Browsing Tag

suomi

Matkamessut 2023 viikonlopun ohjelmavinkit

Ensi viikonloppuna Helsingin Messukeskus täyttyy taas Matkamessuista. Tuttuun tapaan haluan jälleen osallistua messuille, ehkäpä tänä vuonna taas joka päivä. Tässä alhaalla itseäni kiinnostavat ohjelmavinkit. Tarjolla on paljon muutakin, joten kannattaa vierailla Matkamessujen sivuilla. (Linkki avautuu uuteen ikkunaan.)

Perjantai 20.1.2023

Itselläni on normaali työpäivä perjantaina, joten pääsen messuille vasta illalla, jolloin päivän ohjelmat ovat jo loppuneet. Eli menemme poikani kanssa aistimaan tunnelmaa, jos jaksamme.

Lauantai 21.1.2023

klo 11:30 – 12:00 Inspiration Stage

Uusien tuulien Tallinna – tule kuulemaan kevään menovinkit jännittäviin kaupunginosiin

Toiveissa on vierailla Tallinnassa tänä vuonna muutaman kerran, joten menovinkit ovat aina tervetulleita.

 14:30 – 15:00 Sustainability Square

Vastuullinen matkailuvaikuttaminen

Veera Bianca on minulle tuttu matkabloggaaja ja hänen juttujaan on inspiroitavaa lukea.

 15:00 – 15:30 Inspiration Stage

Visit Estonia: Someilmiö Henna Mikkilän parhaat tärpit Tallinnaan

Jälleen Tallinna! Henna Mikkilän Facebook-sivusto Tallinnan vinkkeineen on kyllä mahtava!

 16:30 – 17:00 Inspiration Stage

Flamenco show

Tämä voi olla kiinnostava esitys.

Sunnuntai 22.1.2023

 11:30 – 12:00 Nordic Stage

Visit Estonia: Ota suunnaksi vertaistaan vailla Virumaa

Jälleen naapurimaahan vinkkejä.

 12:00 – 12:30 Nordic Stage

Kulttuurimatka Kajaaniin

Kati Outinen! Siis rakastan Kaurismäki-elokuvia ja pitää käydä ainakin katsomassa onko tosiaan Kati Outinen paikan päällä vai onko vain kaima (kyseessä on näyttelijä Kati Outinen ihan totta). Uskon, että Kajaani on myös kiinnostava kaupunki.

 12:00 – 12:30 We Loce Cruises Stage

Hanna Pakarinen perheineen Karibian-risteilyllä

Tämä menee päällekkäin Kati Outisen kanssa, mutta olisi myös kiinnostavaa kuulla Hanna Pakarisen kokemuksia Karibian-risteilyltä nimenomaan perheenä. Olen haaveillut risteilystä jossain kaukana, kuten Alaskassa tai Karibialla ties kuinka kauan ja jälleen olisi hienoa päästä kuulemaan kokemuksia.

  13:00 – 13:30 Inspiration Stage

Arcandian Shamaanisoturien ja -Noitien Tarina

En tiedä yhtään mitä odottaa, mutta tämä vaikuttaa kiinnostavalta.

 14:30 – 15:00 We Love Cruises Stage

Matkalle vain aikuisten kesken vai koko perheen voimin?

Nata Salmela on kiinnostava persoona ja aihe myöskin.

14:00 – 14:30 We Love Cruises Stage

Ellen Jokikunnas Välimeren risteilyllä

Risteilykokemuksia vähän lähempää. Kiinnostaa kovasti Välimeri myös ja paremmin toteuttavissa.

15:00 – 15:30 Inspiration Stage

Skotlannin lumoissa

Olen käynyt sekä Edinburhissa että Glasgowssa, mutta uskon Skotlannilla olevan paljon muutakin tarjottavaa.

****

Hei laitan ensi viikolla Instagramiin kisan, jossa palkintona on Matkamessu-lippu!

Tilini löytyy täältä.

Matinkylän rantareitti, Olarin Pupusaari ja Tapiolan Weegee-talo

Heipä hei,

Näin melkein kahden vuoden jälkeen. Toisaalta tuntuu, ettei mitään ole oikein tapahtunut, mutta kummasti sitä on taas uusi vuosi. Viime vuonna valmistuin sosionomiksi ja palasin työskentelemään varhaiskasvatuksen opettajaksi muutamaksi kuukaudeksi. Nyt tammikuussa kuitenkin palaan keikkalaiseksi. Tämä viikko on ollut vielä lomaa. Perjantaina nautinkin omasta seurastani ja päätin tehdä päiväreissun Espooseen, täältä Helsingistä siis.

Tarkoitus oli käydä Kivenlahdessa asti, mutta alue kuuluukin C-vyöhykkeeseen, niin en malttanut maksaa extraa, oma matkakorttini on vain A-B-vyöhykkeelle. Hyvä vain, sillä Matinkylä oli todella kaunis paikka ja sieltä oli myös lyhyempi matka WeeGee-talolle.
Ensin otin metron Matinkylään ja vielä bussin Nuottaniemen pysäkille, josta kävelin Nuottaniemen rannalle. Vitsi mikä paikka! Olemme toisiaan miettineet muuttoa rivitaloon ja tuolla alueella olisi aika täydellistä asua. Mieltä lämmitti myös ulkoilevat lapsiperheet, hiihtäjät jäällä ja auringonpaiste. Täydellinen sää ja hyvä mieli.

Nuottaniemestä kävelin kohti Nokkalaa. Olisin voinut mennä kuumalle kaakaolle Nokkalan majakkaan, mutta olin edellisenä päivänä löytänyt kivalta kuulostavan lähiökahvilan, nimittäin Pupusaareen. Olari oli onneksi myös B-vyöhykkeellä ja paikalle pääsi myös melko kätevästi bussilla. Ovesta, kun astuin sisään niin jännitin mahdunko istumaan, mutta käsien pesun jälkeen huomasin, että kahvilassa oli hyvin tilaa. Ja hetken päästä olinkin aivan yksin. Pupusaaresta saa aamiaista koko aukioloajan ja otinkin kasvisbrekusetin. Siihen kuului bagel, appelsiinimehu, tee sekä tuorepuuro. Teen tilalle voi valita kahvin ja tuorepuuron sijaan voi syödä jogurttia granolan kera.

Kun vatsa oli täynnä oli aika etsiä bussi, joka menee Tapiolaan, sillä halusin käydä katsomassa Weegee-talossa uudet näyttelyt. Menossa on virolaisen Konrad Mägin laaja näyttely vielä tammikuun 23. päivään asti sekä japanilaisen Chiharu Shiota valtava ja vaikuttava lankateos, joka täytti yhden kokonaisen näyttelytilan. Kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa, sillä se on ainutlaatuinen! Teosta tehtiin 10 henkilön avulla ja kaksi viikkoa. Myös keramiikkanäyttelystä pidin kovasti, mutta olin jo niin ähky taiteesta että pitää mennä vielä uudestaan. Onneksi on museokortti! Piti toki myös lumisesta Futuro-talosta ottaa kuva.


Konrad Mägi: Venetsia (Kanali Venetsiassa) 1922-23


Chiharu Shiota: Äärirajoilla


Oikealla maailman suloisin puputeos Pekka Jylhä: Vavisten ja kunnioittaen oli ehdoton suosikkini Biblion-näyttelystä.

Tällaistä tänään…mutta olisiko jollakin vinkata muita retkikohteita Uudellamaalla? Etenkin paikkoihin, jonne julkiset vievät hyvin.

Muualla:
Instagram tiiareise
Facebook ReiseReisefin

(Melkein) Ensimmäistä kertaa Lapissa! Helmikuu 2020

Hellurei ja hellät tunteet!

Palataanpa hetkeksi helmikuun muistoihin. Tuolloin meille saapui vieraita Japanista asti, sillä japsin äiti, täti ja serkku tulivat meille kylään noin viikoksi. Tuolloin tein itse töitä ja harkkaa, joten en oikein päässyt kiertämään heidän kanssaan Helsinkiä, mutta olimme varanneet muutaman päivän lomamatkan Lappiin. Kävin itse asiassa ensimmäistä kertaa näin pohjoisessa, aikaisemmin pohjoisin paikkakunta on ollut Kemi ja olin silloin lapsi, joten oli aikakin päästä toistamiseen pohjoiseen.

Me pysyttelimme vain Rovaniemellä, mutta saimme aikamme hyvin kulumaan. Loma alkoi pienellä paniikilla, sillä myöhästyimme bussista, jonka takia edelleen junasta. Ei muuten olisi ollut mitään hätää, mutta mukanamme oli lapsemme rattaat ja bag drop olisi sulkeutunut ennen kuin olisimme kentällä. Ratkaisuksi syntyi taksi, jonka kyydissä japsi ja hänen äitinsä lähtivät rattaat mukanaan viemään niitä. Onneksi lentokentälle pääsee nykyään junalla, sillä juna ei voi tehdä äkkijarrutusta!

Mutta hyvin selvisimme ajoissa ja lentomatka sujui hyvin (taapero nukkui tirsat, joten sai itsekin rentoutua). Rovaniemen kentältä ilmeisesti kulkee paikallinen bussi lentoaikojen mukaan keskustaan. Kuitenkin, kun pääsimme aulaan, ei ulkona näkynyt bussin bussia, eikä vähään aikaan ollut tulossa, joten otimme taksin. Meitä oli viisi aikuista ja lapsi, joten taksi taisi tulla hieman halvemmaksikin. Emme majoittautuneet hotellissa, vaan japsin kaverin luona. Harmi, vain että taksi vei meidät heidän vanhaan osoitteeseensa, sillä oli käynyt pieni kämmi. Tuli sitten käveltyä reilut 20 minuuttia pienessä pakkasessa. Näin keväällä tuntuu kaukaiselta miettiä kohmeisia sormia, kun välillä piti tarkistaa google mapsin kautta oikeaa suuntaa. Perillä meitä odotti ruisleipää ja teetä, ai että ne maistuivat hyviltä!

Pienen levon jälkeen, köh, me vanhemmat tietysti vahdittiin taaperoa, joka innokkaasti halusi tutkia kaikkia paikkoja, lähdimme ulos. Täytyy sanoa, että oli hieman stressaavaa asustella kodissa, jossa oli jonkin verran särkyviä tavaroita. Onneksi mitään ei mennyt rikki, sillä kaikkea ei vain rahalla voi korvata. Ei sillä, että hirveästi ylimääräistä rahaa olisikaan. No, mutta takaisin Rovaniemelle.

Eli levon jälkeen lähdimme katsomaan Alvar Aallon suunnittelemaa Rovaniemen kirjastoa. Tätä en itse edes tiennyt, sillä kirjastossa vierailu oli japsin äidin toive. Kirjasto oli itse asiassa todella kiva! Viihdyimme siellä ehkä 30 minuuttia. Omat toiveeni Lapin lomalta oli nähdä poroja, revontulia ja vierailla turistinähtävyydessä. No, vietimme kokonaisen päivän Joulupukin pajakylässä, mutta revontulia emme valitettavasti nähneet ollenkaan pilvisen sään vuoksi, ja porojakin vain tuolla Joulupukin pajakylässä. Viihdyin kuitenkin todella hyvin lumisessa Rovaniemessä, joten haluan käydä siellä joskus uudestaan ja lisäksi nähdä muutakin Lappia.

Seuraavaksi juttua ruoista, joita söimme, Rovaniemen museoista ja tuosta Joulupukin pajakylästä. Kuulemisiin!

Instasta löytyy muuten muutama kuva Rovaniemeltä, ne lisäsin jo maaliskuussa.

Porin vegaanikahvila Tovi

Melkein koko sukuni tai ainakin lähiperheeni asuu Porissa ja kun kaupunkiin menen tulee pääasiassa syötyä kotikotona tai isovanhempien luona. Käyn Porissa suhtkoht harvoin, ehkä kaksi kertaa vuodessa. Ainakin aina jouluna. On ollutkin ilo huomata jotain pientä uutta, kun kaupunkiin menen. Paitsi Porin parasta keikkapaikkaa Bar Kinoa ei enää ole! Olin tästä vähän järkyttynyt.

Nyt äitiyslomalla, kun minulla oli Porissakin enemmän aikaa, päätin tutustua Porin kahvilavaihtoehtoihin. niihin on helpompi mennä yksinkin oman kanssa Porin ainoassa vikani kahvilassa tuopissa en ollut yksin sillä Äidilläni oli heinäkuussa syntymäpäivä ja halusin tarjota hänelle jossain lounaan tai kakkukahvit.

Tuli sitten kertoneeksi Porin ainoasta vegaanikahvilasta hänelle. Hän innostui kahvilasta, joten lähdimme testaamaan sitä. Tämä tapahtui Jazz-viikolla ja sen huomasi. Tovi on pieni, paikkoja on ehkä kymmenelle ihmiselle jos ulkona oleva pöytä ja kaksi tuolia lasketaan mukaan. Emme mahtuneetkaan ensimmäisellä yrityksellä sisään. Hetken päästä yritimme uudestaan, jolloin eräs kohtelias mies vapautti oman paikkaansa, joten pääsimme äidin kanssa samaan pöytään ja Kuu-vauva viihtyi hyvin katselen seinällä riippuva kukkaruukkuja.

Oli ilo huomata Tovin olevan täynnä, varmasti jazzfestarilla oli osittain osuutta asiaan. Ostimme lounaan, joka on buffet-tyylisesti esillä. Tuolloin tarjolla oli täytettyjä paprikoita uuniperunoiden kera. Lämpimän ruoan lisäksi myös salaattia ja leipää. Saapuessamme olivat perunat loppu, mutta niitä tuotiin melko pian lisää.
Soijatäytteiset paprikat olivat erittäin hyviä, mutta olisin kaivannut ruokaan jonkinlaista kastiketta. Äitini mielestä osa perunoista oli vielä raakoja. Ei ehkä paras valinta synttärilounaalle, vaikka harvoin kai mikään lounas on ”juhlallinen”. Kokonaisuutena ruoka maistui hyvin ja äitini oli tyytyväinen, mikä oli tietysti tärkeintä.

Palvelu oli periaateessa niin sujuvaa, kuin kiireessä voi. Eli kiire kyllä näkyi, vaikka nuori kesätyöntekijä(?) olisi voinut mielestäni tehdä muutaman asian toisin. Kun odottelimme perunoita oli myös aterimet loppu, tästä mainitsimme. Tosin ne piti ilmeisesti tiskata ennen kuin niitä ilmestyi lisää. Odotellessa ehdin menemään hakemaan vettä pöydältä, mutta sekin oli loppu. Mietin että samalla kun kesätyöntekijä olisi tuonut aterimia lisää, olisi hän huomannut ettei vettäkään ole ja täyttänyt sen automaattisesti. Emme jaksaneet sanoa vedestä mitään vaan odottelemme ja hetken päästä vesikarahvi täyttyi.
Alunperin olin miettinyt jälkiruoiksi raakakakkupaloja, mutta tällä kertaa ne jäi testaamatta ja annoimme muille lounasvieraille tilaa.
Syömässä kävimme siis heinäkuussa ja tässä välissä olen ehtinyt jo toistamiseen Porissa käydä. Syksyllä en käynyt testaamassa mitään paikkaa, seuraavaksi jouluna sitten.