Browsing Tag

iso-britannia

Ikuinen ”First world problem”

Heipä hei,

Ajattelin kirjoitella kuulumisia, kun pari ulkomaanmatkaa on tiedossa. Yllätyin, että olen päivittänyt tätä blogia jo tänä vuonna! Tällä hetkellä elämä pyörii aika paljon töiden ympärillä. Sain elokuussa vakipaikan Helsingin kaupungilta. Valmistuin joulukuussa sosionomiksi ja työskentelen tällä hetkellä varhaiskasvatuksen opettajana täällä Helsingissä. Välillä on ikävä sijaisen huolettomuutta. Ikuista ristiriitaa luo myös aika ja raha. Kun tein sijaisena töitä rahaa oli vähemmän, mutta arkivapaita pystyi ottamaan, kun sai itse päättää omat työpäivänsä. Vakituisena opettajana palkka on parempi, mutta on melko vaikeaa saada lomaa. Tai lomat suositellaan otettavaksi loma-aikoina.

Olenkin iloinen, että sain muutaman vapaapäivän joulukuulle. Pääsen osallistumaan poikamme joulujuhliin sekä katsomaan kahta lempibändiäni Manchesteriin. Manchester on minulle tuttu kaupunki, sillä tämä vierailu tulee olemaan jo neljäs. Varmaan silti tulen kiertämään ne samat lempipaikat. Tällä kertaa tosin yövyn hotellissa. Viime kerran hostellivierailu oli selvästi liikaa.

Viimeksi olin ulkomailla helmikuussa. Lensin Wizzairilla Turusta Gdanskiin, Puolaan. Tällä välin muu perhe oli Japanissa. En itse valitettavasti päässyt mukaan, sillä Japani ei ollut auki turisteille. Pojallani on sekä Suomen että Japanin passi, joten hän pääsi viettämään mukavat kuukauden päivät isänsä kanssa toisessa kotimaassaan.

Onneksi Helsingissä riittää nähtävää. Esimerkiksi Museokortti on mahtava keksintö. Se tuottaa todella paljon iloa ja maksaa ainakin täällä Helsingissä itsensä takaisin nopeasti. Nämä postauksen kuvat ovat Amos Rexin uudesta näyttelystä. Ajattelin sen mennä vielä katsomaan uudestaan poikani seurassa. Lisäksi Helsingin kaupunki antoi 200€ E-Passi etua työntekijöilleen Sarastiasotkujen vuoksi. Ajattelin tuon rahan käyttää ilmajoogaan sekä ehkä teatteriin.

Mukavaa joulun odotusta kaikille,

2 kommenttia
07/12/2022 by Tiia/ReiseReise

Lontoosta tulikin vähän kalliimpi reissu

Täällä sitä istutaan, jossain Lontoon metropolin yllä. Laskeutumislupaa emme vielä saaneet, syynä sää ja ruuhka, ruuhkan takia lähdimme myös 30 min. myöhässä Vantaan lentokentältä. Kyyneleitä ei ole tullut, ensimmäistä kertaa Kuu on yön, tai öitä, ilman minua. Hän on hyvissä käsissä isänsä kanssa ja kaikki menee varmasti hyvin, silti oli pakko ostaa aikaisempi paluulippu. Onneksi SAS tarjosi parilla sadalla one way -lipun, sillä Finnairin lippua en pystynyt Light-luokan takia muuttamaan. Olisin toki voinut peruuttaaa myös koko reissun ja harkitsinkin sitä, sillä tällä viikolla jouduimme käymään Kuun kanssa ensi kertaa päivystyksessä. Kaikki on kuitenkin ok, pakko uskoa kahta lääkäriä, vaikka oire oli melko hurja.

Tunnen vähän syyllisyyttä tästä matkasta, mutta aion olla myös rehellinen ja yrittää nauttia matkasta.

• Mielestäni molemmat vanhemmat ovat tasa-arvoisia vauvan hoidossa. Ihan näin ei kuitenkaan ole, sillä usein äiti pitää pidemmän vapaan ja isä palaa töihin. Näin myös meillä. Japsi on alusta asti osallistunut Kuun hoitoon ja olemme esimerkiksi sopineet minulle viikossa vapaan illan tai päivån. (Tai oikeastaan kaksi, usein maanantaisin käyn joogassa ja sunnuntaina haluan tehdä ”blogijuttuja”).
• Kun Kuu oli vain muutaman viikon ikäinen, lähti japsi hieman yli viikoksi Usaan. Jännitti jäädä niin pienen vauvan kanssa yksin, mutten halunnut pyytää japsia peruuttamaan matkaa. Se oli hänelle tärkeä, osaksi sponsoroitu matka.
• Kun pieni vauva saapuu taloon, kaikki asiat muuttuvat. Eikä vähiten aika. Pieni vauva tarvitsee paljon huomiota ja on tärkein. Muut asiat voivat odottaa, pieni vauva ei. Olin iloinen kun japsi ei kertaakaan valittanut sotkusta, kun en vain ehtinyt tehdä kotihommia. Kunnes tuli se päivä, kun asia muuttui. Tämäkin on yksi asia, jonka takia haluan olla vähän aikaa poissa (hyvien unien lisäksi, en ole 6kk nukkunut kuin pari kokonaista yötä). Haluan että japsi huomaa kantapään kautta, että vauvan hoitokin voi olla ”työtä”, eikä usein vaan ehdi tai jaksa. Kun Kuu oli pienempi, jouduin joskus valitsemaan syönkö vai lepäänkö.

Kun vertaa Suomea muihin maihin, on täällä melko yleellinen vanhempainvapaa. Ensin äitiysloma kolme kuukautta, jonka jälkeen vielä vanhempainvapaa useamman kuukauden. Toista on Usassa taikka Japanissa. Meidänkin pitää laittaa Kuu jo syksyllä päiväkotiin, koska alamme kohta maksaa asuntolainaa pois. Totuushan voisi olla se, että Kuu alottaiisi päiväkodin jo helmikuussa eli 9kk ikäisenä, mutta onneksi tämä on järjestely kysymys meillä ja Kuu voi olla vielä kevään ja kesän kotona.

Kiintymyssuhdeteoria ja eroahdistus ovat sen verran kiistattomia faktoja, etten käy niitä kiistämään. Kuu on ollut kuitenkin nämä pari päivää turvallisissa käsissä ja olen saanut rauhoittavia väliaikatietoja.
En tiedä, ehkä yritän vain puolustella tätä asiaa itselleni.

Olin ostanut myös junaliput Oxfordiin, vaikka se ei suunnitelmassani ollutkaan. Muutos ”advance” lippuihin maksaisi £10, joten annan olla, sillä molemmat liput maksoivat alle kympin. Musikaalilipun sain siirrettyä sekä ilman maksua peruutettua viimeisen yön hostellissa.

Kirjoita kommentti
18/12/2018 by Tiia/ReiseReise

Instagram Travel Thursday: Reissuvuosi 2017

Pitkästä aikaa osallistun minäkin IGTT tällä postauksella. Aloin itse asiassa valmistella tätä jo joulukuussa, sillä kun harvoin osallistuu pitää aina kerrata miten saikaan Insta-kuvat lisättyä blogiin. Tämä tammikuun teema oli myös sellainen, että tähän löytyi hyvin kuvat omalta reisereisefin Insta-tililtä.

Tässäpä siis reissuvuoteni 2017:

Ensimmäisen matkani tein helmikuussa Lohjalle* Päiväkummun kylpylään. Aivan ihana paikka, jossa tulen varmasti vielä joskus käymään uudestaan. Reissusta voit lukea lisää täältä.

Jo helmikuussa oli vuorossa toinen matka, tällä kertaa ulkomaille, mutta niinkin lähelle kuin Tallinnaan. Kävin tuolla reissulla kampaajalla ja yövyimme kylpylähotellissa, jossa meille tuli avomiehen kanssa aika iso riita. Kestikin kauan ennen kuin kirjoitin tuosta reissusta mitään. Hyvä ruoka, parempi mieli ja voin lämpimästi suositella vanhankaupungin laidalla sijaitsevaa Kaerajaan ravintolaa. Lue lisää ravintolasta.

Lentokoneella lensin huhtikuussa, koska halusin nähdä yhden lempibändeistäni Chameleons Voxin livenä taas. He esiintyivät Tarragonassa, Espanjassa. Tähän matkaan oli hyvä yhdistää Barcelona, jonne lensin, sekä uusi valtio Andorra. Tai olinhan myös Espanjassa ensimmäistä kertaa.

Toukokuussa kävin katsomassa samaa bändiä jopa kaksi kertaa, Lontoossa ja Brightonissa. Molemmissa olen käynyt aiemminkin, mutta tällä reissulla huomasin kuinka monipuolinen kaupunki Lontoo on, ja kuinka siellä on aina jotain uutta nähtävää.

Kesäkuun alussa oli aika toteuttaa pitkä haaveeni ja reissata New Yorkiin Reykjavikin kautta. Islanti vaikuttaa olevan aivan ihana maa ja näin siitä aivan liian vähän stopoverillani! New Yorkissa oli kamalasti nähtävää ja sinne pitää varmaan suunnata joskus uudestaan.

Kesäkuussa kävin uudestaan Tallinnassa, koska siellä esiintyi Rammstein. Ehdoton lempibändini! Tallinnasta jatkoin Narvaan, joka ei ollut kovin kiinnostava kaupunki, mutta tulihan nähtyä itäistä Viroa. Ennen juhannusta olin vielä toistamiseen äitini kanssa Tallinnassa. Myös siskojeni piti tulla mukaan, mutta toinen heistä ei ehtinyt saada passia ajoissa.

Heinäkuussa matkasimme avomieheni kanssa Nepaliin. Vaihdoimme konetta Istanbulissa, mutta kaupunkiin emme ehtineet lähteä tutustumaan.

Suunnitelmissani oli vielä joulukuussa mennä katsomaan Chameleons Voxia Manchesteriin, mutta raskauden huonon olon takia en ostanut keikkalippua tarpeeksi ajoissa. Kun vointini oli parempi oli keikka jo loppuunmyyty. Ehkä hyvin näin, olisi ollut aika jännittävää matkustaa yksin raskaana toiseen maahan lentokoneella. Ensi vuonna sitten! Avomies lupasi jo jäädä kotiin lapsenvahdiksi. 😉

Tässä vielä lyhyesti maat, joissa vierailin 2017:

Andorra
Espanja
Islanti
Iso-Britannia
Nepal
USA
Viro

*Lohjan reissun tarjosi Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover ja Vagabonda. Olen Instagramissa nimimerkillä reisereisefin

5 kommenttia
04/01/2018 by Tiia/ReiseReise

Suur-Manchester The Smiths-fanin unelma + Flow-kokemus

Viime elokuun Manchester-matkani syy oli bändi, mutta ei kuitenkaan tämä otsikossa mainittu. En tietystikään silti voinut lähteä kaupungista käymättä The Smiths-fanien fanituspaikoissa. Kyllähän minä bändiä, ja etenkin Morrisseyta kuuntelen.

The Smiths siis perustettiin Manchesterissa, niinkuin moni muukin tunnettu bändi mm. New Order, Oasis, Take That ja mun oma rakas The Chameleons. Ei siis ihme, että lukuisia vierailukohteita faneille, tai muuten vain uteliaille löytyy. Minä kävin niistä läpi kolme.

Ensimmäisenä on must-visiitti jokaiselle The Smiths-fanille. Kyseessä on tietysti klubi nimeltä Salford Lads Club, joka esiintyy tunnetuissa The Smiths promokuvissa. Nimensä mukaan klubi sijaitsee Salfordissa, lyhyen bussimatkan päässä Manchesterin keskustasta.

Mulle kävi hassu juttu, kun varmistin bussikuskilta missä mun pitäisi jäädä pois. En osannut sitten lausua pysäkkiä tarpeeksi brittiaksentilla ja bussikuski ihmetteli mihin olen menossa. Näytin sitten paperilapusta pysäkin nimeä, johon hän kommentoi ”no nyt tiedän mihin olet menossa”. The Smiths-faneja kulkee varmaan harva se päivä tuota väliä. Tosin itse kyllä kävelin tuolta takaisin parissa kymmenessä minuutissa MCR:n puolelle.

Nimestään huolimatta Salford Lads -klubi keskittyy urheiluun, mutta The Smiths-fanit haluavat ehdottomasti käydä myös sisällä klubilla. Tästä pitää huolen bändille omistettu huone, jep The Smiths-huone!
Mulla kävi aikamoinen tuuri, sillä otin klubin edessä niin kauan kuvia, että jossain vaiheessa lukittu ovi aukeni ja vahtimestari(?) meni käymään pienessä kaupassa/kioskissa, joka on tien toisella puolella. Kun hän tuli takaisin, kysyi hän minulta, josko haluaisin käydä The Smiths huoneessa. Nojoo, en varmaan mennyt. Mäihä mikä mäihä!

Vierailun arvoinen kohde on myös silta, johon kappaleen Still Ill sanat viittaavat. Vähän epäilin löytäisinkö oikeaa paikkaa, mutta pelko oli kyllä ihan turha. Silta oli paljon kivempi kuin ajattelin, vaikka ennakkoon katsotuissa kuvissa se näytti jo kyllä hauskalta.

Morrissey’n nuoruusvuosien koti löytyy Manchesterin lähiöstä nimeltä Stretford, jossa myös tuo yllämainittu The Iron Bridge sijaitsee. Jätän julkaisematta kuvan kotitalosta, sillä oli aika outoa kävellä talon ohi ja vaivihkaa ottaa siitä kuvia. Tiedä ketkä siellä nyt asuvat, mutta ymmärrän, etteivät ehkä pitäisi arvossa parveilevia faneja talonsa ympärillä. Talo löytyy kuitenkin King’s Roadilta ja talon numero löytyy superhelposti googlesta, jos kiinnostaa. Stretfordiin pääsee kätevästi junalla eli käyttäen ”Metro linkiä”.

Pakko tähän postaukseen on saada musiikkia, ja mikäs sopisi paremmin kuin Morrisseyn Suedehead, jossa herra kiertää James Deanin jalanjäljissä. Kyllä ne muutkin osaa fanittaa!

The Smiths kuva Stephen Wright/ The Quietus

Morrissey tosiaan esiintyi viime vuonna pääesiintyjänä Flow-festareilla täällä Helsingissä. Olin herraa tietysti katsomassa lähes eturivissä ja sain jopa pienen palan paitaa. Mutta se mikä hämmästytti oli, että keikan pituus oli vain tunnin!
Olin ensimmäistä kertaa festareilla, eikä siellä oikein ollut muuta hyvää artistia, joka olisi kiinnostanut. Olinkin hyvin pettynyt tuosta soittoajasta. Koska olin niin lähellä lavaa huomasin myös, että taisi itse Morrisseylle tulla esiintymisaika yllätyksenä, settilistalta pudotettiin ainakin yksi kappale pois…
Muuten aika kiva festari, mutta luulen, että osittain tuonne mennään viettämään aikaa ja näyttäytymään. Osa varmasti miettii Flow-vaatteita viikkoja etukäteen..

Kirjoita kommentti
27/02/2017 by Tiia/ReiseReise

Older Posts