Suomen suurin matkablogiyhteisö
Suomi vaellus

Huuhkajankierros Rautavaaralla

5.6.2020

Halusimme käydä mökkireissulla kokeilemassa jotain uutta luontopolkua; sellaista, jolla kukaan meistä ei vielä ollut astellut ja joka aiheuttaisi meissä jokaisessa riemunkiljahduksia. Pienen tutkintatauon ja mökille asettumisen jälkeen päätimme suunnata yhteistuumin Huuhkajankierrokselle, joka vaikutti kiinnostavalta jyrkkine nousuineen, laskuineen ja pitkospuineen. Lisäksi kierroksen lähtöpiste sijaitsi aivan mökkimme läheisyydessä, joten emme voineet myöskään keksiä tekosyitä liian pitkistä etäisyyksistä tai vieraasta ympäristöstä.

Patikointipäiväksi meille valikoitui hieman vahingossa erittäin lämmin kesäpäivä. On pakko puhua vahingosta, sillä mökiltä lähtiessämme taivas oli harmaa ja tuulessa tuoksui sade. Olimme ajatelleet päivän olevan mitä mainioin hieman pidemmälle patikoinnille, eikä sadekuuron vaarakaan haitannut. Päinvastoin, ajatus viileästä tuulesta iholla ja kosteasta sammaleesta kenkien alla tuntui vain virkistävältä pitkään jatkuneiden helteiden jälkeen.

_DSC4079

_DSC4075

Suomen sää pääsi kuitenkin yllättämään retkeilijät, sillä saapuessamme Huuhkajankierroksen lähtöpisteelle, aurinko alkoi porottaa lähes pilvettömältä taivaalta ja lämpöasteet tuntuivat nousevan harppauksin ylöspäin. Yhtäkkiä lupaava tuuli oli tipotiessään ja tilalle rynni paarmoja, hikeä ja itikoita. Hiostavassa ilmassa patikointi ei suuremmin houkutellut ketään meistä, mutta päätimme silti lähteä kierrokselle.

Ihmettelimme sadepilvien katoamista ja mietimme puolitosissamme, että olisimme riisuneet paksut collegehousumme ja hilpaisseet reitin pelkissä alusvaatteissa. Paksu kangas tarttui epämiellyttävästi ihoon, emmekä olleet tarpeeksi nopeita liikkeissämme sodassa hyönteisiä vastaan, vaan koko ajan joku paarma pääsi puremaan ikävästi. Hiki virtasi ja yritimme palauttaa mieliimme, kenen idea oli ollut lähteä juuri tänään patikoimaan.

Eniten kuitenkin säälitti mäyräkoira, joka armottomassa kuumuudessa yritti pienillä tappijaloillaan pysyä meidän kaksijalkaisten mukana. Vaikka meno oli muuten varsin tahmeaa, mäyrinkäinen tuntui virkoavan aina, kun suolammen rannoilta löytyi kuolleita kaloja tai metsäpoluilla oli tarjolla hirvenpapanoita. Kun karvavauva oli ensin kiskonut kitusiinsa kuolleen särjen ja sen jälkeen juonut yhteisen juomapullon suusta, meidän kaksijalkaisten jano katosi nopeasti…
_DSC4087 _DSC4081Noin puolivälissä reittiä saavuimme laavulle, jossa olisi ollut mahdollisuus yöpymiseen ja makkaranpaistoon. Luontopolun sijainnin takia emme olleet missään vaiheessa edes miettineet yöpymistä, mutta makkaranpaisto meillä oli ollut vielä aamulla suunnitelmissa. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun hikisinä ja paukamilla saavuimme laavulle, oli kuuma makkara lopulta viimeinen asia, jota meidän teki mieli. Niinpä tyydyimme vain juottamaan mäyräkoiraa ja lukemaan laavun vieraskirjaa sekä raapimaan tuoreimpia itikanpuremiamme.

Kaiken kaikkiaan reissumme oli kuitenkin todella onnistunut. Olisi hienoa päästä vetämään sama reitti joskus talvella, kunnon hangessa lumikenkäillen! Veikkaan, että silloin makkaratkin maistuisivat paremmin…

Latvia Liettua Puola Raha road trip Viro

Budjettipostaus: paljonko Baltian road trip maksoi?

3.6.2020

Jo road tripia suunnitellessamme lupasin itselleni, että talletan orjallisesti kaikki kuitit ja kirjaan blogiin jokaisen reissullani kuluttamani sentin. Usein muiden matkapostauksia lukiessani jään miettimään, mitä kaikki oikein mahtoi maksaa. Vaikka postauksessa olisi mainittu halvat lentoliput tai puoli-ilmainen polttoaine, matkakuluihin liittyy paljon muutakin. Siksi talletin jokaisen kuitin reissumme ajalta matkavihkon väliin ja toivoin, että ne olisivat tallella vielä koti-Suomessakin. Ja siellähän ne olivat. Paksu pino valkoista liukasta paperia ja pelottavan paljon numeroita…

DSC_4999
Laivaliput: 182 euroa

Tässä kohtaa ei kannata vielä lyödä hanskoja tiskiin, sillä huomattavasti halvemmallakin pääsee. Menomatkalla laivalippujemme (2 henkilöä + henkilöauto) hinta oli vielä kohtuullinen, yhteensä 58 euroa. Ostimme liput etukäteen, käytimme muutamia bonuspisteitä – ja säästimme. Takaisin tullessa tilanne oli hieman toinen. Ensin emme olleet varmoja, milloin tulemme takaisin eikä kotiinpaluulla tuntunut aluksi olevan minkäänlaista kiirettä. Mutta sitten se iski, koti-ikävä. Lisäksi meistä tuntui, ettei Virossa enää ollutkaan niin paljoa tekemistä, kun perheenjäsenet olivat töissä ja melkein koko matkakassa tuhlattu. Niin me sitten eräänä iltana päätimme, että huomenna lähdettäisiin kotiin. Maksoimme ensin itsemme kipeiksi (124 euroa) päästäksemme laivaan, jonka autopaikat oli muka loppuunmyyty joka toinen minuutti, eikä kyseistä matkaa varatessa voinut tietenkään käyttää bonuspisteitä. Veikkaan, että jos olisimme toimineet hieman järkevämmin, loppusumma olisi ollut huomattavasti maltillisempi… Olkaa te siis viisaampia!

Polttoaine: 110 euroa

Pidimme koko reissun ajan myös kirjaa dieselin hinnoista. Kirjoitin orjallisesti ylös bensa-aseman osoitteen ja kulloisenkin litrahinnan. Näin kotimatkalla oli helpompi miettiä, millä asemalla olisi järkevintä tankata. Edullisinta diesel oli Puolassa (0,898 e/l) ja Latviassa (0,947 e/l), joten täytimme tankkimme vain näissä maissa. Virossa ja Liettuassa diesel oli huomattavasti kalliimpaa, ja hinta lähentelikin Suomen hintaluokkaa.

Tietullit, lautta- ja parkkimaksut: 42,20 euroa

Heti alkuun mainittakoon, että tuohon 42,20 euroon sisältyy myös Liettuassa maksettu 20 euron tietulli ja 11,80 euron lauttamatka. Parkkeerasimme automme usein ilmaispaikoille, kuten kauppakeskuksien eteen, mutta eivät parkkimaksut muutenkaan olleet kovin kummoisia: useimmissa paikoissa parkkeerasi puoleksitoista tunniksi muutamalla kymmenellä sentillä. Pärnussa ja Riian keskustassa oli meidän reissumme kalleimmat parkkimaksut: Riikan keskustassa maksoimme 3 euroa tunnilta ja Pärnun rannalla 2 euroa puolelta tunnilta.

Parkkimaksut ovat siis varsin maltillisia (, jos vertaa esimerkiksi rakkaaseen Turkuun) kaikkialla Baltian maissa. Kolikoita on hyvä pitää jemmassa parkkimaksuja silmällä pitäen, sillä kaikkialla ei voi maksaa kortilla. Jotkin automaatit tuntuvat myös olevan todella tarkkoja siitä, minkälaisessa ”muodossa” rahat hyväksyvät… Esimerkiksi Jurmalassa, jossa maksetaan kahden euron tietulli, lippuautomaatille kertyi nopeasti pitkä jono, kun automaatti ei hyväksynyt minkäänlaisia kolikoita sisäänsä._DSC5066
IMG_5116

Majoitukset (8 yötä): 158 euroa

Kahdeksan yötä, joista kolme nukuimme hotellissa. Neljä yötä meni sukulaisten luona ja yhden yön nukuimme reippaina retkeilijöinä autossa. Ensimmäinen hotelliyömme Vilnassa Panorama Hotelissa (Sodu str. 14) maksoi kahdelta henkilöltä 70,00 euroa. Toisen yön nukuimme taas Puolan Suwalkissa, Logos Hotellissa (Tadeusza Kościuszki 120), josta pulitimme 43 euroa. Siinä oli ainakin 35 euroa liikaa… Viimeisen hotelliyömme vietimme Kaunasissa, iki-ihanassa Hotel Babilonasissa (Raseinių g. 25). Jos kyseessä ei olisi ollut budjettimatka, olisimme varmasti jääneet sinne asumaan. Aamupala kuului hotellihuoneen hintaan sekä Vilnassa että Kaunasissa. Puolassa emme olisi edes uskaltautuneet aamiaiselle karmivan hotelliyön jälkeen…

Ravintolat: 80,85 euroa

Olimme jo roadtrippiä suunnitellessamme sopineet, että ruuasta saa ja voi tinkiä, sillä emme kumpikaan haikaile erikoisten ravintolakokemusten tai makuelämysten perään. Meille oli siis ihan ok syödä kaupan valmissalaattia auton etupenkillä tai mussuttaa hätäisesti vauhdissa kyhättyjä eväsleipiä merenrannalla. Muutaman kerran eksyimme kuitenkin myös ravintolaan: Latvian Iecavassa sijaitseva Krogs Sombrero (Rīgas iela 31) oli ainoa ravintola, johon olimme etukäteen suunnitelleet menevämme. Lidosta taas saimme molemmat ”oman näköisemme” ruoka-annokset useammassa kaupungissa ja Puolan Augustówissa herkuttelimme yhtenä iltana pitsat Blues Brothers -ravintolassa (Mostowa 16). Emme siis yhtenäkään päivänä vetäneet mitään kolmen ruokalajin menuuta tai nautiskelleet useampaa viinilasillista ruuan kanssa.

IMG_5264
DSC_4849

Ruokaostokset: 194,75 euroa

Meillä meni kauppaan yllättävän paljon rahaa. Monesta kaupasta tuli ostettua tuliaisia tai jotain ”outouksia”, joita oli pakko päästä testaamaan. Lämpiminä päivinä myös pullovettä, virvoitusjuomia ja jäätelöä kului kiitettävästi. Vaikka kaikissa neljässä maassa onkin edullista käydä kaupassa, tuntuu loppusumma silti hieman pahalta. Myönnetään, muutamat suklaapatukat ja limsat olisi voinut jättää ostamatta!

Ylimääräiset shoppailut: 157,48 euroa

Halpaa kuin saippua! Tuo summa sisältää siis meidän molempien shoppailut (ja niitä kasseja oli hävettävän paljon…) sekä tuliaiset useammalle tärkeälle tyypille. Kolusimme aika paljon alerekkejä ja teimmekin niistä yllättävän hyviä löytöjä.

YHTEENSÄ: 925,28 euroa. 

Ja koska en suinkaan ollut reissussa yksin, pitää loppusumma vielä jakaa kahdella. Roadtrip maksoi minulle kaikkiaan siis 462,64 euroa._DSC5020

Missä olisi voinut säästää?

Varmaan aika lailla kaikessa. Kyseessä oli kuitenkin meidän ensimmäinen ulkomaan roadtrippimme, joten pienet löysäilyt ja huolettomuudet budjetoinnissa sallittakoon.

Kaikki olisi varmasti ollut helpompaa ja halvempaakin, jos olisimme osanneet suunnitella reissuamme hieman tarkemmin etukäteen. Jos olisimme tienneet, missä milloinkin liikumme, olisimme voineet varata edullisempia hotellihuoneita ja laivalippuja aiemmin. Toisaalta halusimme kuitenkin säilyttää vapautemme mennä ja tulla fiiliksen mukaan, joka taas sotii tuollaista suunnitelmallisuutta vastaan. Noh, ensi kerralla osaamme ehkä aikatauluttaa hieman paremmin, jolloin voisimme varata ainakin osan hotelleista ennakkoon. Seuraavalle autoreissulle otan ehdottomasti myös teltan mukaan. Siellä on tilavampi ja mukavampi nukkua kuin autossa eikä tarvitse pakon edessä tyytyä epämiellyttäviin hotelleihin ja hotellihuoneisiin…

Myös ruuassa ja erityisesti kauppaostoksissa olisi varmasti ollut varaa säästää. On niin helppoa heitellä ostoskoriin kaikkea, kun hinnat ilmoitetaan eurojen sijaan senteissä. Mutta äkkiä niistäkin vaan kertyy maksettavaa.

Sellaista. Miltä tuo käytetty rahamäärä teidän mielestä vaikuttaa? Itse olen melko tyytyväinen. Elelimme koko reissun ajan ihan mukavasti, pankkitili oli reissun jälkeen plussan puolella eikä tunnu, että olisimme joutuneet luopumaan tai jäämään jostain paitsi säästösyiden takia.

Latvia Riika

Vinkkejä Riikaan

1.6.2020

Matkustus & liikkuminen

Lensimme Riikaan Turusta AirBalticilla. Lento kesti noin 50 minuuttia. Mikäli tulee autolla  tai bussilla Tallinnasta, matkaan menee noin neljä tuntia. Esimerkiksi Lux Express ajaa Tallinnan ja Riian väliä yhdeksän kertaa päivässä, 23 euron hintaan.

Riiassa liikuimme lähinnä kävellen, mutta pääsimme tekemään tuttavuutta myös bussien ja taksien kanssa. Bussissa ostettaessa kertalipun hinta oli kaksi euroa, kun taas lippuautomaatissa kertalipulle tuli hintaa vaivaiset 0,70 euroa. Busseja kulkee hyvin, ne ovat luotettavia ja hyvässä kunnossa (paremmassa kuin Turun bussit!). Numerolla 22 ainakin pääsee lentoasemalta keskustaan noin vartissa! Busseilla 40, 21 ja 1 taas pääsee merkkivaateoutlet-liikkeisiin ja Alfa-ostoskeskukseen, jotka sijaitsevat noin kuuden kilometrin päässä keskustasta. Busseja käyttäessä kannattaa varata mieluiten tasaraha, sillä kuskien vaihtokassa on olematon. Meidän oli esimerkiksi ”pakko” ostaa viidellä eurolla kaksi lippua, sillä kuskilla ei ollut antaa euroa enempää rahaa takaisin… Liikuimme busseilla myös aika myöhään illalla, ja meno oli edelleen turvallista ja rauhallista! Pysäkkejä on myös todella tiuhaan, joten ei haittaa, vaikka menisit oman pysäkkisi ohi!

Ennen matkaa olin lukenut kauhu- ja varoitustarinoita Riian takseista. Alkuun suunnittelimmekin käyttävämme mahdollisimman paljon busseja ja junia, mutta jossain kohtaa halusimme kokeilla myös taksiajelua. Takseistakaan ei ole kuin positiivista sanottavaa! Käytimme kahta taksifirmaa (en muista kummankaan nimeä..), eli neonvihreitä ja punaisia takseja. Kysyimme hinnat kuitenkin aina etukäteen, ihan vain varmuuden vuoksi. Vaikka juuri nämä punaiset ja neonvihreät taksit ovat niitä kalleimpia, olivat hinnat silti todella edullisia suomalaisiin takseihin verrattuna. Taksi keskustasta Jurmalaan maksoi noin 20 euroa ja keskustasta Alfa-ostoskeskukseen pääsi seitsemällä eurolla.

i8

Ruoka

Olemme molemmat melko nirsoja, mitä tulee ruokaan. Niinpä emme käyneet missään kovin ihmeellisissä tai merkittävissä paikoissa syömässä. Uskon, että alueelta löytyy monta todella paljon hienompaa ja laadukkaampaa paikkaa kuin nämä, joissa itse kävimme. Yleisesti ottaen voi kuitenkin sanoa, että Riiassa ruoka on jonkin verran halvempaa kuin Suomessa. Kaksi ihmistä saa kahdellakympillä sekä juomat että ruuat – usein summaan saa mahdutettua alkupalat ja jälkiruuatkin.

Paikallisten suosimaa Lido-ravintolaa kannattaa myös kokeilla! Kyseessä on itsepalveluravintola, jossa kuljetaan tarjottimen kanssa noukkimassa itselleen mieluisat vaihtoehdot, jotka sitten maksetaan kassalla. Asiakas saa siis koota mieleisensä annoksen, jonka jokainen osa maksaa erikseen. Maksat vain siis siitä, mitä haluat! Me emme itse ehtineet tutustumaan Lidoon, mutta mitä nyt sivusta seurasimme, niin paikka on todella suosittu niin paikallisten kuin turistienkin keskuudessa. Toinen suosittelemisen arvoinen paikka on Tex Mex -niminen ravintola, joka on nimensä mukaisesti erikoistunut meksikolaiseen ruokaan. Paikka on auki vuorokauden ympäri, joten sinne voi kipittää huoletta milloin vaan nälän yllättäessä. Paikka itsessään on jo näkemisen arvoinen: sisäpihaa kiertävät eriväriset seinät ja ylhäälle on ripustettu viirejä kaikissa sateenkaaren väreissä. Hyvä musiikki ja hauska henkilökunta sekä maukas ruoka takaavat varmasti hienon kokemuksen! Spice-ostoskeskuksessa taas eksyimme Charlie Pizza -nimiseen paikkaan. Meidän piti oikein hieraista silmiämme hinnaston nähdessämme, sillä monet annokset maksoivat alle viisi euroa ja alepitsat muistaakseni noin euron luokkaa. Lisäksi ruokalista on valehtelematta lähes kolmekymmentä sivua pitkä! Mikään makuelämys paikka ei kuitenkaan ollut, mutta mikäli halpa ja nopea ruokapaikka hauskalla sisustuksella kiinnostaa, kannattaa täälläkin piipahtaa!

Herkkupuoli ei sekään oikein iskenyt. Laima on Baltian maiden tunnetuin suklaafirma, ja firman liikkeitä löytyikin lähes joka kulman takaa. Tumman suklaan ja erilaisten marmeladien yhdistelmä ei kuitenkaan oikein iskenyt meihin. Kannattaa kuitenkin käydä kurkkaamassa, sillä suklaat on kääritty mitä näyttävämpiin papereihin ja rasioihin!

Mikäli haluaa pärjätä omin eväin, kannattaa käydä Rimi-nimisessä supermarketissa, joita löytyy useita eri puolilla Riikaa. Ruoka on todella halpaa, ostipa mitä tahansa. Marketeista löytyy myös ihan kaikkea, autonrenkaista kodinkoneisiin ja viineistä polttopuihin saakka. Kävimme Origo-ostoskeskuksen alakerrassa sijaitsevassa Rimissä muutaman kerran ja vaikka ostimme kerralla paperikassillisenkin tavaraa, eivät ostokset tainneet koskaan olla yli kymmentä euroa!

i14

Majoitus

Majoituimme Radisson Blun Latvija -hotellissa. Vaikka paikka ei ehkä tunnelmallisimmasta päästä olekaan, viihdyimme siellä todella hyvin. Hotellin sijainti oli todella hyvä, kaikkialla oli siistiä, saimme hyvää asiakaspalvelua ja mikä parasta, hotellilta oli mahtavat näköalat Riian yli! Hotellin 26. kerroksessa on Skyline Bar -niminen baari, jossa kannattaa käydä, vaikkei hotellissa majoittuisikaan. Baariin mennään lasisen hissin kanssa, jolloin näkymiä pääsee ihailemaan koko matkan ajalta.  Suosittelen lämpimästi!

i13

Ostokset

Riika on todellinen shoppailijan paratiisi. Ostoskeskuksia löytyy lähes joka kulman takaa ja ne ovat auki myöhäiseen iltaan, kymmeneen tai jopa yhteentoista asti.

Galleria Riga (Dzirnavu iela 67) sijaitsi aivan hotellimme vieressä, joten se tuli katsastettua ensimmäisenä. Ostoskeskuksessa on kahdeksan kerrosta, joten kierrettäviä kauppoja kyllä riittää! Kaiken kruunaa vielä kattoterassi, joka on Baltian suurin. Näköalat ovat melko mahtavat! Mikäli mielii istuskella, kannattaa mennä ajoissa paikalle, sillä paikka on todella suosittu aurinkoisina kesäpäivinä. Talvella kattoterassi taas toimii luistelupaikkana.

Galerija Centrs (Audēju iela 16) sijaitsee todella lähellä keskeisimpiä turistikohteita vanhassakaupungissa. Ostoskeskuksessa on paljon merkkiliikkeitä, joissa oli ainakin meidän reissumme aikaan todella tuntuvat alennusmyynnit käynnissä. Ostoskeskuksesta löytyy muun muassa Massimo Duttin, Gantin ja Hilfigerin liikkeet. Galerija Centrs on todella kaunis ja viihtyisä paikka ostoskeskukseksi, joten siellä kiertelyyn kannattaa varata reilusti aikaa!

i4

Kauppakeskus Origo (Stacijas laukums 2) oli hotellimme lähellä. En tiedä miksi, mutta jotenkin pidin tästä ostospaikasta kaikista vähiten… Rakennus itsessään on kuitenkin melko mielenkiintoinen, sillä kauppakeskuksen ”halkaisee” juna-asema, joka on sijoitettu keskelle kauppakeskusta.

Alfa-niminen ostoskeskus (Brīvības gatve 372) sijaitsee noin kymmenen minuutin automatkan päässä keskustasta. Busseilla 1, 21 ja 40 pääsee kätevästi suoraan ostoskeskukseen. Hieman syrjempi sijainti selittänee Alfan halvemmat hinnat kolmeen aiemmin mainittuun ostoskeskukseen verrattuna. Alfasta löytyy myös hurjat määrät liikkeitä, muun muassa Bershka, Mango, Pull and bear ja Terranova.

i12

i15

Keskustorin kauppahallit ovat myös kokemus itsessään. Hallit on alunperin rakennettu ilmalaivoja varten, mutta käyttötarkoitus muuttui kuitenkin heti alkuunsa, ja hallit toimivat kauppapaikkoina, joissa myydään lähinnä lihaa, kalaa, juustoja ja erilaisia pähkinöitä. Pakko myöntää, että helteisenä päivänä tuoksut halleissa eivät olleet mitään erityisen hyviä… Hallien ulkopuolella on myös paljon myyjiä, joista useimmat kaupittelevat kukkia, marjoja ja vihanneksia.

i11

Elkor Plazan (Brīvības gatve 201) löysimme hieman sattumalta matkalla Alfaan. Kyseessä on järkyttävän kokoinen outlet-paikka, joka myy merkkivaatteita ja -asusteita halvalla. Rakennuksessa on omia osastoja kengille, kosmetiikalle, vaatteille, laukuille, elektroniikalle, urheiluun… Meillä oli vain tunnin verran aikaa kierrellä paikassa ennen sulkemisaikaa, ja voin sanoa, ettei se riittänyt alkuunkaan. Jo pelkästään rakennuksen päästä päähän kävelyyn menee hetki jos toinenkin. Mikäli esimerkiksi Furlan, Guessin, Calvin Kleinin, Versacen, Hilfigerin, Ted Bakerin tai Korsin tuotteet kiinnostavat tuntuvaan ale-hintaan, kannattaa ehdottomasti suunnata Elkor Plazaan.

i16

Spice-kauppakeskus (Lielirbes iela 29) taas löytyy vain muutaman kilometrin päästä lentokentältä. Me kiertelimmekin Spicessa lähtöpäivänä, ennen lentokentälle siirtymistä. Spice on todella iso ostospaikka, joka koostuu kahdesta erillisestä rakennuksesta. Toinen rakennus on tarkoitettu pelkästään kodintuotteille, kuten huonekaluille ja sisustustuotteille, kun taas toisesta rakennuksesta löytyy vaate- ja ruokakauppoja sekä ravintoloita. Spice oli huomattavasti aiemmin mainittuja ostoskeskuksia halvempi niin vaate- kuin ruokatarjonnaltaankin.

Ostoskeskuksia siis löytyy moneen lähtöön! Erityisesti kenkä- ja alusvaatetarjontaan kannattaa tutustua, sillä ne ovat Latviassa huomattavasti Suomea halvemmat. Lisäksi liikkeissä on paljon enemmän valinnanvaraa ja niitä on huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Meidän reissumme aikaan lähes jokaisessa liikkeessä oli jonkinlainen alennusmyynti meneillään, mutta muuten hintataso on aika samalla tasolla Suomen kanssa. Kuitenkin, mitä kauemmas turistirysistä uskaltautuu, sitä alhaisemmiksi myös hinnat muuttuvat.  Toki kaupungista löytyy kauppakeskusten lisäksi myös paljon kivijalkamyymälöitä, joihin on helppo piipahtaa kävelyretkien lomassa.

i1

Nähtävyydet

Heti alkuun haluan sanoa, että vanhan kaupungin kiertelyyn ei kannata varata aikaa yhtä päivää enempää. Nähtävyydet ovat todella lähellä toisiaan eikä vanha kaupunki ylipäätään ole kovin suuri kooltaan.

42 metrinen Vapauden muistomerkki sijaitsee kauniilla paikalla vanhassakaupungissa. Sen ohi tuli käveltyä monta kertaa, ja aina paikalla oli sankoin joukoin turisteja kameroineen. Ruutitorni on myös selvästi ympäristöstään erottuva nähtävyys. Tornin yhteydessä toimii Latvian sotamuseo, jonne on ilmainen sisäänpääsy. Muita mainitsemisen arvoisia kohteita ovat myös Mustapäiden talo ja Kolmen veljeksen taloyhtymä. Varsinkin Mustapäiden talo on mielestäni erityisen kaunis kaikkine yksityiskohtineen. Vanhasta kaupungista löytyy myös Kissatalo, joka on saanut nimensä talon katolla komeilevien kahden mustan kissan mukaan. Pyhän Pietarin kirkosta taas aukeaa mahtavat näköalat kaupungin ylle. Näköalojen katselulle kirkosta käsin tulee hintaa seitsemän euroa henkilöltä.

i9

i5

i10

Mikäli haluaa tehdä jotain muuta kävelyn ja perinteisen kiertelyn sijaan, suosittelen lämpimästi Bastionin puistosta lähtevää veneajelua, joka kulkee kanaalin kautta Daugava-joelle. Ajelu kestää noin tunnin ja maksaa 18 euroa henkilöltä. Puisto itsessään on myös kiertämisen arvoinen. Erityisen suloisen paikasta tekee Lukkosilta, joka on täynnä rakastavaisten siihen kiinnittämiä lukkoja.

i2

Myös Jurmalaan on mahdollista mennä veneellä. Kahden ja puolen tunnin reissu maksaa 20 euroa ja takaisin pääsee 15 eurolla. Laiva lähtee kerran päivässä, kello 11 kohti Jurmalaa, joten paikalla kannatta olla ajoissa. Mielellään jo puolikin tuntia ennen, mikäli haluaa hyvät paikat. Laiva lähtee takaisin Riikaan viiden aikoihin. Jurmala itsessään on jo nähtävyys: 26 kilometriä rantaa ja ihanan hienoa hiekkaa silmänkantamattomiin! Poikaystäväni sanoin, ”meno on kuin etelässä.” Jurmalaan pääsee veneen lisäksi myös kätevästi bussilla ja junalla parilla eurolla tai taksilla, jolloin hinnaksi tulee noin 20 euroa suunnalta.
i17

i18

Muuta

Riika, Baltian Pariisi. Haitarimusiikki soi, veneet lipuvat hiljalleen kanaalia pitkin, kukat kukkivat ja aurinko paistaa…

Riika on kaunis kaupunki, jonka yleisilmeeseen on nähty paljon vaivaa. Kaupunki on täynnä toinen toistaan mahtavampia ja näyttävämpiä kukkaistutuksia ja suihkulähteitä eikä missään näkynyt roskia tai muuta törkyä.

Ihmiset olivat myös todella ystävällisiä ja asiakaspalveluhenkisiä. Keskustassa englantia osattiin puhua todella hyvin, mutta mitä kauemmas keskustasta mentiin, sitä heikommaksi myös englannintaito muuttui. Lentokentän lähellä sijaitsevassa Spice-ostoskeskuksessa oli jo todella vaikeaa kommunikoida, kun paikalliset eivät ymmärtäneet edes yksinkertaisia sanoja englanniksi. Viittoma- ja elekieli kunniaan!

Itse olin etukäteen hieman epäileväinen Riikaa kohtaan. Olin varma, että meidät ryöstetään jokaisessa kadunkulmassa – tai että tunnelma kaupungissa olisi vähintäänkin epämiellyttävä. Miten väärässä olinkaan! Kaupunki tuntui todella turvalliselta ja rauhalliselta kaikkina vuorokaudenaikoina.  Riiassa on myös panostettu vartijoiden ja poliisien määrään. Jokaisella liikkeellä tuntui olevan oma vartijansa, joiden lisäksi katukuvassa näkyi todella usein virkapukuisia poliiseja. Olinkin hieman järkyttynyt, kun kuulin, että Baltian maista tullaan ryöstöretkille Suomen kauppoihin ja ostoskeskuksiin nimenomaan olemattoman vartioinnin ja valvonnan takia!

Julkaistu ensimmäisen kerran vanhassa blogissani.
luontopolku Suomi vaellus

10 x lemppari luontopolut Turun seudulla

29.5.2020

Ajattelin laittaa hyvän kiertämään ja jakaa täällä blogin puolella Turun alueen suosikkiluontopolkuni. Nämä ovat kaikki sellaisia paikkoja, joissa käyn säännöllisesti tuulettamassa päätäni, ja ne kaikki sijaitsevat lyhyen ajomatkan päässä Turun keskustasta.

Haunisten allas & Pomponrahkan suojelualue. Suopursuineen, pitkospuineen ja kitukasvuisine mäntyineen Pomponrahka on kuin pieni pala Lappia lähellä Turun keskustaa! Suolla kulkeva luontopolku on pituudeltaan vain pari kilometriä, mutta reittiin saa lisäpituutta suuntaamalla esimerkiksi Haunisten altaalle. Haunisten altaalla taas voi näin keväisin bongata useita muuttolintuja, käärmeitä ja frisbeegolfaajia, haha! Kierrokselle tulee mittaa noin kolme kilometriä, ja reitti kulkee allasta mukaellen kallioista ja kivikkoista kangasta pitkin.

Katariinanlaakso & Vaarniemen kalliot. Katariinanlaakso on kaupunkiin piilotettu luonnonystävän unelma: siellä pääsee rentoutumaan tammilehdossa, syöttämään kesyjä oravia ja pikkulintuja sekä ihastelemaan ilta- tai aamuaikaan heinikossa laiduntavia kauriita. Katariinanlaaksosta pääsee pitkospuita pitkin Vaarniemeen, jonka kallioilta avautuu mielettömät maisemat Turun satama-alueelle asti. Vaarniemen kallioille kiivetessä kannattaa muuten varautua kunnon porrastreeniin, sillä lintutornille vievät rappuset ovat todella jyrkät ja pitkät.

   Kuhankuono sijaitsee seitsemän varsinaissuomalaisen kunnan rajapaikalla ja sieltä löytyy erilaisia retkeilyreitistöjä noin 150 kilometrin verran. Alueelta löytyy kaunista suomaastoa, laavuja, eräkämppiä, nuotiopaikkoja ja kilometrikaupalla pitkospuita. Kuhankuono sopii loistavasti sekä päiväretkikohteeksi että pidemmästä patikointireissusta kiinnostuneille.

Linnavuoren ulkoilualue sijaitsee Piikkiössä. Reilun neljän kilometrin mittaisen mäkisen lenkin varrelta löytyy laavu tulentekopaikkoineen sekä 79 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoava Pohtionvuori, joka on Piikkiön korkein paikka. Puuston takia vuorelta ei ole mitenkään mielettömän näköalat ja sinne kiipeäminen on paikoitellen haastavaa.

Littoistenjärven kierroksen (n. 6 km) voi aloittaa Littoistenjärven uimarannalta tai Kuoviluodosta. Suurimman osan matkasta pääsee kulkemaan metsässä ja kallioilla rannan tuntumassa, mutta osan matkasta joutuu taittamaan myös asvaltoituja teitä pitkin. Reitin varrelta löytyy lintutorni, vanhan verkatehtaan alue sekä Järvelän kosteikko, joka on erityisesti lintubongarien suosiossa.

Luolalanjärven luontopolku sijaitsee Naantalissa. Polku myötäilee pääosin järven rantaa, mutta osittain reitti kulkee metsäisessä maastossa. Reitti on paikoitellen huonossa kunnossa ja (omien kokemusten mukaan) usein todella märkä. Koko järven kierrokselle kertyy pituutta noin kolme kilometriä ja sen aikana pääsee halutessaan kapuamaan kahteen lintutorniin sekä seikkailemaan uudehkolla sillalla. Reitiltä löytyy myös muutamat pitkospuut.

Vajaan kolmen kilometrin mittainen Mustikkapolku kuuluu Paraisilla sijaitsevan Lemlahden kartanon alueen luontopolkuihin. Reitin aikana sykettä saa nostettua pitkillä ja jyrkillä nousuilla mäkisessä maastossa. Polun varrelta löytyy myös lintutorni.

  

Noin 600 metrin mittainen Nautelankoski on Aurajoen pisin koski. Liedossa sijaitsevalla luonnonsuojelualueella on kivoja polkuja talsittavaksi. Mikäli haluaa historiallisen maisemafiilistelyn sijaan päästä pidemmälle lenkille, kannattaa suunnata Ankka-Nautela-luontopolulle, jolle kertyy matkaa kahdeksan kilometrin verran. Huom! Alueella ei saa ulkoiluttaa koiria – edes kytkettyinä.

Paimion luontopolku on noin neljän kilometrin mittainen reitti, jossa pääsee kulkemaan niin pitkospuilla, kallioilla kuin metsäteilläkin.  Vaihtelevan ja monipuolisen reitin varrelta löytyy muun muassa suolampia, pirunpelto sekä Paimion sotaveteraanien rakennuttama mukaelma sota-ajan korsusta. Lisäksi parkkipaikan tuntumasta löytyy Paimiossa aikoinaan sijainneen turvepehkutehtaan konehuone, ja sieltä löytyy aiheeseen liittyvä Suo, piuha ja turve –näyttely. Museo on (kirjaimellisesti) aina avoinna.

Neljän kilometrin mittainen Uikkupolku kiertää Raisionlahden pohjukan. Reitin aikana ohitetaan lintutorni, lammaslaitumia, asutusalueita ja kuljetaan paikoitellen sekä pellolla että kävelytiellä. Olen kirjoittanut reitistä tarkemmin täällä.

   


Siinä oli meikäläisen tämän hetken lempparireitit Turun seudulta. Olisi kiva, jos laittaisitte myös omia reittejänne jakoon kommenttiboksin puolella. Erityisesti Varsinais-Suomessa sijaitsevat luontopolut kiinnostavat, mutta myös muista voi vinkata!