Browsing Tag

eurooppa

10 reissu-unelmaa #haaste

Iida, Iida in Translation -blogista haastoi minut kertomaan 10 reissu-unelmaani tällä hetkellä. Blogihaaste on lähtenyt alunperin liikkeelle Kohteena maailma blogista.
Tässä minun kymmenen reissu-unelmaa – mikä kiinnostaa eniten juuri nyt:

1 //Paikka//
Mökki. Haaveilen mökillä olosta näin juhannuksenkin lähestyessä. Ehkä haave on nyt ajankohtainen, sillä mitään mökillä oleskelua ei ole tiedossa.
Muuten jos tiedätte jonkun lapsiystävällisen tavan viettää juhannusta Helsingissä, saa ilmoittaa. Viime vuonna olimme jo joulupukkia katsomassa Cafe Regatassa.

2 //Tapahtuma//

Hanami Japanissa. Yksi unelmani on vierailla Japanissa kirsikkakukintojen aikaan. Toivottavasti ensi vuonna tärppää!

3 //Kotimaan kohde//
Loviisa! Tämän päähänpinttymän olen saanut erään blogin kautta (jonka nimen valitettavasti unohdin). Joka vuosi Loviisassa järjestetään Wanhojentalojen tapahtuma. Nimensä mukaan tapahtumassa pääsee kyläilemään erilaisissa kauniissa vanhoissa taloissa. Nyt kun meillä on ikioma koti, olen erittäin kiinnostunut mm. sisustamisesta.

4 //Kaupunki//
Gdansk. Tuonne Puolan kaupunkiin pääsisi superhelposti (ja halvalla) Turusta. Kaupunki itsessään kiinnostaa myös, en yleensäkään matkusta jonnekin vain, koska sinne pääsee halvalla. Olisikohan syksyllä mahdollista?

5 //Maa//
Italia! Suomalaisten suosima kohde, jossa en ole vielä koskaan käynyt. Maassa kiinnostaa todella moni kaupunki, mutta luulen että viikonloppumatkasta Roomaan olisi hyvä aloittaa. Rehellisesti sanottuna kylläkin Como- ja Gardajärvi kiinnostavat enemmän.

6 //Saari//
Tätä miettiessä huomasin, että moni saarivaltio on kiinnostava, kuten Iso-britannia, Uusiseelanti, Irlanti ja tietysti Japani! Japaniin olemme näillä näkyvin menossa ensi vuonna. Odotan matkaa kovasti. Tarkoitus on ihailla kirsikankukkia, vierailla Okinawalla sekä tietysti viettää aikaa sukulaisten kanssa. Erityisesti poikamme Kuu odottaa Japanin mummun tapaamista. He eivät ole vielä tavanneet.

7 //Extreme//
En ole itse asiassa ollenkaan extreme-lajien ystävä. Ehkäpä tähän kohtaan voisi laittaa kuumailmapallojen ihailu Kappadokiassa, Turkissa. Lentomatka olisi ehkä myös hienoa kokea, mutta olen jo ollut kuumailpallolennolla täällä Suomessa ja olen vähän sitä mieltä, että se riittää.

8 //Majoitusmuoto//
Ensimmäisenä mieleeni tuli Lapin lasi-iglut tai muut tämän tyyppiset majoitusvaihtoehdot. Mikä olisi ihanempaa kuin katsella lämpimässä revontulien tanssia, vaikka niitä ei harmi kyllä voi tilata.

9 //Luontokohde//

Haluaisin taas ylittää itseni ja vaeltaa jollekin vuorelle. Ehkä voin toteuttaa tämän Japanissa.

10 //Ruoka & Juoma//

Minun piti Lontoon reissulla herkutella iltapäiväteen muodossa. Aikaa ei vaan kuitenkaan tähän jäänyt. Ehdottomasti kiinnostaa hyvin haudutettu tee, skonssit, erilaiset hillot ja marmeladit sekä pienet voileivät. Iltapäiväteen herkutteluun kelpaa oikeastaan mikä kaupunki vain. Olen menossa testaamaan hotelli Kämpin iltapäiväteetä, mutta en ole vielä vain saanut aikaiseksi. Viime vuonna minun oli tarkoitus mennä äitini kanssa hänen syntymäpäivän kunniaksi, mutta sopivaa aikataulua ei löytynyt, joten kävimmekin Porissa syömässä.

Kaikku kuvat Pixabay.
Seuraa Instagramissa, tällä hetkellä lisään kuvia kesäisestä Helsingistä ja myöhemmin Porista.

Säännöt:
Kerro omista reissu-unelmistasi ja laita postauksen linkki Kohteena maailma -blogin Kymmenen reissu-unelmaa -postauksen kommentteihin. Kopioi nämä lyhyet säännöt oman postauksesi loppuun ja haasta muita bloggajia kertomaan reissu-unelmistaan.

Haastan Hop On Hop Off -blogin.

Portugalin herkkuja + miten löytyi vauvanruokaa ulkomailla

Jos jotain, niin vauvan tulo perheeseen on muuttanut taukojen määriä. Aiemmin saatoin kiertää nähtävyyksiä pienten välipalojen voimalla, nyt on pakko pysähtyä ja antaa vauvan tankata. Portugalin lomalla ainoastaan yhdessä kahvilassa ei ollut tarjolla syöttötuolia, mutta kyseessä oli historiallinen kahvila, jonka herkkuja on saanut nauttia vuodesta 1837. Pastel de Belém oli suussasulava, jonka lisäksi maistoin suolaista piirakkaa empanada tempeh (kasvisversio). Oikein hyvä sekin! Yleisesti ottaen Portugalissa oli kaikki aivan älyttömän hyvää!

Pasteis de Belem
Rua de Belém

Airbnb:n asunnon hyvä puoli on ”kotona” kokkailu. Kävimme kuitenkin myös kahdessa ravintolassa, joista on vain hyvää sanottavaa. Näistä ensimmäinen oli kiireinen meriruoka-ravintola, jonne saavuimme juuri oikeaan aikaan. Nimittäin myöhemmin osa asiakkaista joutui jonottamaan ravintolan ulkopuolella (tammikuussa). Kiireistä oli, mutta ehkä siitä johtuen hauska tunnelma ja silti ihanat portugalilaiset tarjoilijat jaksoivat antaa pojallemme huomiota!

Ramiro
Av. Alm. Reis nº1 – H, 1150-007 Lisboa, Portugali

Toinen ravintola Lissabonissa oli ulkoapäin kaunis kuin kirkko ja sisällä sisutus oli myös upea. Kyseessä onkin vanha palatsi, osaa Google kertoa. Rattaat vietiin erilliseen huoneeseen säilyykseen ja syöttötuoli ilmestyi pöytäämme. Täällä söin todella hyvän kasvishampurilaisen, vaikka liharavintolasta olikin kyse.

Atalho Real
Calçada da Patriarcal 40, 1250-182 Lisboa, Portugali

Kävimme jo nyt kiertelemässä lapsille sopivia nähtävyyksiä sekä vietimme aikaa ostoskeskuksessa. Tuolloin tammikuussa Lissabonissa satoi muutama päivä, joten ulkona ei viitsinyt niin paljon kiertää. Huomasin, että aika useassa paikassa on tarjolla grillattuja voileipiä. Oikein hyviä ja täyttäviä. Tuo ostoskeskusken makea bolo bolacha keksikakku oli ällöttävän makea. Varmasti ensimmäinen kerta, kun piti muutama pala jättää tarjottimelle.

Ostoskeskus, lastenhoitohuoneella
Vasco da Gama
Av. Dom João II 40, 1990-094 Lisboa, Portugali

Onneksi retkemme Sintraan onnistui. Siellä vietimme kolme päivää. Satoi, kun saavuimme ja vaikkei junamatka ollut kovin pitkä, oli poikamme syönyt aamiaisen jo useampi tunti sitten, joten pysähdyimme aivan juna-aseman lähellä olevaan kahvilaan. Upea paikka, hurjan ystävällinen palvelu, ja jälleen kerran hyvää oli. Söimme grillatut voileivät ja otin vielä sintralaisen erikoisuuden travesseiron.
Nam, nam, herkullista.
Saudade
Av. Dr. Miguel Bombarda nº6, 2710-590 Sintra, Portugali

Sintran ravintolavalinta meni ehkä vähän pieleen, tai no, oikeastaan huomasin, etten pidä kovin paljon turskasta eli bacalhausta. Liian mieto maku makuuni. Myös jälkiruoka pudim flan eli paahtovanukas oli huti. Ravintolassa tuli annoskateus japsiani kohtaan. Mutta olen silti iloinen, että maistoin. Tuli nimittäin aika monta kertaa nähtyä kyseistä kalaa myynnissä.

Tacho Real
R. Ferraria 4, 2710-616 Sintra, Portugali

Söin myös lentokoneessa hyvin. Me lensimme TAP Portugalilla ja minulle oli etukäteen tilattu erikoisruoka, kasvis. Menomatkalla kasvisruokani oli parhain ruoka, jonka olen ikinä lentokoneessa syönyt. Myös paluumatkan ruoka maistui. Ja vielä lentokentällä piti saada maistaa jotain. Arvatkaa minkä otin? Heh, vaikka olenkin oikea sokerihiiri, niin omaksi yllätykseksenikin tilasin suolaisen rissolen.
Tuliaiseksi ostin meille marmeladia. En ollut tuollaisesta hedelmästä kuullutkaan.

Meillä oli Suomesta tuotuna mukana vähän ruokaa ja maitoa. Olin myös pussiin laittanut useamman desin kaurahiutaleita. Ihan hyvin löytyi myös ruokaa läheisestä isommasta marketista, mutta korvikemaitoa löytyi vain jauheena! Meidän Kuu ei siitä välitä yhtään, niin oli hyvä, että oli maitoa mukana, vaikka osaksi vielä imetänkin.
Vaippoja oli monenlaisia, joten niitä löytyy hyvin.

//

Kuten huomata saattaa, tulevat kuvat nykyään vain puhelimestani. Vanhaa digikameraa ei vain tule otettua niin usein esiin kuin puhelinta. Mutta voi, kun muistaisi ottaa kuvan vaakatasossa!

Lisää kuvia:
Instagram

Yksin Lontooseen, nämä suunnitelmissa

Tämän vuoden ainut lento tulee tapahtumaan joulukuussa, kun menen lyhyelle matkalle Lontooseen aivan yksin. Kuu jää isänsä kanssa kotiin ja vähän jännittää miten se menee. Jännittää pystynkö edes lähtemään, sillä en ole vauvasta vielä päivääkään ollut erossa (mikä on tietysti ihan luonnollista). Aion ottaa reissun enemmänkin nukkumiseen kautta, mutta tietysti jotain haluan nähdäkin. on tuossa kuvia Lontoo on aika tuttu itselleni, koska olen siellä käynyt ehkä 4-5 kertaa, mutta aivan kuten Berliini, myös Lontoo tarjoaa joka kerta jotakin uutta. Tässä viiden kohdan suunnitelma, johon jokaisen toivon merkitseväni ”koettu” rastin.

1) Koko matkan idea (jos nukkumista ei lasketa) on Chameleons Voxin keikka. Olin jälleen kerran liian myöhässä ostamassa lippua Manchesterin keikalle, se oli loppuunmyyty elokuussa, kun olin ostamassa lippua. Onneksi Lontoossa on myös joulunalla keikka. Tämä onkin kolmas keikka jonka nään kyseiseltä bändiltä Lontoossa, joka kerta vain keikkapaikka vaihtuu. Onneksi on edes samassa suunnassa.

2) Keikan lisäksi haluan vihdoin nähdä musikaalin Lontoossa. Ajatuksissa on mennä katsomaan Wicked, vaikka Agatha Christie -fanina myös Hiirenloukku kiinnostaisi. Lippua en ole vielä ostanut, sillä en osaa päättää minkä hintaluokan lipun ostan vai yritänkö hankkia alennetun lipun. Kokemuksia?

3) Joulu on lähettyvillä, joten luultavasti tulen ostamaan joululahjoja Lontoosta. Ainut ongelma ehkä tulee olemaan se, että matkustan vain käsimatkatavaroilla. Ja löysin jo nyt muutaman vähän painavampia juttuja, jotka haluan ostaa. Lisäksi haluan ostaa itselleni Disney Storessa yhden mukin, jota olen halunnut siitä asti kun sellaisen olen nähnyt.

4) Lontoon vierailu ei ole mitään ilman ilmaisia museoita, etu, jota kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Sää on luultavasti sateinen ja kolea, joten on mukavaa viettää aikaa sisällä. Tosin sade ei kauheasti itseäni haittaa milloinkaan. Aikaa ei ole kovin paljoa, joten valitsin käyntikohteeksi Tate Modernin, jossa olen jo käynyt, mutta onneksi näyttely on tietysti vaihtanut.

5) On asioita joita pitää ehdottomasti kokea, joten iltapäivätee Lontoossa kuuluu tällä hetkellä suunnitelmiini. Olen jo paikkoja googletellut ja myös tämä Mutkia matkassa postaus on oiva opas ja näistä yksi valikoitui kärkeen.

Lyhyesti sanottuna Lontoossa joulukuussa nämä asiat ovat listallani: keikka, musikaali, museo, iltapäivätee ja shoppailu. Eikä vähäisempänä kahdeksan tunnin yöunet!

Voit seurata myös muualla somessa:
Instagram, Twitter, Facebook

Monipuolinen Slovenia: Bled-järvi, koskenlaskua ja muuta

No niin, viimeksi kerroin Ljubljanan nähtävyyksistä ja mainitsin turistikierroksen, jonka tein Slovenian pääkaupungista. Tässä postauksessa kerron kaiken Roundabout Travelin järjestämästä kierroksesta ja jutun lopusta löytyy myös linkki vblogiini, videoon koskenlaskusta Soca-joella. En ole itse kuvannut videota luonnollisestikaan vaan ohjaajamme GoPro-kameralla*. Kierros, jonka tein on nimeltään Raft’n Free ja suosittelen sitä lämpimästi. Postauksen lopusta löytyy linkki vblogiini, jossa on lyhyt video koskenlaskusta. En viitsinyt kaikkia videoita laittaa, sillä mitään kovin erikoista ei tapahtunut. Kerran jäimme jumiin, mutta se miten pääsemme matkamaan matkaa, pitäisi näkyä videolla.

Kierroksen löysin perinteisesti Googlen kautta. Pakettiauto nouti minut ja muut aamulla. Yövyin hostellissa vilkkaalla kadulla, mutta minut noudettiin hotellin edestä, jonne oli noin viiden minuutin matka. Kuskinamme toimi nuori Simon, joka oli hyvä ajaja, joustava ja mukava. Matka meni maisemia ihaillessa ja Simonin juttuja kuunnellessa.

Ensimmäinen pysäkkimme oli Škofja Loka, keskiaikainen kylä. Kiertelimme kylää, jossa oli meneillään jonkinlaiset markkinat. Pidimme kahvi- ja vessatauon. Itse en kuitenkaan välittänyt istua kaakaolle vaan kysyin Simonilta voinko vielä kierrellä kylää. Tämä sopi kunhan palaisin noin 15 minuutin päästä takaisin. Kävelylläni näin perinteisiin asuihin pukeutuneita joukkoja. Ilmeisesti kylässä järjestettiin paraati. Sitä emme ehtineet jäädä katsomaan vaan matka jatkui kohti seuraavaa kohdetta.

DSCN8542

DSCN8513

DSCN8514

DSCN8531

DSCN8525

DSCN8529

DSCN8530

Slovenia on niin kaunis ja vehreä maa. Sai ihailla tosissaan. Siitä hyvä esimerkki on monesti Somesta tuttu Vintgarin rotko (Vintgar gorge). Turisteja tietysti riitti, mutta reittiä kävellään yhteen suuntaan, joten ihan hyvin oli tilaa kuvailla. Tai sitten olimme vain onnekkaita!(Taas sellainen kohde, jossa en vain malttanut pelkästään ihailla maisemia vaan piti saada sata kuvaa).

DSCN8552

DSCN8572

DSCN8580

Kierroksen jälkeen, jonka saimme kierrellä keskenämme, lähdimme ehkä odotetuimmalle kohteelle, nimittäin Bled-järvelle. Olihan se niin upea kuin odotinkin. Jos menette katsomaan järveä ja ostatte lipun veneajelulle järven saarelle, jossa on kirkko, katsokaapa seilorinne käsiä. Ne ovat aivan muotoutuneet airojen liikkeestä, kävi miestä sääliksi, vaikka työtään hän tekee.
Ehkä maisemat rannalta järvelle päin ovat kauniimmat kuin itse saaresta. Mielenkiintoista oli tietää, että sulhasten on tapana kantaa morsimensa rappuset pitkin kirkolle. Saimmekin todistaa yhden hääparin hetkeä.

DSCN8599

DSCN8624

DSCN8597

DSCN8617

DSCN8622

DSCN8593

Seuraavaksi tieni erosi muusta ryhmästä, sillä olin ainut, joka oli varannut koskenlaskun osana retkeä. Muut kävivät tällä välin Bledin linnassa ja söivät kai lounasta. Hyppäsin Simonin kyytiin ja hän ajoi minut matkatoimistoon, josta toinen auto haki minut koskenlaskijoiden ryhmään. Meille kävi tässä pieni väärinkäsitys, sillä Simon-kuskimme sanoi, että tulee hakemaan minut samasta paikasta. Kun koskenlasku oli loppunut jäinkin ulos penkille odottelemaan. No, autoa ei kuulunut, levottomana lähdin kävelemään ympäri kylää, mutten kovin pitkälle uskaltanut mennä. Jossain vaiheessa palasin istumaan matkatoimiston ulkopuolelle penkille.

Hetken päästä toimiston työntekijä tuli kurkistamaan oviaukosta ja sanoi hetken päästä puhelimeen ”hän on täällä”. Minun oli siis tarkoitus mennä sisälle toimistoon ilmoittamaan, kun olen saapunut takaisin. Tuhlasimme aikaa, sillä olin koko ajan odottanut ulkona! Onneksi muut ryhmäläiset eivät vaikuttaneet olevan vihaisia ja Simon pahoitteli vuolaasti, vaikka kyseessä oli väärinkäsitys. Olin tietysti itsekin tosi pahoillani. Tämä hukattu aika ei onneksi vaikuttanut ohjelmaan mitenkään, toisaalta kyseessä oli viimeinen kohteemme ja tämän jälkeen paku kaarsi heittämään meidät pick-up paikoille.

DSCN8638

DSCN8639

Koskenlaskusta voin sanoa myös muutaman sanan. Olen jo pitkän aikaa halunnut kokeilla kyseistä lajia. Oli jännittävää pukea märkäpukupäälle ja kuunnella turvaohjeita, mutta reittimme oli niin helppo, etten kertaakaan pelännyt, että tippuisin veteen. Joka oli tuolloin melko kylmää, vaikka kesä olikin. Samaan aikaan koskea laski kaksi muuta ryhmää. Kokemukseen tuntuu kuuluvan pieni leikki, esimerkiksi pelastusliiveistä vetäminen veteen, jos tulee liian lähelle. Tästä en olisi henkilökohtaisesti pitänyt ja olin pahoillani romanialaistytölle, joka vedettiin veteen kivikossa, kun vietimme pientä taukoa. Ystävällisyyttään hän sanoi, ettei häneen sattunut, mutta se ei tainnut olla totuus. Pidinkin koko ajan jalkani tiiviisti pohjan naruissa kiinni.

Reitti oli olkapäälleni/kädelleni hieman liian pitkä ja loput matkat meloin vihlaisujen tahdissa. Olen kuitenkin tosi iloinen, että vihdoin pääsin kokeilemaan koskenlaskua. Valitettavasti saman vaivan huomasin myös, kun harrastin Saksassa suppailua.
Itse en siis ehkä uskaltaisi enää yhtä pitkälle reitille mennä, mutta retki oli oikein hyvin järjestetty, eikä mitään varusteita tai kokemusta tarvitse olla etukäteen. Ohjaaja oli myös kotoisin USAsta, joten hän puhuu täydellisesti englantia, mutta myös sloveniaa. Kuivat vaihtovaatteet kannattaa ottaa mukaan, varsinkin jos hyppää lopussa Savaan uimaan.

Videot GoPro:lla kuvannut koskenlaskuohjaajamme Joe. Tässä linkki videoon.

Nähdäänkö Instassa, Twitterissä ja Facessa?