Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

helsinki

Japanin matka siirtyy, mutta se on okei

Jos maailma oli tällä hetkellä toisenlainen, olisimme ensi viikolla lähdössä Japaniin! Nyt ajatus matkustamisesta tuntuu hullulta, emme edes päässeet Poriin pääsiäisen viettoon. Kaikki omat isot ja pienet murheet tuntuvat nyt ihan hassuilta. Uskon, että tämä virus saa jonkin verran hyvääkin aikaan, mutta enimmäkseen tietysti lisää ahdinkoa monessa suhteessa.

Oma elämäni on jatkunut aika samanlaisena, kuten ennenkin. Sain tehtyä harjoittelun loppuun ja nyt opiskelemme kaiken etänä. Poikamme ei ole ollut enää pariin viikkoon päiväkodissa, mutta on ollut ennenkin haastavaa opiskella, kun pieni, mutta aktiivinen taapero on osa arkea. Kesätöihin en näillä näkymin mene, ellei kutsu käy. Toukokuulle olen nostanut ylimääräisen opintotuen ja lainan, jos ne myönnetään. Tarkoitus oli työskennellä harkan jälkeen pari viikkoa ennen Japanin matkaa, mutta töitä ei tietystikään ollut. Onneksi olen pahanpäivän varalle säästävä, vaikka tietysti kesän ajan tulemme maksamaan vain asuntolainan korkoja. Mutta meillä on siis asiat onneksi ihan hyvin.

Elämme tällä hetkellä rauhallista elämään. Itse käyn vain kaupassa ja ulkoilemassa. Japsi tekee vielä töitä, välillä etänä. Matkahaaveita ei ole yhtään, toivon, että tämä olisi vain pian ohitse ja asiat voisivat palautua suht koht normaaleiksi. Japaniin menemme, jos pääsee, syksyllä tai talvella. Talvi olisi mielenkiintoista, koska olen käynyt Japanissa vain kesällä ja syksyllä. Lisäksi japsin sisko saa toisen lapsensa lokakuussa!

On nämä hurjia aikoja, parempi toisaalta, ettei mieti liikaa. Olen ainakin vähentänyt uutisten lukemista, koska ne häiritsivät jo yöunia. Haluaisin myös muistaa kirjoittaa tästä ajasta enemmän, sillä varmasti poikamme tulee tästä koulussa lukemaan ja kysyy millaista elämä oli silloin? Meidän pikku mies täyttää jo ensi kuussa 2!

Miten teillä menee?
Voi lähettää viestiä myös, vaikka Instagramin tai Facebookin kautta. Kaikesta huolimatta hyvää kevättä ja kaikkea hyvää!

Matkamessujen 2020 ohjelman poimintoja

Matkamessut ovat täällä taas ja on aika kasvattaa suunnatonta matkakuumetta värikkäällä tapahtumalla. Matkamessut järjestetään Helsingin messukeskuksessa ja olen yleisössä mukana jo neljättä kertaa. Eikä kyllästytä. Tuttuun tapaan olen tutustunut messujen ohjelmaan etukäteen ja listannut ne itseäni kiinnostavat poiminnat tarjonnasta. Tällä kertaa mukana messuilla on poikani K, joten tulee samalla tutkittua messujen esteettömyyttä. K kulkee vielä rattaissa ja on sen verran iso poika, että kantoreppu on ihan poissuljettu vaihtoehto. Mutta pitemmittä puheitta, tässä itseäni kiinnostava ohjelma:

Perjantai
17:30 Tuntematon Japani We Love Cruises Stage
17:45 Fado -Portugalin ääni Inspiration Stage

Lauantai
11:00 Joogamatka alkaa messuilta Inspiration Stage
11:30 Tallinna uusin silmin – löydä uudet suosikkisi Norwegian Stage
13:00 Kanariansaarten parhaat – tärpit ikimuistoiselle matkalle We Love Cruises Stage
13:30 Musiikkimatka Mongoliaan Inspiration Stage
13:30 New Yorkin parhaat We Love Cruises Stage
13:30 Partnerimaa Viro ja The Baltic Guide: Helppoa ja edullista – koe Viro julkisilla! Maata Pitkin -lava
14:00 Tommi Läntinen / DBTL Inspiration Stage
14:30 Hanna Pakarisen tunnelmat Celebrity Edgen uudenvuoden Karibian risteilyltä We Love Cruises Stage
14:30 Partnerimaa Viro: Viro vuonna 2020 – reilusti uutta, hyppysellinen hansaa! Inspiration Stage
15:00 Matkastoorit: Isä ja poika -interrail Maata Pitkin -lava
15:00 Partnerimaa Viro: Tapion matkassa Viroon – kulttuurimatkailijan TOP10-kohteet Norwegian Stage
16:30 Egenland – matkaopas erilaiseen Suomeen Maata Pitkin -lava
16:30 Los Angelesin parhaat We Love Cruises Stage

Sunnuntai
11:00 Partnerimaa Viro: Lasten Tallinna, keksintöjen maailma PROTO ja muut ihmeet! Norwegian Stage
12:00 Partnerimaa Viro: Viro vuonna 2020 – reilusti uutta, hyppysellinen hansaa! Inspiration Stage
12:30 Tokion parhaat We Love Cruises Stage
13:30 Kaikki irti Tukholmasta – kaupungin parhaat puolet Norwegian Stage
14:30 Hanna Pakarisen tunnelmat Celebrity Edgen uudenvuoden Karibian risteilyltä We Love Cruises Stage
14:30 Maskotit lavalla Inspiration Stage
14:30 Perhepyöräily Ahvenanmaalla Maata Pitkin -lava
15:00 Fado – Portugalin ääni Inspiration Stage Lue lisää
15:00 Partnerimaa Viro: Tiedeteatterin esitys ”AHHAA, kuinka jännää!” Norwegian Stage

Lue lisää tarkemmin ohjelmasta ja katso koko ohjelma viralliselta Matkamessujen sivulta.

Hyviä messuja!
Ps. Viking Line -osasto on yleensä tarjonnut korvapuustikahvit ja Eckerö Linen ostastolla on aina hauskaa ohjelmaa.
Lapsille leikkipaikka ”Viidakkoseikkailu kutsuu osastolla 6t70!”
#matka2020 #tempaudu

Hankimme Kuulle passin, sillä lähdemme…

Me emme kuulu niihin vanhempiin, jotka hankkivat muutaman kuukauden ikäisellä vauvalle passin. Tulimme passin kuitenkin hankkineeksi ennen kuin Kuu on täyttänyt 1-vuotta. Tuntuu edelleen hullulta ajatukselta, että vauvalla on oma passi, jota varten on käyty ottamassa passikuvat. Tammikuun lopulla teemme perheemme ensimmäisen yhteisen ulkomaanmatkan. Voisi ehkä luulla, että lähdemme Tallinnaan, koska se on niin lähellä, mutta matkaamme hieman kauemmas. Kohteeksi valikoitui Lissabon, tai oikeastaan vaihtoehtoja ei ollut, mutta se on eri juttu se, eikä se kuulu tähän.

Lähes poikkeuksetta alaikäisen tulee käydä henkilökohtaisesti poliisiasemalla ennen kuin passi myönnetään. Ensimmäinen askel tosin on hankkia passikuvat. Tähän suosittelen paikkaa, joka lähettää kuvat sähköisesti suoraan poliisilaitokselle. En jaksanut kauheasti googletella valokuvaamoja, vaan menin ensimmäiseen paikkaan, joka oli hyvällä paikalla Helsingin keskustassa ja hinta oli kohtuullinen.
Vauvan passikuvat maksavat saman verran kuin aikuisen, vaikka vauvan passi on vähemmän aikaa voimassa, sillä kun vauvaa ei enää kuvasta tunnista, pitää passi uusia. Että sinänsä vähän rahastuksen makua.

Me kävimme passikuvassa kauppakeskus Foorumia vastapäätä Kaivopihalla, Fotoyks viimeisessä valokuvaamossa. Kuu on nyt reilu puolivuotias ja hän saa jo istua tuettuna ja syöttötuolissa, joten passikuvassa Kuu istuu polvillani. Pidin vain huolen, ettei käsiäni näy kuvassa ja ettei Kuu putoa lattialle. Kuvaus oli ohi sekunneissa. Kuu oli juuri herännyt päiväunilta, eikä ehkä tajunnut mitä tapahtui, joten kuvaus onnistui todella hyvin! Kuvasta tuli myös hyvä, siinä on meidän pikku gansterimme pienellä kaksarilla.

Kuvien ottamisen jälkeen pystyin tekemään passihakemuksen netin kautta. Hakemukseen tulee liittää kuvatunnus. Valokuvaamosta saa kotiin mukaan neljä värillistä passikuvaa, joista tunnus löytyy. Mutta niitä ei siis tarvitse lähettää mihinkään, vaan valokuvaamo hoitaa tämän puolestasi. Kätevää ja nopeaa! Kotona siis tein passihakemuksen netissä ja koska meidän täytyy käydä asemalla, heti hakemuksen maksun jälkeen voi varata ajan. Etukäteen vähän jännitti kuinka ruuhkaista Pasilassa on näin joulukuussa, mutta kovinmoista jonoa ei näyttänyt olevan ja saimmekin ajan jo heti joulukuulle. Tärkeää on myös huomata, että molempien vanhempien suostumus tarvitaan passihakemukseen. Tämän voi hoitaa mukaan otettavalla paperilla, joka tulostetaan itse tai suostumuksen voi tehdä myös netissä. Minä lähetin siis japsille sähköpostiin linkin passisuostumukseen.

Pasilan poliisiasemalla asia hoitui viidessä minuutissa. Onneksi olin varannut ajan, sillä vauvan kanssa jonottamisesta ei olisi tullut mitään. Nyt paikalla oli kymmenkunta ihmistä ja kovin verkkaisesti näytti jonot liikkuvan. Me olimme asemalla eräänä tiistaina klo 12 aikaan. Virkailija pyysi minun tarkistamaan Kuun tiedot ja allekirjoittamaan paperin. Hän halusi myös vielä nähdä Kuun, joka ei onneksi enää nukkunut päiväunia. (En tosin tiedä pitääkö vauvan olla hereillä). Itse otin ainakin lakin ja tutin pois, jotta virkailija näki kasvot hyvin.

Saimme ohjeet passin noutamiseen, ja kun noudan passin, luultavasti läheiseltä R-kioskilta, tulee minulla olla mukana oma passini. Ajokortti ei käy, jota en kyllä edes omista. Passin pitäisi saapua noin seitsemässä arkipäivässä, joten Kuu saa varmasti passinsa vielä tässä joulukuussa.

Siinä taisi olla kaikki. Oikeastaan passin hakeminen on helppoa, kunhan muistaa olla ajoissa liikenteessä. Oma passini menee umpeen 2020 eli aika pian! Mutta niin, tammikuussa olemme lähdössä koko perhe Lissaboniin, ihanaa! Jännittävää! Olen käynyt yksikseni Portossa, joten on hienoa nähdä lisää kaunista Portugalia. Suunnitelmissa on vierailla myös Sintrassa.

Edit. Ennen kuin ehdin julkaista tätä postausta, saimme jo passin läheiseen R-kioskiin, josta sen kävin noutamassa. Passi oli kassakaapissa, jonka avautumista piti odottaa neljä minuuttia. Tämä on mielestäni hauska yksityiskohta.

Voit seurata myös Instassa ja Facessa.

Elokuun muistoja: Mitä japanilaiset vieraamme pitivät Suomesta?

Elokuussa koitti viimein aika, kun meille saapui Japanista sukua vieraaksi. Tällä kertaa Suomeen tulivat appiukkoni sekä hänen tyttärensä eli japsini sisko poikaystävänsä kanssa sekä siskon poika. Siskolle perheineen Suomeen visiitti oli ensimmäinen ja siskolle tietääkseni myös ensimmäinen maa Euroopassa. (Tai peräti ensimmäinen maa Japanin ulkopuolelle. Japanissa on tunnetusti surkeat lomaoikeudet.)

Loman ohjelmaa oli mietitty aika pitkälti etukäteen, jotta siitä saataisiin mahdollisimman paljon irti. Liikuimmekin lähes koko viikon koko konkkaronkka yhdessä. Meidän miniperheen oli tarkoitus myös mennä Muumimaailmaan, mutta jouduimme jättämään reissun väliin. Tuolloin Kuu oli juuri edellisenä päivänä saanut rokotukset ja imetyksessä oli pieniä ongelmia, joten emme uskaltaneet lähteä parin tunnin junamatkoille sekä viettämään pitkää päivää Muumimaailmassa. Harmi, sillä en ole vielä koskaan käynyt Muumimaailmassa ja olisi ollut hienoa viettää juuri japanilaisten kanssa päivä siellä. He tekivät reissun ilman meitä ja se oli mennyt hyvin.

Japsini sisko oli kiinnostunut näkemään suomalaista luontoa ja hän olikin varannut Nuuksiosta jonkinlaisen mökin, jossa he viettivät yhden yön. Me emme osallistuneet tälle reissulle, en edes tiennyt että Nuuksiosta voi vuokrata mökkejä! Kun japsin sisko, hänen poikaystävänsä ja appiukko kiertelivät Helsingin nähtävyyksiä siskonpoika, japsi ja hänen kaksi kaveriansa veivät siskonpojan Linnanmäelle. Minä ja Kuu menimme moikkaamaan heitä sinne. Lintsillä oli aika kova meteli vauvalle, joten lähdimme tunnin päästä pois.

Söimme pääasiassa kotona japanilaista ruokaa. Olen huomannut että japanilaiset, tai ainakin oman kokemukseni mukaan, eivät kovin helposti maistele muiden maiden ruokia. Japsini sisko täytti tuolloin elokuussa 30-vuotta ja kävimme sen kunniaksi Sandrossa brunssilla. Olin halunnut käydä siellä jo pitkään, joten olin innoissani. Sandron jälkiruokakakut olivat aivan taivaallisia! Muukin ruoka oli hyvää. Kiinnitin kuitenkin huomiota, etteivät japanilaiset vieraamme täyttäneet lautasiaan aivan kaikella. Kakuistakin he maistoivat ehkä yhtä kahta, kun itse halusin maistaa kaikkia ja jos olisin ollut muussa seurassa olisin voinut vielä hakea muutaman palan lisää, mutta nyt en kehdannut. Ehkä japanilaisessa keittiössä ei tule niin paljon ruokahävikkiä kun esimerkiksi suomalaisessa.

Vierailussa jäi harmittamaan täyteen buukattu Löyly, sillä vieraat halusivat testata suomalaista saunaa. He menivät sitten Kallion uimahalliin, sillä siellä on meidän mielestämme parhaat saunat, ja koska Töölön uimahalli taisi olla tuolloin kiinni. Minä ja Kuu emme tietystikään liittyneet seuraan.

Vierailun lopuksi kysyin mielipidettä mistä vieraat pitivät eniten Suomen lomassa. Vastaukset eivät olisi voineet olla arvaamattomampia. 7-vuotias siskonpoika ei osannut nimetä yhtä asiaa, vaan sanoi kaiken olevan parasta. Hänen äitinsä mielestä parasta oli olla meillä ja viettää siellä aikaa, hänen poikaystävänsä mainitsi siistit suomalaiset bussit(!), joka tuntuu huvittavalta kun mietin japanilaisia juna- ja metroasemia, jotka ovat uskomattoman siistejä. Appiukko piti kiinnostavimpana kouluvierailua. Japsin sisko tekee töitä ihmisten parissa, ei kylläkään koulussa, mutta hän halusi nähdä suomalaisen koulun ja sattui niin sopivasti, että japsillani on kaveri, joka on ollut koulussa töissä ja hänen kauttaan vierailu onnistui.

Viikkoon mahtui paljon erilaisia aktiviteetteja, ja oli todella harmi kun sukulaiset lähtivät. Koko kokoonpano nukkui meillä, mutta mahduimme aivan hyvin, japanilaiset ovat onneksi tottuneet nukkumaan lattialla. Heidän piti myös joka ilta kantaa meidän iso ja painava sohvapöytämme ikkunan viereen, mutta aina se kävi yhtä reippaasti. Seuraavaksi luultavasti näemme toisemme vuonna 2020, kun me olemme suunnittelemassa keväistä Japanin matkaa, mutta siitä lisää myöhemmin.

Muualla somessa:
Instagram,
Facebook
Twitter