Kun matkustaa yksin eikä omista edes ajokorttia, mutta haluaa nähdä pääkaupunkia enemmän helpointa on varata Islantia kiertävä turistikierros. Vietin vain muutaman päivän Islannissa, sillä tein siellä stopoverin, kun olin palaamassa New Yorkista takaisin Suomeen. Piti siis aika tarkasti valita mitä haluaisin nähdä. Kohteeksi valikoitui tietysti Golden Circle-kierros muutamalla extralla. Tähän kiertomatkaan kuului pienempi ryhmä, joka kyllä pilaantui, sillä toki kohteissa oli samaan aikaan muita ryhmiä jne. Lisäksi vierailimme myös Kerid-kraatterilla, joka ei kuulu Golden Circle-kierrokseen ja pysähdyimme silittelemään islanninponeja tien laitaan, joka oli ihana plussa. Söpömpiä hevosia saa hakea!
Suosikkini <3
Tälläisen kierroksen tarjoaa ainakin Viator, jonka löysin ihan Google-haulla, ja kaikki sujui loistavasti. Sivuhuomautuksena, olin juuri stressannut omaa tulevaisuutta puolet Nykin matkaa, sillä etsin aktiivisesti uutta työpaikkaa. Sainkin puhelinsoiton Suomesta juuri samaisella Golden Circle-kierroksella ja sain tietää uudesta saamastani työpaikasta, ainut haastattelu, jossa ehdin käydä ennen matkaa! Loppuloma Islannissa menikin hyvissä tunnelmissa.
Golden Circle eli Kultainen kierros alkoi ryhmän keräämisellä. Olen tehnyt samantyylisen retken myös Sloveniassa ja miten voikin olla jännittävää odottaa tullaanko minut varmasti noutamaan. Matkalle mukaan lähti alle 10 henkilöä, mutta en enää muista mistä he olivat kotoisin. Ajomatkalla kuski kertoi meille Islannista ja maan tavoista. Ensimmäinen pysähdys oli Thingvellirin kansallispuisto. Paikka, jossa Pohjois-Amerikan ja Euraasian mannerlaatat erkanevat toisistaan noin kaksi senttimetriä vuodessa. Täällä voit kävellä näiden laattojen ”läpi”! Valitettavasti sää oli tässä vaiheessa tuulinen ja pilvinen, joten aivan parastaan puisto ei tarjonnut. Tästä huolimatta uskomattomia maisemia jo tässä vaiheessa tuli nähtyä. Toisaalta hyvä, että kansallispuisto oli ensimmäinen kohde, sillä tämän jälkeen luonnonnähtävyydet vain paranivat.
Seuraavana vuorossa oli Geysirit, kuuluisat vettä suihkuavat lähteet. Itse asiassa vain toinen lähteistä syksyy vettä, noin 10-15 minuutin välein, vain hetken ajan, joten kamera kannatti pitää valmiina. Paikassa oli myös tulikuumia, kiehuvia kohtia, joita piti ehdottomasti varoa. Kyllä sen höyrystä ymmärsi, että kuumaa on. Täällä sain puhelinsoiton Suomesta ja tiedon työpaikasta syksyksi. <3
Viimeinen Kultaisen kierroksen kohde oli suurin koskaan näkemäni vesiputous nimeltään Gullfoss. Uskomattoman kokoinen! Sää oli jälleen vähän pilvinen ja täällä muistan harmitelleeni, ettei aikaa "kunnolla" pysähtymiseen ollut, koska opastettu retki. Eipä sillä, ettei tämä vesiputous tekisi vaikutusta nopeallakin vierailulla. Se täytyy kuitenkin sanoa, etten ole kauhean suuri vesiputous-fani, enemmänkin minuun tekee vaikutuksen yhä aina vain vuoret.
Sitten olikin Kultainen kierros tehty ja jäljellä oli vielä Kerid-kraatteri. Ennen sinne menoa kuski/opas kysyi, josko haluaisimme pysähtyä silittelemään islannin hevosia. Kenelläkään ei tietysti ollut mitään asiaa vastaan. Tämä oli kyllä huippukiva juttu, sillä en muuten olisi tällä matkalla heppoja nähnyt. Vaikka Suomestakin tätä rotua löytyy, oli se vain piste iin päälle silittää poneja ensi kerran juuri Islannissa. Viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä minibussimme kaarsi kraneetille. Islannin ilmatila on vähän kuin Uudessa-Seelannissa tai San Franciscossa, nopeasti vaihtuvaan säähän saa varautua yhden päivän aikana. Kun kiersin kraatteria oli sää välillä pilvinen ja sitten taas aurinkoinen ja kun laskeuduin alas, jälleen sama juttu. No, monipuolisia kuvia tuli ainakin saatua.
Kraaterin mitat paikan päältä saadun lehtisen mukaan ovat 270m pitkä, 170m leveä ja 55m syvä.
Lisää lukemista ja oiva lähde Kultaisesta kierroksesta:
Tripsteri
Seuraa myös Instassa ja auta minua tavoittamaan 500 tilaajan tavoitteeni tänä vuonna!
Kiitos Islanti, nähdään taas pian! Seuraavaksi kaupunkikuvia Reykjavikista ja hostellisuositus!
Kesäkuussa kävin uudestaan Tallinnassa, koska siellä esiintyi Rammstein. Ehdoton lempibändini! Tallinnasta jatkoin Narvaan, joka ei ollut kovin kiinnostava kaupunki, mutta tulihan nähtyä itäistä Viroa. Ennen juhannusta olin vielä toistamiseen äitini kanssa Tallinnassa. Myös siskojeni piti tulla mukaan, mutta toinen heistä ei ehtinyt saada passia ajoissa.
