Viro

TELLISKIVI

22.2.2019

_DSC3886Telliskivi Loomelinnak on yksi lempparialueistani koko Tallinnassa. Pääkaupungin luova keskus, jossa on ripaus rähjäromantiikkaa ja tehdasmiljöötä… Toimii! Alueelta löytyy toinen toistaan inspiroivempia sisustusliikkeitä, trendikkäitä ravintoloita ja mielenkiintoisia baareja. Kaikkialla on niin paljon katseltavaa ja ihasteltavaa, että pää meni ihan pyörälle!
_DSC3900Kun astuimme sisään Homeart-nimiseen liikkeeseen (Telliskivi 60A), mieheni sanoi heti, että paikka muistuttaa todella paljon Turun Granitia. Ja niin kai se muistuttaakin, vienolla virolaisella vivahteella tosin.

Liikkeestä löytyy kaikkea kauniista tuoleista kynttilöihin ja vanhoista ikkunankehyksistä käsipyyhkeisiin. Hinnat ovat myös huomattavasti halvempia, jos vertaa esimerkiksi Granitiin. Ja mikäli kahvi- tai viinihammasta kolottaa, liikkeen yhteydestä löytyy myös pienen pieni kahvila, jossa on jopa näin suomalaisen mielestä todella hyvää asiakaspalvelua! Myyjä innostui (ja liikuttuikin) kovasti, kun mieheni kysyi, saisimmeko ottaa liikkeestä muutaman valokuvan blogia varten. Kerrankin näin päin, monesti nimittäin tuntuu, että myyjät vain ärsyyntyvät, kun liikkeissä heilutaan kameran kanssa._DSC3902
_DSC3888
_DSC3895
_DSC3898
_DSC3887Me olimme valitettavasti syöneet vatsamme täyteen juuri ennen Telliskiveen tuloa, joten alueen ravintolat jäivät tällä kertaa testaamatta. Telliskiven alueelta löytyy kuitenkin supersuosittu ja paljon kehuttu F-Hoonesekä gluteenitonta ruokaa ja taide-elämyksiä tarjoileva Kivi Paber Käärid (kyllä, se on suomeksi Kivi Paperi Sakset) ja viihtyisän oloinen Lendav Taldrik (ja jep, se on suomeksi Lentävä lautanen). Näistä jossain tulee varmasti käytyä seuraavalla reissulla! Erityisesti täysin gluteenittomat menut kiinnostaisivat!

Löytyykö täältä Telliskivi-kävijöitä? Mitä tykkäätte alueesta? Entä oletteko testailleet mainitsemiani ravintoloita? Mitä tykkäsitte?
_DSC3912
_DSC3906

Viro

RISTNAN RANTA

20.2.2019

Ristnan ranta, surffaajien paratiisi Hiidenmaan kärjessä. En oikein tiedä, mitä kirjoittaisin. Tuntuu, että tässä kohtaa kuuluu sanoa, että se pitää itse kokea. Valkoista hiekkaa, korkeita aaltoja ja levotonta merta silmänkantamattomiin…

_DSC3818_DSC3867_DSC3845

Niin, ja kauniita kiviä myös! Niitä piti tietenkin laittaa muutama taskuun ja tuoda tuliaisiksi äidille. Meidän perheellämme on vuosikausia ollut tällainen hassu tapa tuoda reissuiltamme aina kiviä kotiin tuliaisiksi. Tämä lähti joskus liikkeelle Islannin reissustamme, kun äiti halusi kotiuttaa muutaman laavakiven puutarhaansa. Sen jälkeen kivikokoelma puutarhassa on kasvanut säännöllisesti milloin minkäkin maan kivillä. Lapsuudenkotini pihalta löytää ainakin islantilaisia, itävaltalaisia, norjalaisia ja nyt virolaisiakin kiviä! Kyllä mieheni katsoi hetken pitkään, kun selitin, että rannalta täytyy nyt kaivaa ne kaikkein kauneimmat kivet kotiin viemisiksi…

_DSC3877

Yllä olevaan taloon liittyy hauska tarina. Muutamia vuosia sitten joku rantaan ja sen tarjoamiin surffausmahdollisuuksiin ihastunut henkilö päätti raken(nut)taa itselleen talon meren välittömään yhteyteen: rantaan on matkaa muutama hassu metri. Tontista tai muistakaan luvista ei kyselty keneltäkään ja niinpä, kun talon olemassaolo vihdoin huomattiin asiaa puitiin lopulta oikeudessa asti. Oikeuden päätöksestä en tiedä, mutta tuolla talo kuitenkin edelleen nököttää eikä se näytä ainakaan hylätyltä.

Onko joku teistä käynyt Ristnassa surffaamassa tai ihan muuten vain?

Viro

REBASTEMÄGI JA RAKASTAVAISTEN RISTIMÄGI

17.2.2019

_DSC3725RISTIMÄKI

Ristimäki oli ensimmäinen (ja myös mieleenpainuvin) pysähdyspaikkamme Hiidenmaalla. Aivan maantien varressa sijaitsevasta metsästä löytyy tuhansia erilaisia ristejä, jotka on valmistettu mitä erilaisemmista materiaaleista: on puuristejä, tikkuristejä, peltiristejä, pahviristejä, maahan piirrettyjä ristejä, puihin kaiverrettuja ristejä… Vain mielikuvitus on rajana!
_DSC3744
_DSC3749Perinteen taustoista kerrotaan useampaa tarinaa. Mieheni mukaan pariskunnat tekevät ja jättävät oman ristinsä metsään, jotta onni olisi heille suotuisa. Toisen uskomuksen mukaan ristejä tekivät Hiidenmaalta pysyvästi lähtevät ihmiset: jälleen kerran ristien uskottiin tuovan onnea elämään. Nykyisin taas ristejä tekevät lähinnä ensi kertaa Hiidenmaalla vierailevat turistit ja erityisesti pariskunnat.

Yhden version mukaan kaksi hääseuruetta, joista toinen oli virolainen ja toinen ruotsalainen, kohtasi toisensa kapealla tiellä hääjuhlien päätteeksi. Tie oli niin kapea, ettei ohittaminen onnistunut, vaan syttyi taistelu. Tässä tuoksinnassa toisesta seurueesta kuoli sulhanen, toisesta morsian. Myöhemmin, vuosien jälkeen, jäljelle jääneet morsian ja sulhanen menivät keskenään naimisiin ja elivät elämänsä loppuun asti onnellisina. Ristit ovat siis paitsi muistona taistelussa kuolleille myös tuomassa onnea itselle ja muille.
_DSC3751
_DSC3769Ristin pitäisi tuoda pariskunnille onnea, joten halusimme tietenkin tehdä oman versiomme. Valitettavasti emme kuitenkaan olleet varautuneet kovin hyvin, joten sidoimme tuotoksemme runollisesti nenäliinalla. Oikeasti ristit pitäisi tehdä luonnon tarjoamista materiaaleista, luontoa kuitenkaan mitenkään vahingoittamatta. Toivotaan, että rakkauden jumalat ovat meille suosiollisia tästä pienestä vilpistä huolimatta…

Saa muuten nähdä, onko risti enää tallessa tai tunnistettavissa, kun seuraavan kerran tulemme Hiidenmaalle…
_DSC3727


REBASTEMÄEN RETKIPOLKU

_DSC3778Toinen pysähdyspaikkamme samaisen maantien varressa oli Rebastemäen retkipolku. Polku on kaikkiaan 1,5 kilometrin pituinen ja se sisältää paljon portaita ja kaksi näköalatasannetta, joista on mahtavat näkymät metsän yli. Puolentoista kilometrin lenkin aikana kulkijan pitäisi myös nähdä erityyppisiä metsiä, kuivista mäntykankaista reheviin lehtimetsiin.

Me emme aikataulusyistä ehtineet kiertää koko lenkkiä, mutta kiipesimme ensimmäiset portaat ja kapusimme vielä ensimmäiseen näköalatorniinkin. Pohkeet kiittivät seuraavana päivänä!
_DSC3782
_DSC3796
_DSC3787_DSC3794

Onko Hiidenmaa teille tuttu matkakohde? Entä onko joku käynyt taiteilemassa oman ristinsä Ristimäelle?

Viro

PALDISKI, KEILA JA TÜRISALU

15.2.2019

PALDISKINNIEMEN SORTUMA

Yksi reissumme odotetuimmista nähtävyyksistä oli ehdottomasti Pakrinniemen eli Paldiskinniemen sortuma. Sortumalta on hulppeat maisemat merelle ja kalliot ovat itsessään jo todella kauniita. Jalkoihin saa kuitenkin tuijotella ja askeleitaan miettiä melko tarkasti, sillä kalliot ovat äkkijyrkkiä ja maasto muutenkin epätasaista ja reikäistä._DSC3438Paikasta vaarallisen tekeekin juuri se, että kalliot voivat sortua periaatteessa milloin vain. Maaliskuussa vuonna 2008 kymmenien metrien levyinen siivu rantakalliota romahti yllättäen mereen. Pelko maan sortumisesta uudelleen on edelleen olemassa, sillä kallioon jäi todella suuret halkeamat. Toistaiseksi muita sortumia ei kuitenkaan ole ollut. _DSC3437
_DSC3447
_DSC3443
_DSC3435

TÜRISALU   PANK 

_DSC3532
Türisalu pankissa pysähdyimme vain sen verran, että sain muutaman kuvan otettua. Jälleen kerran upeita maisemia – ja kauhea tuuli. Tunnelma hieman latistui, kun mieheni kertoi, että juuri näillä kielekkeillä moni päätyy päättämään päivänsä: kielekkeiltä sekä hypätään itse että ajetaan auton kanssa alas…

KEILAN SILTA JA PUTOUKSET

_DSC3503Keilaan eksyimme hieman vahingossa, sillä se ei ollut listallamme. Miehenki kuitenkin muisti kesken ajon, että Keilasta löytyy paitsi hienot putoukset myös kuuluisa silta. Ei siis tarvinnut miettiä kahta kertaa, pysähdymmekö!
_DSC3509
_DSC3520Keilan silta oli ennen täynnä rakastavaisten siihen kiinnittämiä lemmenlukkoja. Lukkoja alkoi kuitenkin olla niin paljon, ettei silta enää kestänyt alati kasvavaa kuormaa, joten ne piti lopulta irrottaa kokonaan.

Rakastavaisia ei kuitenkaan unohdettu, sillä sillan läheisyyteen rakennettiin sekä ristikkoseinä että kaksi metallista sydäntä, joihin lukkoja on voinut sillan siivoamisen jälkeen kiinnittää. Kaikkia alkuperäislukkoja ei jostain syystä siirretty automaattisesti uusiin pidikkeisiin, joten alkuperäisten lukkojen määrää on mahdoton enää edes arvioida.
_DSC3526_DSC3528