kalan, jonka seurauksena anturat alkoivat kutista. Yön aikana Dodo olikin sitten päässyt nuolemaan etutassunsa vereslihalle, ennen kuin aamulla tajusin asian. Koiruus ja anturat tuntuivat kuitenkin toipuneen ihan hyvin, ja neidillä alkoi olla jo sen verran turhaa hörhöenergiaa, että koin parhaimmaksi ottaa sen mukaani Teijon metsiin rymyämään.

Tai no, varsinaisesta rymyämisestä ei kyllä voi puhua, sillä Dodo keskittyi lähinnä mustikoiden syöntiin, kuoppien kaivamiseen ja keppien järsimiseen. Halvat huvit!

Dodo ei ole mikään haukkuja, mutta sekin on huomattavasti rauhallisempi, kun ympäristössä ei koko ajan tapahdu jotain ja senkin puolesta Nenusta oli loistava valinta retkipaikaksi. Meidän lisäksemme paikalla yöpymäsä oli vain kaksi naista koiransa kanssa. Telttailualue on suuri ja valinnanvaraa teltan pystyttämiselle paljon, joten meidän ei tarvinnut yöpyä vieri vieressä, vaan molemmat leirit saivat oman tilansa. Molempien koirat olivat myös rauhallista sorttia, joten hiljaisuudesta saatiin nauttia alusta loppuun.

Onko Nenustan kierros teille aiemmin tuttu? Entä osaatteko suositella muita rauhallisia reittejä Teijon kansallispuistossa?

You Might Also Like

9 Comments

  • Reply Aila ja Juha 26.7.2020 at 16:34

    Kiva lukea Teijosta muutakin kuin niitä suosituimpia reittejä ja Matildedalin kyläjuttuja. Teijon luonto on meiltä vielä käymättä, parissa perhejuhlassa Teijon kirkko on tullut tutuksi, ja useina kesinä olemme samoista motiiveista käyneet myös Kirakan kesäteatterissa, mutta muuten emme ole sen polkuja vielä kolunneet. Suunniteltu on useastikin. Tuo mitä sanoit suorittamisesta ja irti päästämisestä, on hyvää ja osuvaa pohdintaa. Monesti sitä miettii, miksi on liikkeellä. Mitä jokin kaunis maisema merkitsee? Nautinko siitä nyt itse, omin silmin vai onko se minulle vain kohde, josta otan kuvan kertoakseni toisille? Toki kuvia ottaa itselleenkin muistoksi, Hyviä retkiä teille!

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 31.7.2020 at 22:47

      Joo, kieltämättä oli välillä kiva kokeilla jotain muuta ja uutta noiden ainaisten kestosuosikkien tilalle (ja sainpahan taas yhden rastin talsittuihin luontopolkuihin, haha).

      Kannattaa ehdottomasti suunnata Teijoon, jos on vähääkään sellainen fiilis! Siellä on todella paljon nähtävää ja koettavaa. Reittivaihtoehtojakin on runsaasti, joten jokaiselle löytyy varmasti jotakin 🙂

      Ihania retkiä teillekin! 🙂

  • Reply Marika /Matkalla Missä Milloinkin 28.7.2020 at 18:36

    Teijon kansallispuistoa ollaan kierretty kattavasti, myös Nenustan kierros. Punassuon reitti on myös rauhallinen, ja oli ainakin meidän mieleen.

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 31.7.2020 at 22:48

      Täytyypä siis ensi kerralla suunnata Punassuon reitille – kiitos jälleen vinkistä! 🙂

  • Reply Sonja | FIFTYFIFTY 31.7.2020 at 12:05

    Kuulostaa tosiaan siltä, että nyt osasitte nauttia luonnosta mukavan rennosti. Vaikka maisemat eivät olisikaan huikaisevat, luonnossa oleminen – varsinkin tuon Nuuksion kokemuksen jälkeen – tekee niin hyvää. Itseäni kiinnostaisivat juurikin Matildajärven ja Sahajärven kierrokset Teijossa, mutta voin kyllä kuvitella, että ne ovat aika ruuhkaisia. Kesäkuussa vierailimme Valkmusan kansallispuistossa, joka oli oikein sympaattinen suoalue. Koko reissulla tuli vastaan kolme vastaantulijaa, eli sielläkin rauha oli yksi hienoimmista jutuista. https://www.rantapallo.fi/fiftyfifty/2020/06/23/valkmusan-suloinen-kansallispuisto-vie-hiljaisiin-suomaisemiin/

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 31.7.2020 at 22:50

      Matildajärven ja Sahajärven kierrokset ovat kyllä ehdottomasti kuvauksellisemmat ja mielenkiintoisemmat Nenustan kierrokseen verrattuna. Esimerkiksi Sahajärven kierroksen vetolossi on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen – kivaa ja erilaista!

      Käyn vastavierailulla lukemassa Valkmusan kokemuksistasi 🙂

  • Reply katri/Kotona ja kaupungilla 1.8.2020 at 10:10

    Luonnossa oleminen on aina mukavaa vaikka ei sitten olisikaan aina ne upeimmat maisemat <3

    Teijo on itselleni tuttua seutua, kun tuolta Perniön toisesta kylästä olen kotoisin.
    Viime vuosina olen käynyt vain Matildajärven kierroksella ja Jeturkastin kierroksella.
    Jeturkastista olen kirjoittanut blogiini, kun alkukeväästä kävin siskoni kanssa.

    Tänään olisi itseasiassa tarkoitus mennä koko perheen kanssa. Itse meinasin Sahajärveä, mutta mies meinasi jotain pidempää reittiä. Ehkä vain kävellään vähän Matildajärven reittiä. 5-vuotias ei kuitenkaan niin innokas kävelijä ole.

    https://www.kotonajakaupungilla.fi/

    • Reply EVELIINA / REISSUKUUME 1.8.2020 at 10:53

      Juu, luontoilu best! Välillä sitä vaan haikailee kauniiden kuvauskohteiden perään, kun kuitenkin raahaa mukana painavaa kuvauskalustoa.

      Jeii, täällä toinen Perniön ”kasvatti”! Siellä on tullut monet kesät vietettyä 🙂

      Kivaa retkipäivää teidän perheelle! <3

  • Reply Laura / Seikkailijattaret 2.8.2020 at 22:33

    Niin mahtavaa, kun luontoharrastuksen suosio onkin, juuri tuo häiriökäyttäytyminen on ikävä lieveilmiö. Nuuksioon en enää kesäaikaan taida edes uskaltaa mennä, ikävä kyllä. Vaikeasti saavutettavat paikat ovat yleensä parhaita ja rauhallisimpia, niihin ei ainakaan moni jaksa lähteä juhlimaan. Toinen hyvä vinkki on: retkeile huonolla ilmalla. Teijo on itselleni vieras paikka, ehkä vielä joskus tie vie sinnekin suunnalle. Kiitos siis muistutuksesta!

  • Leave a Reply