Telliskivi Loomelinnak on yksi lempparialueistani koko Tallinnassa. Pääkaupungin luova keskus, jossa on ripaus rähjäromantiikkaa ja tehdasmiljöötä… Toimii! Alueelta löytyy toinen toistaan inspiroivempia sisustusliikkeitä, trendikkäitä ravintoloita ja mielenkiintoisia baareja. Kaikkialla on niin paljon katseltavaa ja ihasteltavaa, että pää meni ihan pyörälle!
Kun astuimme sisään Homeart-nimiseen liikkeeseen (Telliskivi 60A), mieheni sanoi heti, että paikka muistuttaa todella paljon Turun Granitia. Ja niin kai se muistuttaakin, vienolla virolaisella vivahteella tosin.
Liikkeestä löytyy kaikkea kauniista tuoleista kynttilöihin ja vanhoista ikkunankehyksistä käsipyyhkeisiin. Hinnat ovat myös huomattavasti halvempia, jos vertaa esimerkiksi Granitiin. Ja mikäli kahvi- tai viinihammasta kolottaa, liikkeen yhteydestä löytyy myös pienen pieni kahvila, jossa on jopa näin suomalaisen mielestä todella hyvää asiakaspalvelua! Myyjä innostui (ja liikuttuikin) kovasti, kun mieheni kysyi, saisimmeko ottaa liikkeestä muutaman valokuvan blogia varten. Kerrankin näin päin, monesti nimittäin tuntuu, että myyjät vain ärsyyntyvät, kun liikkeissä heilutaan kameran kanssa.
Me olimme valitettavasti syöneet vatsamme täyteen juuri ennen Telliskiveen tuloa, joten alueen ravintolat jäivät tällä kertaa testaamatta. Telliskiven alueelta löytyy kuitenkin supersuosittu ja paljon kehuttu F-Hoonesekä gluteenitonta ruokaa ja taide-elämyksiä tarjoileva Kivi Paber Käärid (kyllä, se on suomeksi Kivi Paperi Sakset) ja viihtyisän oloinen Lendav Taldrik (ja jep, se on suomeksi Lentävä lautanen). Näistä jossain tulee varmasti käytyä seuraavalla reissulla! Erityisesti täysin gluteenittomat menut kiinnostaisivat!
Löytyykö täältä Telliskivi-kävijöitä? Mitä tykkäätte alueesta? Entä oletteko testailleet mainitsemiani ravintoloita? Mitä tykkäsitte?
RISTIMÄKI
Perinteen taustoista kerrotaan useampaa tarinaa. Mieheni mukaan pariskunnat tekevät ja jättävät oman ristinsä metsään, jotta onni olisi heille suotuisa. Toisen uskomuksen mukaan ristejä tekivät Hiidenmaalta pysyvästi lähtevät ihmiset: jälleen kerran ristien uskottiin tuovan onnea elämään. Nykyisin taas ristejä tekevät lähinnä ensi kertaa Hiidenmaalla vierailevat turistit ja erityisesti pariskunnat.
Ristin pitäisi tuoda pariskunnille onnea, joten halusimme tietenkin tehdä oman versiomme. Valitettavasti emme kuitenkaan olleet varautuneet kovin hyvin, joten sidoimme tuotoksemme runollisesti nenäliinalla. Oikeasti ristit pitäisi tehdä luonnon tarjoamista materiaaleista, luontoa kuitenkaan mitenkään vahingoittamatta. Toivotaan, että rakkauden jumalat ovat meille suosiollisia tästä pienestä vilpistä huolimatta…
Toinen pysähdyspaikkamme samaisen maantien varressa oli Rebastemäen retkipolku. Polku on kaikkiaan 1,5 kilometrin pituinen ja se sisältää paljon portaita ja kaksi näköalatasannetta, joista on mahtavat näkymät metsän yli. Puolentoista kilometrin lenkin aikana kulkijan pitäisi myös nähdä erityyppisiä metsiä, kuivista mäntykankaista reheviin lehtimetsiin.
Paikasta vaarallisen tekeekin juuri se, että kalliot voivat sortua periaatteessa milloin vain. Maaliskuussa vuonna 2008 kymmenien metrien levyinen siivu rantakalliota romahti yllättäen mereen. Pelko maan sortumisesta uudelleen on edelleen olemassa, sillä kallioon jäi todella suuret halkeamat. Toistaiseksi muita sortumia ei kuitenkaan ole ollut. 
Keilaan eksyimme hieman vahingossa, sillä se ei ollut listallamme. Miehenki kuitenkin muisti kesken ajon, että Keilasta löytyy paitsi hienot putoukset myös kuuluisa silta. Ei siis tarvinnut miettiä kahta kertaa, pysähdymmekö!
Keilan silta oli ennen täynnä rakastavaisten siihen kiinnittämiä lemmenlukkoja. Lukkoja alkoi kuitenkin olla niin paljon, ettei silta enää kestänyt alati kasvavaa kuormaa, joten ne piti lopulta irrottaa kokonaan.
