Monthly Archives

kesäkuu 2018

Kaupunkijuhannus vauvan kanssa Helsingissä

Kääk, olen rikkonut oman perinteeni, sillä niin kauan kuin muistan, olen viettänyt juhannuksen mökillä. Useimmiten isovanhempien, joka sijaitsee Satakunnassa, mutta myös vuokramökeissä eri puolella Suomea. Enää isovanhempani eivät paikkaa omista, sillä ikä tuli saarelle menossa vastaan, mutta suvussa onneksi kesämökki säilyy. Toinen kesäpaikka isovanhemmillani jo on, ja olen kerran siellä jo käynytkin, viime juhannuksen jälkeen, kun olin Porissa vierailulla. Nyt jäimme suosiolla kotiin Helsinkiin, sillä vauva ja hyttyset ovat epämieluisa yhdistelmä. Eivät kyllä säätkään mökkeilyyn houkutelleet, asia jonka pystyi etukäteen ennustamaan. Toukokuussako ne kaikki helteet tuli ja meni?

Helsinki oli siis tukikohtamme, ja no täällä koko juhannuksen vietimme. Olen nyt kolmisen tai nelisen vuotta asunut Hesassa, mutta ainoa idea juhannuksen viettoon tuli kaupungin parhaasta kahvilasta, sillä me molemmat tiesimme sen olevan taatusti auki. Kahvila on tietysti Töölön oma Cafe Regatta. Vähintään kerran vuodessa tulee punaisessa tuvassaa käytyä, mieluiten toki kauniilla säällä, niin saa nauttia kaakaosta ulkona.

No sää oli mitä oli, oikeastaan aika jäätävä, tuuli ja oli kylmä. Kadutti jo koko idea, kun vaunujen kanssa rantaan pääsin. Onneksi sisällä oli meille tilaa (paikka oli lähes täynnä kurjallakin säällä), muuten olisin lähtenyt bussilla takaisin kotiin. Tosin taisi vaunuissa olla lämpimämpi kuin meillä. (Poika muuten nukkui ennätykselliset päiväunet, kun pääsimme kotiin)

Tapani mukaan tilasin kaakaon, joka oli paras tähän astisista. Ehkäpä säällä oli vähän osuutta asiaan. Japsi joi kuumaa mehua ja kaakaotani (luvan kanssa toki, heh). Tämä emme kumpikaan tienneet. Juhannuksena Cafe Regatassa vierailee joulupukki (kyllä) jakamassa karkkeja ja kaikki kahvilan tarjottavat ovat lapsille ilmaisia! Ensi vuodesta on paha sanoa, mutta voi olla, että reilun yksivuotiaankaan kanssa juhannusmökki ei vielä houkuttele (myönnän toki, että silti haikeudella katsoin ihmisten mökeille lähtöjä). Cafe Regatta voi olla siis taas SE paikka meille. Vai tuleeko mieleen jokin muu paikka, jonne juhannuksena pääsee syömään/kaakaolle?
Mites teidän juhannus meni?

New Yorkista kävellen New Jerseyhin

Otsikko kuulostaa kieltämättä hurjalta, aika samalta, kun kerroin joskus että kävelin Helsingistä Espooseen. Kuinka paljon sitä tuli loppujen lopuksi tuona päivänä USA:ssa käveltyä on hankalaa sanoa, sillä valitettavasti puhelimessani ei ole askelmittaria aktiivisesti käytössä. Pidän kuitenkin kävelystä, koska se on mielestäni usein paras tapa tutustua kaupunkiin kuin kaupunkiin. Myöskin erilaiset listat ovat mieleeni ja ajattelinkin kerätä listaksi kaikki USA:n osavaltiot, jossa olen vieraillut. Tämä oli myös osasyy New Jerseyhin menoon. Listalle vähän täytettä.

DSCN6486

DSCN6501

DSCN6505

DSCN6489

Osaksi kävelyreissun mahdollisti hostellini sijainti (103st Upper West Side). Vain lyhyellä metromatkalla olin George Washington sillan luona, josta ylitin osavaltion rajan. Sillalta oli myös aika siistit näkymät molempiin suuntiin. En ollut ainoa kävelijä, minut ohitti myös useat pyöräilijät ja lenkkeilijät.

DSCN6507

DSCN6498
Osavaltion rajalla.

DSCN6537

DSCN6544

DSCN6531

Saavuin Fort Leen kaupunkiin. Lähdin ensin kävelemään Hudson-joen suuntaisesti, kunnes törmäsin tyypilliseen amerikkalaiseen ”ongelmaan” kävelytie loppui. Ei auttanut muu kuin palata takaisin ja tallustaa kohti ”keskustaa”. Mitään käsitystä en Fort Leen kaupungista saanut, kävelin varmaan vain pienen murto-osan verran, mutta lasken silti lyhyen vierailun osavaltio-listaani. Näin ollen olen käynyt kolmessa osavaltiossa, jotka ovat California, New York ja New Jersey. Eli 3/50.

DSCN6513

DSCN6518

DSCN6524

DSCN6522

Yksi suuri haaveeni on (kuten varmasti monilla) Amerikan road trip. Reitistä en ole ollenkaan varma, rannikolta rannikolle ei näin aikuisiällä tunnu kovinkaan realistiselta. Pitää muutenkin aloittaa siitä, että hankkii ajokortin. Myös matkakumppani reissulle olisi jotenkin ehdoton juttu. Tiedän jo, ettei japsia voisi vähempää kiinnostaa, mutta kuinkas vanha olen, kun poikani on parikymppinen…

DSCN6528

Seuraa myös Instassa ja auta minua tavoittamaan 500 tilaajan tavoitteeni tänä vuonna!

Poikamme nimijuhla

Yhteistyössä Maxikarkki.fi

Jonkinlainen sanontahan kuuluu, ettei parhaimmista juhlista ole kuvia. Kun kyseessä on esikoisen nimijuhla, soisi toivovan että kuvia löytyisi jonkin verran. Vaikka kuvat ovat ihana muisto, niin oli silti tärkeämpää että lähes kaikki vieraat pääsivät paikalle. Poikamme toinen kummitäti oli kyllä Havaijilla, mutta se annettakoon anteeksi. Suurin osa omista sukulaisistani tulivat kuitenkin Porista ja varmasti ei ollut aivan täysin kevyt reissu omille isovanhemmilleni. Mutta tulivat silti. Avopuolisoni suvusta ei tietystikään kukaan Japanista päässyt paikalle, mutta elokuussa asia korjantuu, sillä saamme tänne japsin siskon ja isän sekä siskon lapsen ja poikaystävän.

Erityistä ohjelmaa juhlissamme ei ollut, käyn Porissa kuitenkin suhteellisen harvoin, joten oli mukavaa vain jutella ja vaihtaa kuulumisia. Aluksi ajatuksena oli pitää nimenarvausta, mutta pojan isä olikin jo paljastanut sen osalle vieraista. Aikakin kului kauhean nopeasti, mutta onneksi menemme pojan kanssa pian Porissa käymään.
Useimmat vauvat nukkuvat oman juhlansa ajan ja niin tämä meidänkin poika, tosin sopivasti herätessään saimme otettua ne muutamat kuvat. Kylläkään meidän pienestä kolmihenkisestä perheestä ei ole kuvaa. Eikä yhteiskuvaa paikalla olleista kummeista. Pitää ottaa kuva, kun kaikki kummit ovat paikalla.

DSCN9676

Oli onneksi sen verran kaunis ilma, että saimme järjestettyä juhlan sisäpihallamme. Meidän pieneen kaksioon sateen yllättäessa ei nimittäin olisi mahtunut ja peruutimme alustavan varauksen juhlapaikasta. Nämä olivatkin ensimmäiset juhlat, jotka järjestin äitinä. Aloitimme jo edellisenä päivänä vaan silti tuli kiire. Odotan silti ihan hyvillä mielillä ensi vuoden 1-vuotissynttäreitä. Ne pidetäänkin sitten uudessa kodissamme!

DSCN9700

DSCN9701

Tein myös elämäni ensimmäisen täytekakun nimijuhlaan. Lisähaastetta kakkuun ja muihinkin herkkuihin toi, että ne pitivät mielellään olla gluteenittomia ja maidottomia. Täytekakku, josta suunnittelin tekeväni kolmikerroksisen nakukakun ei oikein lopulta onnistunutkaan, mutta maku sai kehuja ja toinen siskoni otti sitä jopa mukaan! Tein myös täysin vegaanisen juustokakun. Molempiin löysin ohjeen K-Market-sovelluksen kautta, jota voin suositella. Reseptit saavat kätevästi ”omiksi suosikeiksi”, joten ne löytyvät nopeasti uudestaan. Ruokia ja leipomuksia voi myös pisteyttää, joka tavallaan voi antaa osviittaa siitä kannattaako reseptiä yrittää.

35648072_10211800629679855_2985286949742313472_n

35864540_10211800632239919_6690015504641294336_n

Suolaisiin tarjottaviin saimme lisävahvistusta, koska äitini halusi tehdä voileipäkakut juhliin. Hyvä olla jotain perinteistäkin. Itse halusin karkkibuffetin, joka tuntuu nostavan suosiotaan juhlassa kuin juhlassa. Kävi vielä niin hyvä tuuri, että sain somessa.com sivun kautta Maxikarkki-yrityksen tekemään blogini kanssa yhteistyötä. Sain lahjakortin verkkokauppaan, jolla sain valita aika valtavan määrän herkkuja. Tilaaminen oli helppoa ja karkit olivat muutamassa päivässä meillä, josta olin todella iloisesti yllättynyt. Oli vähän vaikeaa valita karkit nimijuhlaan, sillä valinnanvaraa löytyy. Ainoastaan sinisiä Marianne-karkkeja tiesin haluavani nimijuhlan karkkibuffettiin. Lopulta valitsin suklaata, lakritsia, salmiakkia ja vegaanikarkkeja, joten jokaiselle vähän jotakin. Tilasin lahjakortilla myös sokeritonta Funlight Wild berries -mehua, jota käytin myös täytekakun kostutteena.

35402384_10211774523467216_3103115426138161152_n

35477065_10211774525187259_566150447086174208_n

Kaikki vieraat taisivat tulla autolla, joten oli hyvä valinta tarjota alkoholitonta kuohuviiniä. Päärynämäinen juoma sai myös kehuja ja tykkäsin siitä itsekin. Juhlasankarille emme ostaneet erikseen juhlapukua vaan hän juhli tummansinisissä puuvillahousuissa, jotka ovat tulleet äitiyspakkauksen mukana, valkoisessa bobysssä, jossa on edessä kolme nappia ja ihanassa jakussa, josta tulee itselleni mieleen talonpojat. 😀 Vaatteetkaan eivät paremmin näy kuin allaolevassa kuvassa. En tiedä miksi juutuin nyt tähän kuva-aiheeseen. Nimijuhlat olivat kuitenkin loppujen lopuksi aivan onnistuneet. Poikamme koko nimeä en aio blogissa kertoa, mutta jatkossa hänet tunnetaan täällä Kuuna. Kyseessä ei ole kuitenkaan poikamme etunimi. Emme tosin ole vielä saaneet pienokaiselle Kela-korttia, joten toivottavasti Kuu nimi menee läpi. Japaniksi nimi tarkoittaa ”taivasta”. Myös sattumalta poikamme etunimi tarkoittaa jotakin japaniksi, vaikka on aivan suomalainen nimi. Osaan sen jopa hiraganoilla kirjoittaa. 😀 Tosin ”oikea” versio kirjoitetaan tietysti kanjilla.

35645594_10211799955463000_7737565875040944128_n
Ihana tuo viiri. 😀

Seuraa myös Instassa ja auta minua tavoittamaan 500 tilaajan tavoitteeni tänä vuonna!

Golden Circle eli Kultainen kierros ja Kerid-kraatteri Islannissa

Kun matkustaa yksin eikä omista edes ajokorttia, mutta haluaa nähdä pääkaupunkia enemmän helpointa on varata Islantia kiertävä turistikierros. Vietin vain muutaman päivän Islannissa, sillä tein siellä stopoverin, kun olin palaamassa New Yorkista takaisin Suomeen. Piti siis aika tarkasti valita mitä haluaisin nähdä. Kohteeksi valikoitui tietysti Golden Circle-kierros muutamalla extralla. Tähän kiertomatkaan kuului pienempi ryhmä, joka kyllä pilaantui, sillä toki kohteissa oli samaan aikaan muita ryhmiä jne. Lisäksi vierailimme myös Kerid-kraatterilla, joka ei kuulu Golden Circle-kierrokseen ja pysähdyimme silittelemään islanninponeja tien laitaan, joka oli ihana plussa. Söpömpiä hevosia saa hakea!

DSCN6771

DSCN6764

DSCN6772
Suosikkini <3

Tälläisen kierroksen tarjoaa ainakin Viator, jonka löysin ihan Google-haulla, ja kaikki sujui loistavasti. Sivuhuomautuksena, olin juuri stressannut omaa tulevaisuutta puolet Nykin matkaa, sillä etsin aktiivisesti uutta työpaikkaa. Sainkin puhelinsoiton Suomesta juuri samaisella Golden Circle-kierroksella ja sain tietää uudesta saamastani työpaikasta, ainut haastattelu, jossa ehdin käydä ennen matkaa! Loppuloma Islannissa menikin hyvissä tunnelmissa.

Golden Circle eli Kultainen kierros alkoi ryhmän keräämisellä. Olen tehnyt samantyylisen retken myös Sloveniassa ja miten voikin olla jännittävää odottaa tullaanko minut varmasti noutamaan. Matkalle mukaan lähti alle 10 henkilöä, mutta en enää muista mistä he olivat kotoisin. Ajomatkalla kuski kertoi meille Islannista ja maan tavoista. Ensimmäinen pysähdys oli Thingvellirin kansallispuisto. Paikka, jossa Pohjois-Amerikan ja Euraasian mannerlaatat erkanevat toisistaan noin kaksi senttimetriä vuodessa. Täällä voit kävellä näiden laattojen ”läpi”! Valitettavasti sää oli tässä vaiheessa tuulinen ja pilvinen, joten aivan parastaan puisto ei tarjonnut. Tästä huolimatta uskomattomia maisemia jo tässä vaiheessa tuli nähtyä. Toisaalta hyvä, että kansallispuisto oli ensimmäinen kohde, sillä tämän jälkeen luonnonnähtävyydet vain paranivat.

DSCN6694

DSCN6710

DSCN6706

DSCN6719

Seuraavana vuorossa oli Geysirit, kuuluisat vettä suihkuavat lähteet. Itse asiassa vain toinen lähteistä syksyy vettä, noin 10-15 minuutin välein, vain hetken ajan, joten kamera kannatti pitää valmiina. Paikassa oli myös tulikuumia, kiehuvia kohtia, joita piti ehdottomasti varoa. Kyllä sen höyrystä ymmärsi, että kuumaa on. Täällä sain puhelinsoiton Suomesta ja tiedon työpaikasta syksyksi. <3

DSCN6740

DSCN6729

DSCN6750

DSCN6737

DSCN6756

DSCN6757

Viimeinen Kultaisen kierroksen kohde oli suurin koskaan näkemäni vesiputous nimeltään Gullfoss. Uskomattoman kokoinen! Sää oli jälleen vähän pilvinen ja täällä muistan harmitelleeni, ettei aikaa "kunnolla" pysähtymiseen ollut, koska opastettu retki. Eipä sillä, ettei tämä vesiputous tekisi vaikutusta nopeallakin vierailulla. Se täytyy kuitenkin sanoa, etten ole kauhean suuri vesiputous-fani, enemmänkin minuun tekee vaikutuksen yhä aina vain vuoret.

DSCN6786

DSCN6794

DSCN6795

Sitten olikin Kultainen kierros tehty ja jäljellä oli vielä Kerid-kraatteri. Ennen sinne menoa kuski/opas kysyi, josko haluaisimme pysähtyä silittelemään islannin hevosia. Kenelläkään ei tietysti ollut mitään asiaa vastaan. Tämä oli kyllä huippukiva juttu, sillä en muuten olisi tällä matkalla heppoja nähnyt. Vaikka Suomestakin tätä rotua löytyy, oli se vain piste iin päälle silittää poneja ensi kerran juuri Islannissa. Viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä minibussimme kaarsi kraneetille. Islannin ilmatila on vähän kuin Uudessa-Seelannissa tai San Franciscossa, nopeasti vaihtuvaan säähän saa varautua yhden päivän aikana. Kun kiersin kraatteria oli sää välillä pilvinen ja sitten taas aurinkoinen ja kun laskeuduin alas, jälleen sama juttu. No, monipuolisia kuvia tuli ainakin saatua.
Kraaterin mitat paikan päältä saadun lehtisen mukaan ovat 270m pitkä, 170m leveä ja 55m syvä.

DSCN6828

DSCN6816

DSCN6820

DSCN6824

DSCN6832

DSCN6833

Lisää lukemista ja oiva lähde Kultaisesta kierroksesta:
Tripsteri

Seuraa myös Instassa ja auta minua tavoittamaan 500 tilaajan tavoitteeni tänä vuonna!

DSCN6836

Kiitos Islanti, nähdään taas pian! Seuraavaksi kaupunkikuvia Reykjavikista ja hostellisuositus!