Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

museo

Oletko jo vieraillut näissä kolmessa kaupungissa Saksassa?

Vähään aikaan ei ole tullut kirjoitettua Saksasta mitään, joten ajattelin vaihteeksi kirjoittaa. Ehdin Erasmus-vaihtoni aikana matkustella useammassa maan kaupungissa. Näin enemmän kuin mitä ehdin kirjoittaa. Eli nämä kokemukseni ovat keväältä 2016. Jos Saksa ei niinkään kiinnosta, kannattaa edes katsoa viimeisen eli kolmannen paikan kuvat, kyseessä on todella kuvauksellinen ja ainutlaatuinen kohde.

Tein Erasmus-vaihtoni kauniissa ja historiallisessa Bambergin kaupungissa. Sieltä tein nämä reissuni junalla, ja kaikki paitsi Trierin matka, olivat päiväreissuja. Jälkeenpäin ajateltuna, järkevämpää olisi ollut jäädä yöksi, eikä pitää niin kiirettä. Mutta mennäänpä esittelyihin.

Kolme uutta vinkkiä saksaan:

Trier

Kuten sanottu Trier oli ainoa kohde, johon en tehnyt päiväretkeä. En silti viettänyt kaupungissa yötä, vaan jatkoin matkaani Luxembourgiin. Itse asiassa mielestäni Trier oli kiinnostavampi kaupunki, ja palasinkin seuraavana päivänä Luxembourgista aikaisemmin takaisin Trieriin, että ehtisin näkemään kaupungista vielä enemmän.


Trierissa minua kiehtoi historialliset rakennukset, kuten upea kaupunginportti Porta Nigra ja kirkot sekä koristeelliset rakennukset.

Stuttgart on kaupunki, josta en etukäteen oikein tiennyt mitään. Oikeastaan ainoastaan Mercedes-Benzin museosta olin lukenut etukäteen, ja vaikken mitenkään erityisesti autoista ole kiinnostunut, en omista edes ajokorttia, niin päätin museossa vierailla. Eikä ollut turha reissu!
Museo on moderni, autoja ja muita liikennevälineitä on esillä 1800-luvun lopulta nykyhetkeen. Myös erikoisautoja löytyi, kuten kuvista voi katsoa. Museon hissit ovat kuin jännitys- tai scifielokuvasta.


Lisäksi Stuttgartin kirjasto oli mielenkiintoinen, siitä sain vinkin Instagramin kautta. Kun olin kaupungissa käymässä oli siellä menossa jotkit festarit, jonka lisäksi puistoon oli pystytetty iso valkokangas ulkoilmaelokuvaa varten. Se sattui olemaan Star Wars, vähän harmitti, ettei ollut mitään mahdollisuutta jäädä katsomaan elokuvaa!

Etelä-Saksan Uhldingen-Mundhofenin kylässä Unteruhldingen on pieni epätyypillinen ulkoilmamuseo. Bodenjärven laitamille on nimittäin restauroitu mielenkiintoinen paalukylä. Nämä paalutalot jäljittelevät kivi- ja pronssikauden aikaisia rakennuksia, hurjaa! Paalukylät (joita löytyy myös esimerkiksi Sveitsin puolelta) on lisätty UNESCOn maailmanperintökohteeeksi vuonna 2011. (Prehistoric Pile Dwellings around the Alps).

Paikalta löytyy myös museokauppa ja wc, ja jos oikein muistan, niin lähellä oli jäätelökioski. Aivan ihana paikka! Tämän paikan valitsin muuten Neuschwansteinin linnan sijaan. Oli vaikea valinta, mutta luulen, että tulevaisuudessa linnalle on helpompi matkustaa.


Ps. Kuva ei tee oikeutta tälle järvelle…

Ajattelin jossain vaiheessa listata kaikki UNESCO-kohteet, jotka olen Saksassa nähnyt. Perästä kuuluu siis!

//Instagram
//Facebook

Astrup Fearnley Museet eli Oslon modernin taiteen museo

oslo13 082

Jos vain kaupungissa modernin taiteen museo on, niin melko varmasti siellä käyn. Eniten olen matkaillut maiden pääkaupunkeihin, joten aika monessa modernin taiteen museossa on tullut käytyä. Tällä kertaa vuorossa on Oslon museo, joka kantaa nimeä Astrup Fearnley Museet.

oslo13 099

Museo sijaitsee hieman syrjemmässä, aivan ydinkeskustasta, meren äärellä. Museo koostuu kahdesta puisesta rakennuskompleksista, jotka tekivät minuun vaikutuksen (muttei kuitenkaan niin suurta kuin Oslon oopperatalo). Erikoista tosin on, kun museo toimii kahdessa irrallisessa rakennuksessa, tulee niihin kiertää ulkokautta. Minkäänlaista käytävää näiden kahden puolen välillä ei tietääkseni ole.

oslo13 080

oslo13 114

Tuolloin lokakuussa 2013, kun olin Oslossa, Astrup Fearnley -museossa oli esillä monia Etelä-Amerikan taiteilijoiden teoksia. Näistä tämä alla oleva videoteos jäi erityisesti mieleeni. Istuin ja jäin katsomaan videota moneksi moneksi minuutiksi, vielä silloinkin, kun muut lähtivät jäin yksin istumaan huoneeseen, mustien verhojen taakse. Teos ei tee näin jälkeenpäin samanlaista vaikutusta, mutta olen iloinen, että sen tuubista löysin.
Edit. enää koko versio ei ole katsottavissa. Periaatteessa muusikot tulivat esiin niin monta kertaa, että jokainen sai tulla ensimmäisenä. Kappale oli myös aina erilainen.

oslo13 106

Sara Ramo, ’A Banda dos Sete’
*https://www.youtube.com/watch?v=mogDYPKtseM

oslo13 089
Jeff Koons, Michael Jackson and Bubbles (1988)

oslo13 108

oslo13 107

oslo13 105

oslo13 113

oslo13 109

oslo13 112

oslo13 087

#throwbackthursday

Helsinki: Taiteiden yö

Viime viikon torstaina oli Taiteiden yö. Tapahtuma, jolloin ympäri Helsinkiä on kaikenlaista mielenkiintoista. Ohjelmassa oli tänä vuonna hurjasti kaikkea ja oli vaikeaa valita mihin sitä menisi. Niin moni juttu kiinnosti! Lopulta päädyin kuuteen eri kohteeseen ja onnekseni ehdin käydä niissä kaikissa. Kotona tosin olin vasta yhdentoista aikoihin. Olisin viihtynyt myöhempään, ellei kello olisi soinut aamulla kuudelta ja jos ilta olisi ollut hieman lämpimämpi. Kuitenkin aivan ihana Taiteiden yö jälleen.

Sinebrychoffin taidemuseo

Ensimmäinen pysähdyspaikkani oli yllämainittu museo, jossa kävin ensimmäistä kertaa. Tarkoituksenani oli osallistua draamakävelylle, mutta en ehtinyt ajoissa. Toki ryhmän sain vielä kiinni, mutta heitä oli niin paljon, etten nähnyt mitään ja olisi ollut parempi kuulla tarina aivan alusta asti. Kiersin sitten museota omaan tahtiin. Pidin erityisesti Sinebrychoffin pariskunnan kotimuseosta sekä alhaalla sijaitsevasta 100 vuotta 100 kuvaa valokuvanäyttelystä. Hannu Pakarinen on valokuvannut henkilökuvia ympäri Suomen (myös porilainen oli kuvassa) aina yhden henkilön joka vuodelta 1917-2017. Kuvat olivat tosi mielenkiintoisia.

Karkkitehtuuri-työpaja

Karkkitehtuuri oli vähän erilainen työpaja mitä alunperin ajattelin. Jokainen saikin rakentaa oman teoksensa karkeista ja ottaa sen vielä mukaan. Nimestä voi varmasti päätellä, että täällä oli eniten lapsia. Tilaa ei kauheasti ollut, joten rakensin nopeasti vain jotain, että kehtasin lähteä karkit mukanani pois.

Teatteri Avoimet ovet

Olen niin iloinen, että ehdin tänne ajoissa! Rakastan teatteria, nyt taas sen sain huomata. Täällä sain myös kuulla mielenkiintoisesta nukketeatterista aikuisille! Harmi, että Sampo-festivaali on jo tällä viikolla.

Design-museo

Desing-museossa kävin myös viime vuoden Taiteiden yönä, tai silloin, kun viimeksi osallistuin tapahtumaan. Luultavasti viime vuonna olin vielä Saksassa tai jossain matkalla. Tällä kertaa en löytänyt niin mielenkiintoisia juttuja, mutta syy voi olla siinä, että olin jo vähän väsynyt.

Salainen puutarha

Väsymyksestä huolimatta oli pakko käydä katsomassa Senaatintorin Salainen puutarha. Tunnelmallista ja aivan ihana juttu, oli pitkä pöytä katettuna väritysliinalla. Oli pakko jäädä värittämään muutama kuva.

Oopperatalo

Ihanaa, että ratikalla numero 4 pääsee suoraan Oopperalle Senaatintorilta, joten tuli vielä käytyä katsomassa Oopperatalon lava Töölönlahdella. Paikalla oli enemmän ihmisiä, mitä ajattelin. En ole koskaan käynyt baletissa, tanssi ei ole oikein koskaan taiteiden lajeista ollut erityisen kiinnostava. Nyt, kun kuitenkin muutama esitys oli kivan näköisiä, erilaista. On kyllä toisaalta hassua, etten balettiesitystä ole nähnyt, sillä lapsena hinguin pääsyä balettitunneille. En päässyt, kun kuulemma balettitanssijat kävelevät kuin ankat.

Tallinnan nykytaiteenmuseo KUMU ja joulumarkkinat 2015

Huh, nyt on viikonloppu sairasteltu ja vähän ylikin. Onneksi vihdoin alkaa ruoka maistumaan ja jaksaa viettää aikaa muutenkin kuin nukkuen.

Tässä kun mietiskelin, niin tulin käyneeksi Tallinnassa viime vuonna peräti kaksi kertaa! Näitä matkoja ennen kävimme myös poikaystäväni kanssa Tallinnan reissulla, taisi jopa olla ensimmäinen yhteinen ulkomaanmatkamme. Siitä ajattelin myös joskus kirjoittaa, mutta koska tämä viimeisin reissu sijottui joulukuulle, on siitä hyvä aloittaa. Palataan siis hetkeksi joulun jälkeiseen Tallinnaan. Olin voittanut Helin Pimeä onni -blogin kautta Eckerö Linen yhden hengen päiväristeilylahjakortin. Olin joka tapauksessa Porissa vietetun joulun jälkeen tulossa Helsinkiin, joten pieni matka naapuriin sopi erittäin hyvin. Olen myös tottunut matkustamaan yksin, joten lähdin hyvissä mielin matkalle. Täytyy kuitenkin myöntää, että oli outoa olla Tallinnassa aivan yksin, ensimmäistä kertaa!

DSCN3780

DSCN3785

Hyvä puoli oli tietenkin se, että sai mennä vapaasti omien mielenkiintojen mukaan. Otinkin suunnaksi KUMUn eli Viron nykytaiteenmuseon. Olen halunnut käydä museossa jo muutamat kerrat, mutta onhan museo vähän keskustan ulkopuolella ja en voi sanoa, että paikka olisi esimerkiksi poikaystäväni ykköskohde. Nyt oli siis hyvä aika vierailla. Nykytaiteenmuseo on levittäytynyt muutamaan kerrokseen ja alakerran pitkä käytävä toi mieleen Kiasman.

DSCN3783

20151230_123749

20151230_130955

20151230_134724

Ehdottomasti mielenkiintoisin näyttely oli japanilaisen Ryoji Ikedan, joka levittäytyi yhden valtavan huoneen (lähes hallin) pituuteen. Supersymmetria on palkittu teos ja voin sanoa, etten kyllä yhtään ihmettele. Tämä taideteos sai minut tuntemaan, että olisin astunut jonnekin avaruusasemalle. Vei todellakin pois tältä planeetalta. Tosin teokseen kuului häiritseviä piipityksiä. Jaksoin kuitenkin tutustua teokseen varmaan kymmenen minuutin ajan. Teos on nähtävissä vielä helmikuun loppuun KUMUssa! Se ei sovellu epileptikoille, sillä se sisältää voimakkaita valoja. Jos herran työt kiinnostavat, tuubista löytyy ainakin muutama samantapainen teos.

20151230_132227

20151230_132235

Pidin myös tosi paljon huoneesta, joka oli täynnä erilaisia päitä. Aulassa on myös hauska autonrengaista tehty jättinojatuoli. Tai itse asiassa niitä oli kaksi ja niihin sai vapaasti istua.

20151230_133525

20151230_134124

20151230_135618

Olin kovin iloinen, sillä joulumarkkinat olivat vielä Tallinnan vanhassakaupungissa. En ole koskaan käynyt talvella Tallinnassa, joten oli todella kiva nähdä nämä tunnelmalliset markkinat. Mitään ei tullut ostettua, vaikka hyviä tuoksuja leijaili sieltä täältä.

DSCN3802

DSCN3809

DSCN3812

Laivamatkat menivät hyvin, olin varautunut kirjalla ja se oli niin hyvä, etten tylsistynyt kertaakaan. Laivalla oli myös hyvä-ääninen trubaduuri. Menin aina ajoissa jonottamaan laivaan pääsyä, joka oli kyllä melko tuskasta takki päällä. Etenkin Tallinna-Helsinki jonossa olimme kuin sillit purkissa. Meinasi usko loppua ja parasta oli, että rullaportaat olivat ensin rikki ja niiden korjausta piti odottaa vielä muutama minuutti. Voi olla, että ensi kerralla otan rauhallisesti ja istun mielummin terminaalissa, kun jonotan puolta tuntia laivaan pääsyä. Istun vaikka lattialla sitten laivalla, sillä istumapaikat varataan sitä mukaa, kun ihmiset tulevat laivaan. Hytin voi tietysti myös aina varata, toisaalta matka Tallinnaan on sen verran lyhyt, etten ole koskaan hyttiä tullut ostaneeksi.

DSCN3822

DSCN3824