All Posts By

Tiia/ReiseReise

Perheloma Lissabonissa – vauva 8kk

Saavuin Portugaliin likaisessa paidassa, myöhemmin huomasin myös farkuissa olevan vauvansosetta. Näin hyvin lentomme Helsingistä Lissaboniin sujui, tuo oli ainut negatiivinen asia, eikä sekään niin iso. Martin Moniz metroasemalla muutimme mielemme, otimmekin taksin Airbnb-asuntoomme. Myöhemmin huomasin sen sijaitsevan lähellä paloasema. Turha, mutta hauska yksityiskohta.

Ensivilkaisulla asunto on siisti ja kiiltävä kuin hopealusikka. Huomaan, että on talvi, asunto on kylmä. Onneksi käytössämme on kaksi lämpöpatteria. Sisällä ollessamme ne ovat täysillä koko ajan, silti ulkona on lämpimämpää kuin sisällä. Olin miettinyt millaista Portugalissa on talvella. Tämä mielestäni kuvailee parhaiten säätä: tuulisena ja sateisena päivänä Lissabon on kuin Helsinki syksyllä, aurinkoisena taasen kuin tuulinen kevätpäivä. Turhaa mainita, että pakkaamani topit jäivät koko loman ajaksi käyttämättä.

Kuu oli ensimmäistä kertaa ulkomailla. Koneessa oli paljon kiinnostavaa katseltavaa, uni maistui hyvin ja ruokakin lämpeni vesihauteessa. Ensimmäisenä päivänä käymme ruokakaupassa. Soseruokaa löytyy hyvin, samoin vaippoja, toki olimme ottaneet ruokaa myös Suomesta mukaan. Korvikemaidosta löytyy vain jauhoversiota, jota meidän ei onneksi tarvitse ostaa, sillä sitä Kuu ei ole vielä suostunut juomaan. Imetän vielä myös vähän.

Lissabon on ensimmäinen matka, jonne olen lähtenyt lähinnä takki auki. Vauvan kanssa matkatessa muutenkin nähtävyyskohteita tippuisi pois, nyt listallani on vain muutama juttu. Haluan nähdä Belemin tornin sekä näkölapaikan. Sintran vierailusta olemme puhuneet jo etukäteen ja kaupunkiin olemme varanneet kolme päivää.

Kun saapuu ilta, on Kuu hämillään, kun emme lähdekään kotiin. Lopulta hän rauhottuu ja nukahtaa oudossa paikassa. Pidän asian omana tietonani, mutta hetken saan jännityksen ja turvattoman olon siitä miten koko loma tulee menemään. Hermostuttaa uusi tilanne, olla niin kaukana kotoa. Olemme valmistautuneet lääkkeillä ja nenäfriidulla. Mutta aikuisille emme ottaneet särkylääkkeitä mukaan…

//

Lensimme Lissaboniin 5h suorilla lennoilla TAP Portugalilla.
Mukanamme oli Britax-matkarattaat, niihin adapterit, joten saimme niihin turvakaukalon kiinni. Molemmat kuljetimme ruumassa. Ne siirrettiin ruumaan vasta portilla.
Tammikuussa matkustajia oli vähän, joten koko kolmen hengen penkkirivi oli käytössämme.
TAP Portugal tajosi viltit sekä erikoisruoat.
Lissabonin päässä rattaat odottivat meitä aivan koneen ulkopuolella. Paluumatkalla Vantaalla jouduimme noutamaan rattaat muiden matkatavaroiden kanssa hihnalta. Buu.
Britax-rattaat kulkivat mukulakaduilla hyvin, mutta toisiaan ylämäessä pohkeet joutuivat kovalle koetukselle.
Osassa metroasemilla oli hissi, joskus toinen kantoi pojan, toinen rattaat. Aina hissi ei toiminut.
Paikalliset ovat todella avuliaita ja tuntuvat rakastavan vauvoja. Emme pyytäneet apua kertaakaan, sillä aina joku ehti tarjoutua auttamaan ennen.
Poikamme sai joka päivä lentopysyn ja miljoona hymyä.
Jokaisessa ravintolassa/kahvilassa ruoka lämmitettiin ja useimmissa oli myös syöttötuoli (Ikean Antiloop).

Neljä lähitulevaisuuden matkahaavetta + arvonta Instagramissa

Haaveilu ja päiväunelmat ovat minulle päivittäinen rentoutumiskeino arjen kiireissä. Uppoudun usein ajatuksiini, tai tässä tapauksessa matkahaaveisiin. Tähän postaukseen listaan neljä matkatoivetta, jotka on melko helppo toteuttaa lähitulevaisuudessa, eikä niihin tarvitse säästää hurjan paljon rahaa.

1)Risteily
Mielikuvissani laivamatkailu vauvan kanssa on melko helppoa, on mahdollisesti oma hytti, johon pääsee eroon hälyä. En ole kokenut lapsen kanssa matkailija, mutta helppous ja mutkattomuus kiinnostavat minua, tietysti. Helsingistä pääsee helposti Tallinnaan eikä laivamatka ole pitkä. Vähän jo japsini kanssa juttelimme, että kun Kuukin saa mennä kylpylöihin, niin tekisimme matkan tuonne naapurimaahan. Ehtona tosin sanoin, että meidän on pakko käydä jossain toisessa kaupungissa Tallinnan lisäksi. Tällä tarkoitin Tartua, jossa en ole vielä koskaan käynyt. Tallinnan lisäksi olen matkustellut Virossa Pärnussa, Viimsissä ja Narvassa, joten olisi aika nähdä myös Tartu.

2)Joulumarkkinat
Useimmat Euroopan kaupungit ovat parhaimmillaan kesällä, mutta poikkeuksena on talvella joulukuu, jolloin ainakin suurimmissa kaupungeissa on joulumarkkinoita. Ulkomailla olen vieraillut ainoastaan Tallinnan joulutorilla, joka on todella tunnelmallinen. Tulevaisuudessa haluaisin ehdottomasti matkustaa johonkin isompaan keskieurooppalaiseen kaupunkiin ja vierailla siellä joulumarkkinoilla. Tietysti vahvana ykkösvaihtoehtona on Saksa, mutta pidän mieleni avoimena. Pystyn kuvittelemaan ilman kysymättäkin, ettei japsia voisi vähempää kiinnostaa joulumarkkinat. Tietystikään japanilaiset eivät edes juhlia joulua, joten täytyy houkutella joku muu mukaani tai sitten menemme Kuun kanssa kahdestaan.

3)Rantaloma
Kyllä, tälle listalle pääsee rantaloma, vaikka valitsen aina mieluummin kaupunkiloman. Jotenkin pakettimatkat, ja all-inclusive, josta tulee mieleen useimmat lapsiperheet kiinnostaa näin perheellisenä, joten miksikäs sitä ei kokeilisi myös tälläistä vaihtoehtoa.
Näistä listan vaihtoehdoista tämä veisi varmasti eniten rahaa, näköjään raha-asiat ovat tällä hetkellä mielen päällä, kun mainitsen kyseisen kohisevan jo toistamiseen. Rantalomista itselläni ei ole sitten mitään kokemusta, mutta joku perinteinen Kanariansaaret tai Madeira kiinnostaisi ihan vaan, että voisin sanoa siellä käyneeni. (Tosin olen vauvana jossain päin etelää ollut, mutten luonnollisestikaan muista siitä mitään. Saman taidan tehdä Kuulle tällaisella rantalomalla). En haluaisi lähteä Kuun kanssa kahdestaan. Mieluiten niin paljon porukkaa mukaan kuin mahdollista. Rantalomalla kun päivän ohjelma tuntuu olevan selvä.

4)Matkailu Suomessa
Tähän kohtaan minulla on kaksi ehdotonta must-kohdetta, joissa en ole vieläkään käynyt, vaikka joka vuosi sanon ”tänä vuonna sitten”. Kyseessä ovat Suomen kohteet Ahvenanmaa ja Lappi. Itseasiassa Lappiin olisi kiva mennä silloin kun Kuu on vähän isompi, jotta voisimme käydä Joulupukkia katsomassa. Ja ettei hän ihan hirveästi pelkäisi, vaan jopa olisi innoissaan, pitäisi Kuun olla mielestäni vähintään kolmevuotias. Toki haluaisin nähdä Lapin myös kesällä ja syksyllä, mutta koska matkat tuonne ovat aika hintavat, luulen että Ahvenanmaa on lyhyemmän tähtäimen matka. Saarella minua kiinnostaa pyöräily ja pannukakkujen syöminen eli ei ole hurjat suunnitelmat.

Tällaiset lähitoiveeni ovat, jos joihinkin näistä löytyy vinkkejä tai muita kommentteja otan ne iloisena vastaan, koska on myös ihanaa kasvattaa matkakuumetta! Ensi viikolla onkin jo Matkamessut, josta voi löytyä uusia ideoita.

Ps. Seuraa myös muualla Somessa esimerkiksi Instagramissa. Sinne ilmestyy kohta arvonta, jossa voit voittaa lipun Matkamessuille!
Kaikki kuvat + myös artikkelikuva Pixabay.com

Vuosikooste 2018 ja ensi vuoden elämänmuutos

Tässä lyhyesti joitakin vuoden 2018 tapahtumia. Ulkomaanmatkoja kertyi vain kaksi, Viroon sekä Iso-Britanniaan. Yllättävän kauan matkakuume pysyi poissa, enemmän olen harmitellut keikkoja, jotka jäivät väliin…Nyt kyllä matkustus maistuisi ja olenkin iloinen, että heti ensimmäinen matka koittaa tammikuussa. Mutta tässä vuosi 2018 lyhyesti:

Tammikuu
Raskaana Porissa, jossa olin ilman japsia.
Matkamessut, jossa kuuntelin ainakin Hanna Pakarisen kokemuksia Alaskan risteilyltä. Enpä tiennyt, että hän oli myös raskaana tuolloin!
Aina yhtä ihana LUX Helsinki.

Helmikuu
Mammakavereiden tapaamista ja hyvää jälkiruokaa, vaikka sokeria piti välttää raskausdiabeteksen takia.
Vegemessut ja ihanaa jäätelöä siellä.

Maaliskuu
Synttärit, joita vietin yksikseni saksalaisessa kahvilassa.
Ostettiin yhdistelmävaunut Espoosta.

Huhtikuu
Viimsi ja rentouttava kylpyläloma.
Verenpisara uudestaan.
Siskojen synttärit Porissa.
Kävin vihdoin remontoidussa Töölön kirjastossa. Asuimme joskus Töölössä, joten kirjasto kävi tutuksi.

Toukokuu
Roihuvuoren Kirsikkapuisto. Ensi vuonna voimmekin mennä koko perhe viettämään sinne hamania!
Poikamme Kuu syntyi.


Kesä-Heinäkuu
Kuun nimijuhla, Kuu valikoitui lopulta kolmanneksi nimeksi.
Uuden elämän opettelua.
Kärsin helteestä ja lähdin sitä pakoon Poriin.
Juhannus vietettiin Cafe Regatassa, oli hyvin tuulista, joten piti olla sisällä.
Porin Asuntomessut.
Hiustenleikkuu ja huono kokemus.
Pori Jazz -festivaali.
Siskoni rakas kissa kuoli.
Trump ”ajoi” kotitalomme ohi.

Elokuu
Poikamme sukulaiset Japanista tulivat Suomeen.
Kävimme Vauvakinossa ja se meni superhyvin! Näimme Mamma Mian.
Ostin Museokortin, koska halusin ehdottomasti ehtiä näkemään Barbie-näyttelyn.
Puhelin sekosi.
Amos Rex avattiin.
Jonotin Muumimukia.

Syyskuu
Ostimme rattaat Kirkkonummelta ja kävimme siellä syömässä.
Aloitimme Kuun kanssa harrastukset, joihin kuului muskari ja vauva-vanhempi-jooga Espoon puolella.
Hain opiskelemaan.
Puhelimen SD-muistikortti meni rikki, mutta kuvat ovat onneksi tallella.
Syksy oli erityisen kaunis.

Lokakuu
Kävin Kuun kanssa vauvateatterissa Weegeellä. Weegeen tuli aika usein käytyä myös vaunutreffeillä ja museoissa. Tykkään paikasta paljon! Pidin joulukorttikuvaukset, etten vain myöhästyisi.
Tein esivalintakokeen.
Menimme Kuun kanssa kahdestaan junalla Tampereella, josta jatkoimme äitini kyydissä Poriin. Kävimme Muumimuseossa. Porissa käytin myös Museokorttia.
Joogasin Töölön Shantissa, joka on aivan ihana joogasali. Ostin 10-kertaa kortin, josta on jäljellä vielä puolet. Hups.
Salmiakki- ja lakritsifestivaalit.
Toukokuisten Halloween-juhlat.

Marraskuu
Kuukausi tuntui pitkältä, harmaalta ja sateiselta.
Imuroin vahingossa yhden lempikoruistani ja se meni rikki. Sain sentään imurin putkesta pois.
Olin pääsykokeissa.
Vietimme isänpäivää nepalilaisessa ravintolassa.

Joulukuu
Ostin uuden puhelimen.
Muskarissa vietettiin joulujuhlaa.
Katsoin puolet itsenäisyyspäivän vastaanotosta.
Olin yksin Lontoossa ja Kuu oli isänsä kanssa keskenään.
Coca-Cola -rekka tuli Suomeen ensimmäistä kertaa.
Kuu sai passin. Sain japsilta lahjaksi Portugalin matkan, jonne lähdemme ensi vuonna.
Vietimme joulun Porissa koko perhe. Tulimme Kuun kanssa kahdestaan koko matkan Porista Helsinkiin junalla. Matka meni hyvin, mutta ensi jouluna en suostu silti tekemään matkaa yksin!
Kun saavuimme kotiin, kotona odotti vielä yksi paketti Isosta-Britanniasta. Olin unohtanut koko asian, mutta kyseessä oli brittibändi Yossarianin uusin albumi, jonka kiitossanoissa lukee nimeni.

Sain myöskin iloisia uutisia ja näin ollen tulen olemaan ensi vuonna AMK-opiskelija! Tätä on odotettukin muutama vuosi, joten ihanaa, vihdoin!

Vuoden 2017 kooste
Vuoden 2016 kooste
Vuoden 2015 kooste
Reissuvuoteni 2017 kaikki matkat löytyy myös täältä.

Käytän Instaa ja toisinaan päivitän myös Faceen. Saa seurata! Voipi olla, että pian on arvontaa luvassa.

Oikein hyvää ja parempaa vuotta 2019!

Hankimme Kuulle passin, sillä lähdemme…

Me emme kuulu niihin vanhempiin, jotka hankkivat muutaman kuukauden ikäisellä vauvalle passin. Tulimme passin kuitenkin hankkineeksi ennen kuin Kuu on täyttänyt 1-vuotta. Tuntuu edelleen hullulta ajatukselta, että vauvalla on oma passi, jota varten on käyty ottamassa passikuvat. Tammikuun lopulla teemme perheemme ensimmäisen yhteisen ulkomaanmatkan. Voisi ehkä luulla, että lähdemme Tallinnaan, koska se on niin lähellä, mutta matkaamme hieman kauemmas. Kohteeksi valikoitui Lissabon, tai oikeastaan vaihtoehtoja ei ollut, mutta se on eri juttu se, eikä se kuulu tähän.

Lähes poikkeuksetta alaikäisen tulee käydä henkilökohtaisesti poliisiasemalla ennen kuin passi myönnetään. Ensimmäinen askel tosin on hankkia passikuvat. Tähän suosittelen paikkaa, joka lähettää kuvat sähköisesti suoraan poliisilaitokselle. En jaksanut kauheasti googletella valokuvaamoja, vaan menin ensimmäiseen paikkaan, joka oli hyvällä paikalla Helsingin keskustassa ja hinta oli kohtuullinen.
Vauvan passikuvat maksavat saman verran kuin aikuisen, vaikka vauvan passi on vähemmän aikaa voimassa, sillä kun vauvaa ei enää kuvasta tunnista, pitää passi uusia. Että sinänsä vähän rahastuksen makua.

Me kävimme passikuvassa kauppakeskus Foorumia vastapäätä Kaivopihalla, Fotoyks viimeisessä valokuvaamossa. Kuu on nyt reilu puolivuotias ja hän saa jo istua tuettuna ja syöttötuolissa, joten passikuvassa Kuu istuu polvillani. Pidin vain huolen, ettei käsiäni näy kuvassa ja ettei Kuu putoa lattialle. Kuvaus oli ohi sekunneissa. Kuu oli juuri herännyt päiväunilta, eikä ehkä tajunnut mitä tapahtui, joten kuvaus onnistui todella hyvin! Kuvasta tuli myös hyvä, siinä on meidän pikku gansterimme pienellä kaksarilla.

Kuvien ottamisen jälkeen pystyin tekemään passihakemuksen netin kautta. Hakemukseen tulee liittää kuvatunnus. Valokuvaamosta saa kotiin mukaan neljä värillistä passikuvaa, joista tunnus löytyy. Mutta niitä ei siis tarvitse lähettää mihinkään, vaan valokuvaamo hoitaa tämän puolestasi. Kätevää ja nopeaa! Kotona siis tein passihakemuksen netissä ja koska meidän täytyy käydä asemalla, heti hakemuksen maksun jälkeen voi varata ajan. Etukäteen vähän jännitti kuinka ruuhkaista Pasilassa on näin joulukuussa, mutta kovinmoista jonoa ei näyttänyt olevan ja saimmekin ajan jo heti joulukuulle. Tärkeää on myös huomata, että molempien vanhempien suostumus tarvitaan passihakemukseen. Tämän voi hoitaa mukaan otettavalla paperilla, joka tulostetaan itse tai suostumuksen voi tehdä myös netissä. Minä lähetin siis japsille sähköpostiin linkin passisuostumukseen.

Pasilan poliisiasemalla asia hoitui viidessä minuutissa. Onneksi olin varannut ajan, sillä vauvan kanssa jonottamisesta ei olisi tullut mitään. Nyt paikalla oli kymmenkunta ihmistä ja kovin verkkaisesti näytti jonot liikkuvan. Me olimme asemalla eräänä tiistaina klo 12 aikaan. Virkailija pyysi minun tarkistamaan Kuun tiedot ja allekirjoittamaan paperin. Hän halusi myös vielä nähdä Kuun, joka ei onneksi enää nukkunut päiväunia. (En tosin tiedä pitääkö vauvan olla hereillä). Itse otin ainakin lakin ja tutin pois, jotta virkailija näki kasvot hyvin.

Saimme ohjeet passin noutamiseen, ja kun noudan passin, luultavasti läheiseltä R-kioskilta, tulee minulla olla mukana oma passini. Ajokortti ei käy, jota en kyllä edes omista. Passin pitäisi saapua noin seitsemässä arkipäivässä, joten Kuu saa varmasti passinsa vielä tässä joulukuussa.

Siinä taisi olla kaikki. Oikeastaan passin hakeminen on helppoa, kunhan muistaa olla ajoissa liikenteessä. Oma passini menee umpeen 2020 eli aika pian! Mutta niin, tammikuussa olemme lähdössä koko perhe Lissaboniin, ihanaa! Jännittävää! Olen käynyt yksikseni Portossa, joten on hienoa nähdä lisää kaunista Portugalia. Suunnitelmissa on vierailla myös Sintrassa.

Edit. Ennen kuin ehdin julkaista tätä postausta, saimme jo passin läheiseen R-kioskiin, josta sen kävin noutamassa. Passi oli kassakaapissa, jonka avautumista piti odottaa neljä minuuttia. Tämä on mielestäni hauska yksityiskohta.

Voit seurata myös Instassa ja Facessa.