portugali

Me emme kuulu niihin vanhempiin, jotka hankkivat muutaman kuukauden ikäisellä vauvalle passin. Tulimme passin kuitenkin hankkineeksi ennen kuin Kuu on täyttänyt 1-vuotta. Tuntuu edelleen hullulta ajatukselta, että vauvalla on oma passi, jota varten on käyty ottamassa passikuvat. Tammikuun lopulla teemme perheemme ensimmäisen yhteisen ulkomaanmatkan. Voisi ehkä luulla, että lähdemme Tallinnaan, koska se on niin lähellä, mutta matkaamme hieman kauemmas. Kohteeksi valikoitui Lissabon, tai oikeastaan vaihtoehtoja ei ollut, mutta se on eri juttu se, eikä se kuulu tähän.

Lähes poikkeuksetta alaikäisen tulee käydä henkilökohtaisesti poliisiasemalla ennen kuin passi myönnetään. Ensimmäinen askel tosin on hankkia passikuvat. Tähän suosittelen paikkaa, joka lähettää kuvat sähköisesti suoraan poliisilaitokselle. En jaksanut kauheasti googletella valokuvaamoja, vaan menin ensimmäiseen paikkaan, joka oli hyvällä paikalla Helsingin keskustassa ja hinta oli kohtuullinen.
Vauvan passikuvat maksavat saman verran kuin aikuisen, vaikka vauvan passi on vähemmän aikaa voimassa, sillä kun vauvaa ei enää kuvasta tunnista, pitää passi uusia. Että sinänsä vähän rahastuksen makua.

Me kävimme passikuvassa kauppakeskus Foorumia vastapäätä Kaivopihalla, Fotoyks viimeisessä valokuvaamossa. Kuu on nyt reilu puolivuotias ja hän saa jo istua tuettuna ja syöttötuolissa, joten passikuvassa Kuu istuu polvillani. Pidin vain huolen, ettei käsiäni näy kuvassa ja ettei Kuu putoa lattialle. Kuvaus oli ohi sekunneissa. Kuu oli juuri herännyt päiväunilta, eikä ehkä tajunnut mitä tapahtui, joten kuvaus onnistui todella hyvin! Kuvasta tuli myös hyvä, siinä on meidän pikku gansterimme pienellä kaksarilla.

Kuvien ottamisen jälkeen pystyin tekemään passihakemuksen netin kautta. Hakemukseen tulee liittää kuvatunnus. Valokuvaamosta saa kotiin mukaan neljä värillistä passikuvaa, joista tunnus löytyy. Mutta niitä ei siis tarvitse lähettää mihinkään, vaan valokuvaamo hoitaa tämän puolestasi. Kätevää ja nopeaa! Kotona siis tein passihakemuksen netissä ja koska meidän täytyy käydä asemalla, heti hakemuksen maksun jälkeen voi varata ajan. Etukäteen vähän jännitti kuinka ruuhkaista Pasilassa on näin joulukuussa, mutta kovinmoista jonoa ei näyttänyt olevan ja saimmekin ajan jo heti joulukuulle. Tärkeää on myös huomata, että molempien vanhempien suostumus tarvitaan passihakemukseen. Tämän voi hoitaa mukaan otettavalla paperilla, joka tulostetaan itse tai suostumuksen voi tehdä myös netissä. Minä lähetin siis japsille sähköpostiin linkin passisuostumukseen.

Pasilan poliisiasemalla asia hoitui viidessä minuutissa. Onneksi olin varannut ajan, sillä vauvan kanssa jonottamisesta ei olisi tullut mitään. Nyt paikalla oli kymmenkunta ihmistä ja kovin verkkaisesti näytti jonot liikkuvan. Me olimme asemalla eräänä tiistaina klo 12 aikaan. Virkailija pyysi minun tarkistamaan Kuun tiedot ja allekirjoittamaan paperin. Hän halusi myös vielä nähdä Kuun, joka ei onneksi enää nukkunut päiväunia. (En tosin tiedä pitääkö vauvan olla hereillä). Itse otin ainakin lakin ja tutin pois, jotta virkailija näki kasvot hyvin.

Saimme ohjeet passin noutamiseen, ja kun noudan passin, luultavasti läheiseltä R-kioskilta, tulee minulla olla mukana oma passini. Ajokortti ei käy, jota en kyllä edes omista. Passin pitäisi saapua noin seitsemässä arkipäivässä, joten Kuu saa varmasti passinsa vielä tässä joulukuussa.

Siinä taisi olla kaikki. Oikeastaan passin hakeminen on helppoa, kunhan muistaa olla ajoissa liikenteessä. Oma passini menee umpeen 2020 eli aika pian! Mutta niin, tammikuussa olemme lähdössä koko perhe Lissaboniin, ihanaa! Jännittävää! Olen käynyt yksikseni Portossa, joten on hienoa nähdä lisää kaunista Portugalia. Suunnitelmissa on vierailla myös Sintrassa.

Edit. Ennen kuin ehdin julkaista tätä postausta, saimme jo passin läheiseen R-kioskiin, josta sen kävin noutamassa. Passi oli kassakaapissa, jonka avautumista piti odottaa neljä minuuttia. Tämä on mielestäni hauska yksityiskohta.

Voit seurata myös Instassa ja Facessa.