Browsing Tag

tallinna

Tallinna: kahvila Mmuah ja ravintola Noa

Tallinnassa tulee vähintäänkin herkuteltua. Onneksi ainakin vielä kahviloissa ja ravintoloissa hinnat ovat edullisempia kuin Suomessa. Voi aika huoletta mennä syömään mihin haluaa. Tallinnassa on myös paljon kiinnostavia ravintoloita sekä kahviloita, joten valinnanvaraa riittää ja olenkin joka reissulla käynyt syömässä eri paikassa. Viime reissu Viroon sisälsi rentoutumista kylpylähotellissa Viimsissä. Tämä paikka oli kätevästi lähellä palkittua ja suosittua ravintolaa Noaa. Ennen kuin kerron ravintolasta, niin haluan antaa vinkin tunnelmalliseen kahvilaan aivan Kaubamajan ensimmäisessä kerroksessa (katutasossa). Itse löysin tämän kahvila Mmuahin Instagramin kautta. Nuo kuppikakut näyttävät vain niin herkullisilta, että oli pakko päästä testaamaan niitä itsekin.

Heti kun laivamme saapui satamaan otimme suunnaksi kahvilan, jonka löysimmekin melko helposti. Kaubamajan edustalla oli menossa vielä pääsiäismyyjäisiä, joten taisimme kävellä ensin kahvilan ohi. Kahvilassa on pöytiintarjoilu ja myynnissä on myös syömistä kuten keittoja ja salaatteja jne. Meillä ei ollut kauhea nälkä, joten päätimme jakaa kalakeiton, johon kuului myös pieni sämpylä. Keitto oli oikein hyvä ja maksoi hurjat 5€. Jälkiruoaksi piti tietysti saada kuppikakku, joiden takia koko kahvilaan halusin mennä. Voi valinnanvaikeus! Kaikki näyttivät niin herkullisilta, mutta päädyin lopulta mustikkaiseen kuppikakkuun. Mustikkakkuppikakku oli oikein hyvä, ei ollenkaan liian makea, mutta ei kyllä aivan vastatehdyn makuinenkaan. Menisin silti testaamaan uudestaan jotain toista makua. Hintaa kuppikakuilla on 2,80€ ja näiden lisäksi tarjolla on myös muuta makeaa. Pitää myös mainita, että asiakaspalvelu oli todella huomaavaista ja ystävällistä.

Olinkin lukenut muutamasta blogista ravintola Noasta ja myös omiin korviin oli kantautunut tieto, että ravintola on usein yksi suositelluimmista ravintoloista Tallinnassa, vaikkakin se sijaitsee melkein 10 km päässä Tallinnan keskustasta. Samalla bussilla, jolla menimme kylpylähotelliin Viimsiin pääsee myös ravintolaan. Me kävelimme hotellistamme, vaikka kieltämätttä vatsani painoi jo (raskauden takia siis).
Olimme varanneet ennakkoon pöydän ja saavuimme ravintolan eteen noin 20 minuuttia etuajassa. Kiertelimme hieman alueella, sillä Noa sijaitsee meren rannalla, josta näkee Tallinnan vanhaankaupunkiin asti. Hetken päästä päätimme kuitnekin mennä kokeilemaan onneamme ja pöytä olikin jo valmiina meille. Tässä vaiheessa olimme paikan ainoat asiakkaat.

Pienenä huomiona pitää mainita, että söimme Noan puolella. Ravintolassa on myös intiimimpi Chef’s hall, jossa ymmärtääkseni menu on ennaltasuunniteltu. Noan sisustus on aivan upea, myös japsia se miellytti, joka oli tietysti kiva…ehkä voisin ostaa meidän uuteen kotiin sitten tuollaisen vaalenpunaisen tuolin.

Meillä kesti jonkin aikaa päättää mitä tilata, vaikka vaihtoehtoja ei hurjasti ollutkaan. Menun ylimmät vaihtoehdot ovat alkupaloja ja tulimme molemmat tilanneeksi alkupalat (ja jonka jälkeen vatsa oli jo niin täynnä, ettei pääruoka meinannut mahtua, tai ei kokonaan mahtunutkaan). Minä tilasin artesaanin ranskalaiset ja japsi simpukat. Molemmat alkupalat veivät kielen mennessään, mutta aivan samaa emme voi sanoa pääruoista. Alkupalojen lomassa joimme mocktailit, itselläni valikoitui makea vadelmajuoma tarjoilijan suosituksesta, japsi tilasi jonkin ”terveysjuoman”, joka ei alkuunkaan ollut hyvä vaan aivan liian suolainen. Itselleni tuli paha mieli avomieheni huonosta valinnasta, kun maistoin juomaa, sillä en olisi saanut sitä omasta kurkusta alas maistamisen jälkeen. Drinkin nimi on virgin spicy mary.

Jälleen vaikean valinnan jälkeen tilasin ”elefantin korvan”, joka oli aivan metsän näköinen kanaruoka. Tämä ei ollut kovin maukas, mutta hirveän iso, joten puolet jäi syömättä. (Otimme kuitenkin molemmat loppuannokset mukaamme). Japsi tilasia jälleen merenelävää, tällä kertaa mustekalaa.
Jälkiruokaa ei mitenkään mahtunut enää, sääli! Mielelläni menen kuitenkin vielä uudestaan Noaan syömään, joskus kesällä olisi ihanaa, kun terassi olisi auki ja puissa olisi lehtiä.

Tässä vielä loppulaskumme:
Mokctailit 6€/kpl
Ranskikset 7€
Kampasimpukat (alkuruoka) 13€
Mustekala (pääruoka) 19€
”Elefantin korva” (pääruoka) 19€
Vesipullo 5€
(on muuten tylsää, että vähänkin hienommissa paikoissa vedestä laskutetaan)
Yhteensä: 75€/kaksi henkilöä

Noa muissa blogeissa:

Syö, Matkusta, Rakasta
Meriharakka

Ai niin, jos videomateriaali reissusta kiinnostaa, Noakin niissä vilahtaa, niin Youtube-kanavallani on video reissusta.

4 kommenttia
04/05/2018 by Tiia/ReiseReise

Lyhyt loma Virossa: Tallinn Viimsi Spa -kylpylähotelli

Alkuperäinen suunnitelmamme avomieheni kanssa oli viettää pääsiäisloma Virossa. Koska miehelläni olikin odotettua pidempi loma, mietimme lähtevämme vasta pääsiäisen jälkeen. Hyvä päätös, kaikki oli normaalisti auki, eikä laivakaan ollut niin täynnä mitä kuulemma pääsiäisenä, nimittäin isovanhempani viettivät pääsiäisen Tallinnassa. Matkaan lähdimme tutulla Eckerö Linella, sillä olin saanut Rantapallon pikkujouluilta lahjakortit laivamatkalle ja ne piti käyttää ennen toukokuuta. Meille syntyy tänä keväänä vauva, jolle emme ajatelleet hankkia passia vielä ainakaan tänä vuonna, joten tämänkin takia ajankohta sopi loistavasti. Yllätys oli todella mieluinen, sillä lahjakorttiin kuului hytti! Olen aika raskaasti jo raskaana ja etukäteen vähän mietin, miten jaksaisin koko laivamatkan, jos istumapaikkaa ei löytyisi. Hytti oli siis aivan ihana yllätys, ja paluumatkalla nukuinkin kunnon päiväunet, tai no vähän yli kaksi tuntia mitä laivamatka kestää.

Olimme etukäteen suunnitelleet vierailevamme taas kylpylässä. Viime kerralla yhteisellä Tallinnan lomalla olimme vanhassakaupungissa ja vaikka kylpylä olikin mukava, nyt halusimme kokeilla uutta paikkaa. Googlettelun jälkeen ihastuin Tallinnan ulkopuolelta noin 10 km matkan päässä olevaan Tallinn Viimsi Spa:han. Huomasimpa myös, että kehuttu ravintola Noa sijaitsi lyhyen matkan päästä kylpylästä. Mieheni on kotoisin Japanista ja hyvä ruoka on hänelle aika tärkeä juttu lomalla, joten kerrottuani Noan hyvistä arvostelusita, innostui hän myös ravintolasta ja teimmekin pöytävarauksen ennakkoon.

Tallinn Viimsi Spa:han pääsee kätevästi bussilla, joka lähtee Virukeskuksen bussiterminaalista. Matka kestää noin 25-30min ja maksaa 2€/suunta. Kuskille on hyvä varata tasaraha, sillä luin, etteivät he anna vaihtorahaa. Bussi tuli aika täyteen, mutta löysimme onneksi istumapaikat. Päivä oli aurinkoinen ja oli ihanaa matkustaa bussilla ja odottaa perille pääsyä. Bussin päätepysäkki sijaitsee kätevästi kylpylän takana, joten ei kauheasti tarvitse miettiä milloin jäädä kyydistä pois, pysäkki on nimeltään Viimsi keskus. Me tosin jäimme yhden pysäkin ennen, sillä näimme kylpylän tien toisella puolella. Ihan inan lyhyempi matka on Viimsi keskukselta, joten sieltä otimme bussin takaisin Tallinnan keskustaan.

Vietimme kaksi yötä Viimsin kylpylähotellissa, emmekä lähteneet esimerkiksi Tallinnaan päiväretkelle. Olemme molemmat olleet Tallinnassa useasti, joten olemme jo nähneet paljon. Itse kylpylässä riitti meille kyllä ”tekemistä” ja rentoutuminen oli parasta!
Varauksen yhteydessä olimme toivoneet huonetta mahdollisimman korkealta ja saimmekin sen 6. kerroksesta. Sieltä oli kivat näkymät, tosin Viimsin keskusta on hyvin pieni, joten mitään kovin mielenkiintoista sieltä ei näy. Huoneemme kylpi auringonvalossa, kun saavuimme, kaunista, mutta aika kuuma huone oli. Avasimmekin ranskalaisen parvekkeen, sillä emme löytäneet mistään mitään välinettä, jolla saisi ilmastointia kovemmalle.

Kauppareissun jälkeen oli aika mennä kylpyläosastolle. Huonehintaan kuuluu kylpytakki, mutta ei valitettavasti tohveleita! Emme olleet tätä huomanneet, eikä kumpaakaan huvittanut mennä talvikengillä kylpyläosastolle, joten ratkaisimme ongelman kulkemalla sukilla. Kylpylän vastaanotto osasi kertoa, että he myyvät tohveleita, eivätkä olisi olleet kalliit, mutta meillä on kotona ihan sopivasti tohveleita, joten kuljimme mielummin sukilla loppuloman.
Kylpylä ja hotelli ovat onneksi aivan samaa rakennusta, joten kulku kävi kyllä hyvin. Enemmän itseäni ehkä nolotti kulkea kylpytakki päällä hotellin respan ohi, vaikka työntekijät näkevät varmasti päivittäin valkotakkisia.

Tallinn Viimsi Spa on siis iso kokonaisuus, johon hotellin ja peruskylpylän lisäksi kuuluu vesipuisto, johon hotellivieraast voivat ostaa pääsylipun arkena 5€ hintaan. (Oli pakko jättää raskauden takia väliin). Myös +18Spa-puoli löytyy, hintaan 20€/3h, tätä harkitsimme, koska seuraavalla lomalla meillä on varmasti pikku-ukko mukana. Kylpylähotellin vieressä on myös elokuvateatteri, jossa kävin katsomassa viiden minuutin(!) pituisen elokuvan. Kyseessä oli 5D-elokuva, jossa elokuvaelämykseen kuuluu mm. liikkuvat tuolit ja muita efektejä. Elokuvan aiheena oli Dinosaurus-puisto ja elokuvissa nähdyt dinot olivat lihansyöjiä, se kävi harvinaisen selväksi. Olin aivan yksin teatterissa ja voin sanoa, että eläydyin elokuvaan vahvasti ja vauvakin taisi ihmetellä mitä säikyn. Onneksi elokuva kesti tosiaan vain viisi minuuttia. 😉

Pääasia itselleni oli saunominen, sillä uimassa en oikein enää jaksanut olla. Viimsi Spa:ssa onkin ihanasti saunoja, josta valita, niitä on nimittäin seitsemän! Omat suosikkini olivat Suomi-sauna, jossa saa itse heittää löylyä ja on oikeasti kuuma, Katajasauna, Ulkosauna, jossa oli myös ihanan kuuma ja tietysti Suolasauna, jossa saa levittää suolaa iholle. Tämän jälkeen iho on ihanan pehmeä, mutta suosittelen olemaan saunassa lyhyen ajan, sillä iho voi reagoida suolaan ikävästi. Näiden lisäksi oli Kuumasauna, Aromasauna (pohkeeni eivät kestäneet tätä vaan jo muutaman minuutin jälkeen tuntui kuin ne palaisivat, vaikka pidin pohkeita kaukana laatasta sekä Suolakivisauna, jossa oli joka kerta liian kylmä. En myöskään ymmärtänyt saunan hökötystä, jossa paino siirtyy puolelta toiselle. Myös suihkuhuoneessa on pieni sauna, mutta sitä en testannut.

Pukuhuoneista ei ole oikein mitään sanottavaa, osa kaapeista tarvitsisi uusimista, tai niiden lukot. Pukukopit avautuvat avaimella, joka on kiinni rannekkeessa. Rannekkeessa on myös lukija, joka avaa portit. Pyyhkeitä ei tarvitse ottaa huoneesta mukaan vaan ne saa samalla kertaa rannekkeen kanssa kylpylän vastaanotosta, kun vain ilmoittaa huoneensa numeron. Kylpylä on avoinna myös muille kuin hotellin asiakkaille, mutta ihan sopivan rauhallista siellä oli. Olimme tosin arkena. Asiakkaita oli pääasiassa Suomesta, Virosta, ehkä Venäjältä (osa virolaisista, kun puhuu äidinkielenään venäjää, niin on vaikeaa sanoa) ja Ruotsista elleivät olleet suomenruotsalaisia.

Aamulla oli sitten aamiainen, aina odotettu hetki. Kaakao harmittavasti puuttui, mutta Viimsi Spa:n hotelli tarjoaa lettuja! Lisäksi on mainittava, että täällä on varmasti kaikista pehmeimmät croissantin, joihin hotellissa olen törmännyt. Oli parasta, että päätimme viettää kaksi yötä kylpylähotellissa, sillä pienen ruoansulatustauon jälkeen lähdettiin uudestaan saunomaan. Parasta! Kylpyläosastolla on myös pieni baari, josta voi ostaa juotavaa tai esimerkiki jäätelöpuikot.

Jos haluat nähdä lomamme videon muodossa, Youtube-kanavallani on video lomastamme, pelaamme mm. laivalla Bingoa, koska japsi halusi kokeilla. Hauska kokemus, mitään emme valitettavasti voittaneet. Kun oli aika kirjautua ulos kylpylähotellista, otimme bussin takaisin Tallinnan keskustaan ja menimme elokuviin! Vinkki vitonen, jos sataa tai muuten vain haluaa rentoutua, maksaa 3D-elokuvat puolet vähemmän Virossa kuin Suomessa. Lisäksi elokuvat näytetään useimmiten alkuperäiskielellä ja tekstitykset tulevat viroksi ja venäjäksi. Me kävimme katsomassa elokuvan Ready Player One, joka oli tosi hyvä! Elokuvan jälkeen teimme vähän ostoksia ja menimme läheiseen ketjukahvilaan Revaliin chaille ja sitten olikin jo aika kävellä takaisin terminaaliin.

Somet:

Instagram , Youtube ja Twitter

4 kommenttia
19/04/2018 by Tiia/ReiseReise

Raskaana (blogi)pikkujouluristeilyllä – uhka vai mahdollisuus?

Piti oikein tarkistaa kuinka monta vuotta olen blogiani Rantapallossa pitänyt… Oon viihtynyt hyvin ja tulen vielä jatkossakin pitämään blogini näillä näkymin seuraavat vuodet, vaikka kuten edellisessä postauksessa kerroin odotan lasta. Mutta onpahan lisäaiheita, joista kirjoittaa. (Olen nimittäin aina halunnut käydä katsomassa Peppi Pitkätossun taloa Ruotissa, mutta ilman lasta, en sinne ole oikein kehdannut mennä. Menen sitten perheellisenä).

Sattui niin sopivasti, että perjantaina 8.12. oli aamuvuoro ja pääsin aikaisin töistä kotiin. Tämä sopi hyvin Rantapallon järjestämille blogipikkujouluihin, jotka tänä talvena järjestettiin Eckerö Linella. M/S Finlandiaan nousi parikymmentä matkabloggaaja ja risteily alkoi. Saimme hytin käyttöön, jonne sopi hyvin jättää ulkovaatteet. Kokoonnuimme laivan lounge-tilassa, jossa meille oli luvassa kiinnostavaa ohjelmaa. Samalla saimme nauttia loungen tarjoiluista. Viinit, siiderit ynnä muut alkoholipitoiset juomat jätin tottakai väliin.
Kuulimme Eckerö Line yhtiöstä ja Tallinnasta. Uuden terminaalin myötä laivamatka Tallinnaan lyhenee, Tallinnan laivamatka on nyt lyhimmillään Eckerä Linella 2h 15min.! Rantapallon osuudessa saimme vinkkejä miten personallisuuden kannattaa antaa näkyä blogissa ja kuulla Facebook-liven tekemisestä.

Koulutusohjelman jälkeen alkoi itseäni jännittävä osuus, nimittäin viinitasting. Raskaana luonnollisesti alkoholi on kokonaan kielletty ja mietin ensin, jos menisin sen ajaksi hyttiin ”lepäilemään”. Heti perään alkoi illallinen, joten päätin mennä mukaan, etten joutuisi etsimään illallispaikkaa. Taktisesti jäin niin perälle viiniesittelijästä kuin suinkin pystyin. Haistelin tietysti viinejä muiden mukana, mutta en tietenkään maistanut, joten ne jäivät juomatta. Kyseessä oli myös punaviini, josta en niin kauheasti välitä. Viinilasilliset tulivat kuitenkin juotua, sillä ne maistuivat

Eckrerö Linen m/s Finlandian buffet-pöytä on kiinnostanut ja olinkin iloinen, että meille tarjoutui mahdollisuus tutustua pöydän antimiin. Siis ihan syödä saimme. Buffet-pöydän menu vaihtuu useamman kerranvuodessa ja koska oli joulukuu, kuului buffetiin jonkin verran jouluisia makuja. Tarjolla oli alkuruoat, lämpimät ruoat, leipäpöytä (jonka huomasin vasta pois lähtiessä), juomia (hanasta, mehuja, teetä, kahvia) löytyi jokaiseen makuun ja tietysti kaiken kruunasi jälkiruokapöytä. Valitettavasti vatsaan ei mahtunut enempää, sillä olisin halunnut testata jokaista jälkiruokaa. Suklaamousse näytti, ja oli, niin hyvää, olisin voinut upottaa käteni astiaan.
Buffet-pöydän hinta on 22€ ennakkoon ostettuna. Itse löysin hyvin syötävää, sillä rakastan kalaruokia. Kasvisvaihtoehtoja oli kuitenkin melko niukasti, vaikka salissa oli erikseen pöytä kasvis/vegaanivaihtoehdoille. Muista ruoista siskoni, joka on lähennä vegaani, oli hän voinut ottaa vain perunoita, salaattia ja punajuuria. Gluteeniton pöytä jälkiruoilla/leivillä löytyi myös. Omasta mielestäni kasvisruokailijalle buffet-pöytä ei tarjoa aivan tarpeeksi eri vaihtoehtoja.

Ruokailimme niin pitkään, että Irina ehti jo aloittaa laivan baarissa. En vain jaksanut liikkua hetkeen, vatsa oli aivan täynnä. Lopulta nousin ja ja kävin kuuntelemassa Irinalta muutaman kappaleen. Yleisö tanssilattialla oli ihanasti mukana keikalla ja sitä oli hauska seurata. Lähdin keikalta kuitenkin kesken pois ja menin hyttin istuskelemaan, kunnes laiva saapui Länsiterminaalin satamaan. Olin iloinen, että lähdin mukaan ja hyvin jaksoin, vaikka olinkin herännyt töihin ennen viittä.
Kaikki mukana olevat bloggaajt saivat myös lahjakassit, joissa oli esitteitä Tallinnasta sekä Eckerö Linen lahjakortit risteilylle.
Kiitos kovasti Rantapallo, VisitTallinn ja Eckerö Line onnistuineista pikkujouluista!

Kirjoita kommentti
31/12/2017 by Tiia/ReiseReise

Festarivertailu Helsinki vs. Tallinna : Rammstein

Tuntuu oudolta päivittää blogia puhelimella, mutta nyt on iskenyt pienoinen juhannus-väsy täällä isovanhempieni mökillä Luvialla (Satakunnassa). Kaiken lisäksi täällä sataa. Eilen oli onneksi todella kaunis sää ja kävin jopa uimassa. Kylmää oli, mutta niinhän se merivesi aina tuppaa olemaan. Juhannus meni aikalailla, kuten aina täällä mökillä pelaillen, syöden, saunoen jne., nyt tosin japsini on täällä ensimmäistä kertaa vierailulla.

Festarikesäni on tältä erää jo ohi. Vähän kyllä kiinnostaisi mennä katsomaan Ultra Brata Ilosaareen, mutta se on vähän huonoon ajankohtaan. Ei silti ollenkaan huonoja muistoja jää kesästä 2017, sillä näin lempibändini Rammsteinin jopa kaksi kertaa. Blogini nimi muuten tulee osaksi bändi kappaleesta Reise,Reise. Se tarkoittaa yllättäen matkaa ja lausutaan [raise].

Näin Rammsteinin naapurikaupungissa Vantaalla ja välipäivän jälkeen Tallinnassa. Molemmat olivat siis festarikeikkoja, ja koska olin ensimmäistä kertaa ulkomailla festareilla, ajattelin että olisi kiva tehdä vähän vertailua.

Ihana tämä Flaken paljettihaalari

Tässä lyhyesti Vantaan Rockfestin ja Tallinnan Lauluväljäkin plussat ja miinukset.

Rockfest, Vantaa 9.6.2017

+ Vehkalan juna-asema sijaitsi vain muutamien metrien päästä festivaalialueelta
+ sisäänpääsy hoitui nopeasti, vaikka jono oli to del la pitkä. Luulin joutuvani olemaan siinä tunnin.
+ Fanzone ei ole iso alue. Itselläni oli siis normaalilippu, jolla eturivin paikoille ei ollut asiaa.
+ oman vesipullon (ja evästä) sain itse ainakin vietyä alueelle
+ Rammstein oli mahtava ja yleisöllä hyvä fiilis

– en millään olisi jaksanut kuunnella Viikatetta, mutta oli pakko koska en halunnut luovuttaa hyvää paikkaani
– isot kivet jalkojen alla sattuivat välillä jalkahpohjiin (poistuessa muta oli inhaa, mutta kuuluu kai festareihin)
– pääesiintyjää odottaessa oli 1,5h odotus Painin jälkeen. Yleisön joukkoon pyydettiin järjestysmiestä hakemaan muutama häirikkö pois. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut useampaan minuuttiin, toki hälytetty järkkäri otti radiopuhelinyhteyden. Onneksi muuta ei tapahtunut, sillä ymmärsin, ettei ”apu” tulisi nopeasti
– pois lähtö oli farssi. Vain yksi ulospääsyreitti noin 30 000 ihmiselle. Aitojen viertä käveli muutama kilometri, joka päättyi umpikujaan. Tietoa ei annettu, milloin aita avataan. Ihmiset hermostuivat ja osaa kaatoi aitoja alas. Pyörätuolissa istuvat kulkivat samaa reittiä. Kun pääsin juna-asemalle junia ei lähtenyt suoraan Helsinkiin päin vaan piti kiertää Kehärata-junalla lentokentän kautta. Vantaankosken asemalta olisi ilmeisesti päässyt suoraan Helsinkiin, mutta tätä ei kukaan kertonut…Junan, jonka otin ei ollut täynnä vaan hyvin mahtui istumaan. Junassa luin Facen kommetteja ihmisiltä, jotka haluavat kotiin.

Lauluväljak, Tallinna 11.07.2017

En kauhean paljon ehtinyt harkitsemaan, menisinkö katsomaan Rammsteinia myös Tallinnaan, kun ostin jo lipun. Harmi, etten aikaisemmin ole tajunnut vierailla naapurimaan festareilla tai konserteissa. Helppoa ja halvempaa.
Olin tietysti etukäteen ottanut selvää festarialueesta, joka oli Lauluväljäk (Laululava) niminen paikka Piritan kaupunginosassa, lähellä merta, noin 3,5km vanhastakaupungista. Tämän matkan kävelin suuntaansa eikä menomatkalla se tuntunut ollenkaan pahalta. Takaisin tultaessa jaloissa tietysti tuntui tuntien seisominen.
Yleisesti ottaen Tallinan festareista jäi ihan hyvä fiilis. Esiintyjiä oli vain kaksi ennen Rammsteinia ja lavojakin vain yksi.

Tässä plussat ja miinukset:

+ festarialueelle oli avattu kolme eri porttia, jotka olivat eri puolilla. Sisäänpääsy sujui nopeasti ja poispääsy myös
+ alue oli vehreää nurmea ja tosi kivan näköinen, kun loiva mäki nousee lavan edustalta.
+ myynnissä oli paljon erilaista ruokaa. Hellyyttivimmät olivat kotona tehdyt ruisleivät. Mahtoivatko mennä kaupaksi.

– olin lukenut etukäteen, ettei muovipulloja saa viedä alueelle. Yllätys oli suuri, kun paikan päältä ei saanut ostettua vesipulloa vaan vesi (kuten myös muut juomat) myytiin muovilaseihin!
– vessoja oli paljon, mutta niitä olisi silti saanut olla enemmän ja lähempänä.

+/- Vantaan kokemuksen jälkeen en halunnut enää mennä niin eteen, sillä halusin mielellään päästä melko nopeasti alueelta pois. Konserttia kaukaa katsottuna näki lavan kokonaisuutena, mutta tunnelma ei ollut yhtä hyvä, kun tuntee pyron lämmön kasvoillaan.
+/- Rammstein aloitti Tallinnassa jo reippaasti ennen puolta yötä, jolloin oli vielä melko valoisaa. Pyrot eivät tietysti olleet parhaimman näköisiä, mutta itse tykkään, kun keikat/konsertit alkavat hyvissä ajoin. (Luultavasti syy aikaiseen esiintymiseen oli aikataulullinen, R+:n lavan purkutyöt, kun kestävät useita tunteja)

Rammsteinin on pakko esiintyä kaavamaisesti, sillä riskit loukkaantumisiin ovat suuret, jos joku lähtee sooloilemaan. Tallinnassa Ich will kappaleen alussa kuului jotain outoa ääntä ja ajattelin jo jonkun crew-jäsenen mokanneen. Youtube videon katsoessa yllätys olikin aika suuri, kun selvisi, että ääni tulee kumiankasta jota Till painelee. Katso itse.

Kiitos Paul, Ollie, Till, Schneider, Richard ja Flake!

4 kommenttia
28/06/2017 by Tiia/ReiseReise

Older Posts