Turistiripuli – voiko siltä välttyä? Vinkit ja kokemukset

Aasian maista olen käynyt vain Japanissa ja Etelä-Koreassa. Etenkin Japani on puhdas maa, eikä edes kuukauden reissailun jälkeen mitään vatsaongelmia tullut. Tietysti syön kotona aika japanilaisvaikutteista ruokaa. Miten asia meni Nepalissa? Tässä kerron omat vinkit hygieniasta huolehtemiseen ja selviää tästä myös se, sairastuinko itse turistiripuliin. Vastaus on kyllä, valitettavasti. Ensimmäistä kertaa elämässäni.

Lista ”kielletyistä” asioista on aika pitkä. Nepalin juomaveden ollessa juomakelvotonta, tulee ostaa, juoda ja käyttää hampaiden pesussa vain pullotettua vettä. Vielä tarkemmin sanottuna kannattaa ostaa vettä, jossa on sinetti paikallaan. Suihkussa tietysti suu kiinni, unohda siis suihkulaulanta.

Ruokapaikat kannattaa miettiä melko huolella, ja etenkin se mitä syö. Salaatti ja vihannekset ovat iso ei, sekä hedelmät, joita ei voi kuoria. Oma käsidesi kannattaa olla mukana.

DSCN7171

Ilmeisesti matkalla olisi kannattanut syödä maitohappobakteereja. ”Kuurin” voi aloittaa jo ennen matkaa. Itse en siis syönyt kyseisiä pillereitä ollenkaan, mutta olin ottanut mukaan Precosa-jauhepakkauksen, koska olen käyttänyt sitä aiemmin ripulin hoidossa ja se toimi silloin.

Precosa koostuu kylmäkuivatusta hiivasienestä (Saccharomyces boulardii, kanta CNCM I-745), joka estää bakteerien haitallisia vaikutuksia suolen limakalvolla.

Precosaa käytetään ripulin hoitoon sekä antibioottihoidon aiheuttamiin suolen tulehduksiin/ripulitiloihin. Precosaa voidaan käyttää myös antibioottihoidon aikana estämään ripulia sekä ripulin ehkäisyssä (esim. matkoilla). Lisäksi sitä käytetään vankomysiini/metronidatsolihoidon lisänä ehkäisemään Clostridium difficilen aiheuttaman ripulin uusiutumista.
(Lääkeinfo.fi)

Ehdin olemaan Nepalissa, liikuimme vain Kathmandun alueella, kaksi päivää, kun ripuli alkoi. Matkan aikana oli pieniä hetkiä, jolloin pystyin esimerkiksi vierailemaan Durbar-aukiolla sekä nähdä ”apinatemppelin” eli Swayambhunathin. Onneksi, sillä lopun lomaa vierailinkin pääasiassa väliä hostellin/hotellin sänky wc. Toki lyhyesti kävin esimerkiksi ostoksilla. Harmi juttu, mutta oli kai minunkin aika kokea turistiripuli.
Tosin vielä Nepalissa ollessa huolehdin, että jos olenkin saanut jonkun bakteerin. Toivoin, että ripuli olisi mennyt muutamassa päivässä ohi, mutta se vain jatkui ja jatkui, vaikka yritin eri keinoja. Parasta mitä kokeilen oli kunnon lepo ja yllättäen urheilujuoma. Tämä on keino saada menetettyjä mineraaleja elimistöön. En myöskään ottanut Precosaa, sillä luin että lääke saattaisi estää bakteerien poistumisen elimistöstä.

DSCN7198

Vasta Suomessa otin ripulin hoitoon toista lääkettä (Imodium), joka onneksi lopetti oireet. Ei ole mukavaa lukea Nepalissa lääkkeen pakkausselostetta ja kehotusta ottaa yhteyttä lääkäriin, jos oireet muuttuvat huonommiksi. Onneksi itsellä kyseessä oli vain tavallinen turistiripuli ja nyt se on muistona ainoastaan. Kyllä se silti osittain loman pilasi, koska en voinut tehdä niitä kaikkia asioita, jotka halusin. Olisikin kiva kuulla muiden vinkkejä asiaan liittyen, haluan olla ensi kerralla viisaampi ja valmistautuneempi!

DSCN7300

Previous Post Next Post

You Might Also Like

27 Comments

  • Reply Anna | Tämä matka -blogi 17/12/2017 at 12:04

    Vuonna miekka ja kirves reissasin viikkoja Jakartan, Balin, sekä Singaporen suunnalla. Jakartassa vedin kaksin käsin suuni suuntaan kaikki äyriäiset ja merenelävät, joita käpäliini sain. Tänne vaan taskuravut ja kotilot. Mamma pitää teistä huolen. Ylläri pylläri – sain ripulin. *aska lensi heti, kun suuhun laittoi vettä jykevämpää.

    Mitkään antibiootitkaan eivät saaneet ripulia loppumaan. Välillä oli parempia päiviä, välillä huonompia. Ulosteviljelystä lopulta selvisi, että minulla oli giardia, joka on alkueläin. Valitettavasti senkään lääkitseminen ei saanut vatsaa tervehtymään, vaan se oireili edelleen ajottain.

    Muutaman kuukauden kuluttua lähdimme matkalle Hongkongiin. Tungin suuhuni vuoroin Dim sumeja ja vuoroin Imodiumeja. Juttuhan eteni jälleen hyvin. Ripuliksi kutsutaan tautia, jossa on vähintään neljä vetisen löysää ulostusta vuorokaudessa tai kolme kahdeksan tunnin aikana. Oma ruokamyrkytysripulini ylitti nämä määrät moninkertaisesti. Päädyin vuorokaudeksi istumaan vessanpytylle ja toivomaan, että minulla olisi pidempi kaula, jotta yltäisin samaan aikaan oksentamaan lavuaariin. Kaiken kruunasi hotellin palohälytys, joka pakotti minut raahautumaan miljoona kerrosta alaspäin kylpytakissa.

    Ainut hyvä asia koko Hong Kongissa oli, että mikä mato minun sisuksissani olikaan mönkinyt, se poistui jommasta kummasta päästä minusta ulos ja vatsa tervehtyi 🙂

    • Reply Tiia/ReiseReise 06/01/2018 at 12:06

      Huh, mitkä tositarinat. Saan olla onnekas, että tavaraa tuli vain yhdestä päästä. Hienoa kuitenkin, ettei tullut sairaalareissuja, elimistö voi kuivua äkkiäkin, jos mikään ei pysy sisällä. Loman takia tietysti aina harmi.

  • Reply Terhi/Fammo matkalla 17/12/2017 at 22:53

    Koettu on Intiassa. Siellä sanottiin ettei saa ottaa Imodiumia, silloin eivät bakteerit poistu ruumiista. No lääkäri antoi 4 lääkettä joista yksi oli antibiootti. Tauti lähti vähitellen. Kotona luin ettei antibiootteja saisi syödä. Ota noista sitten selvää

    • Reply Tiia/ReiseReise 06/01/2018 at 12:08

      Luin kanssa myöhemmin, että olisi parempi olla ottamatta Imodiumia juuri tuosta syystä. Saattaa vain pitkittää tautia, kun pitäisi päästää bakteerit kehosta pois.

  • Reply Martina 18/12/2017 at 16:35

    Ääh, turistiripuli on kyllä niin ärsyttävä vaiva varsinkin kestäessään vähänkään pidempään. Minä sairastin ehkäpä ärsyttävimmän turistiripulini yllättäen verrattaen puhtaassa Italiassa ja tietysti se osui kahden viikon reissulla sille ainoalle päivälle kun piti matkustaa. Junamatka Roomasta Riminiin alkoi siis todella kurjissa merkeissä, mutta onneksi oli Imodiumia mukana ja se tepsi pian.

    Myös Egyptissä sairastuin odotetusti samaan vaivaan, mutta olimme hyvin varautuneita ja paikallisen lääkkeen sekä maitohappojen avulla tauti hellitti nopeasti.

    • Reply Tiia/ReiseReise 06/01/2018 at 12:12

      On kyllä onni, jos on lääkkeet mukana/lähellä, jotka tehoavat. Tuo Imodium ei aina ole hyvä vaan saattaa pitkittää ripulia, jos bakteerit eivät pääse kehosta pois. Onneksi sua auttoi! Ihan kamalaa liikkua paikasta toiseen ripuloiden…itsekin jännitin palatessani Nepalista Suomeen, kun piti konetta vaihtaa taas Turkissa ja seisoin passijonossa ja yhtäkkiä tuli tunne, että vessaan pitäisi päästä. No selvisin, eikä tullut housuun. 😀

  • Reply Pirkko / Meriharakka 19/12/2017 at 12:04

    Ripuliherkkyys taitaa olla kyllä jossain määrin henkilökohtainen ominaisuus. Toisaalta nirsous ruuan suhteen voi auttaa: merenelävät ja äyriäiset ja monet muutkin ruuat jätän suosiolla väliin. Intiastakin selvisin ongelmitta, mutta kieltämättä söin sitten aika rajoitetusti.
    Kerettiläisenä ajatuksena esittäisin myös, että hygenian skippaaminen voi auttaa: vain hyvin arvoin käytämme käsidesejä ja käsien pesuunkaan ei aina ole mahdollisuutta. Teoriani on, että tällaisella huolettomuudella saa kerättyä sen verran kaikkia pöpöjä, että niitä vastaan onkin sitten vastustuskykyisempi!

    • Reply Tiia/ReiseReise 06/01/2018 at 12:16

      Tämä on totta, ei ehkä kannata olla liian hygieeninen, muttei saa olla ”tyhmä”. Luulen, että oikeasti kannattaa välttää joitakin elintarvikkeita esim. Intiassa, mutta luulen myös, että ripuli voi johtua siitä, että länsimainen ruoka on erilaista, eikä esimerkiksi mausteita käytetä niin paljon/ei löydy Suomesta.
      Voisi kyllä sanoa melkein, että on hieno saavutus, jos Intiasta selviää ilman ripulin ripulia. 🙂

  • Reply Stacy Siivonen 19/12/2017 at 14:00

    Perussa sain ruilan, mutta en tiedä, voiko sitä siellä mitenkään välttää, vaikka olisi kuinka huolellinen. Ehkä sen tuloa voi myöhentää. Minäkin yritin sitä häätää imodiumilla ja paikallisilla antibiooteilla. Sitten vielä join sokerisuolaliuoksia. Aika rajusti pisti sikäläinen pöpö mun sisäelimeni uuteen kuosiin.

    • Reply Tiia/ReiseReise 06/01/2018 at 12:20

      Joo, ei sitä muistakaan miten rankka ripuli voi olla, kunnes se iskee omalle kohdalle. On helpottavaa, kun tauti menee ohi, mutta tylsää tuhlata lomapäiviä pelkkään lepoon.

  • Reply Elina | Vaihda vapaalle 21/12/2017 at 14:41

    Voi kurjuus! Harmillista, että jäi osa paikoista Nepalissa näkemättä viheliäisen turistiripsan vuoksi. Olen suurimmaksi osaksi välttynyt moiselta harmilta, mutta Fidjillä sain ihan kunnon pöpön ja lääkäriltä antibioottikuurin. Ihan lääkäriltä sain silloin suosituksen juoda noita urheilujuomia, kuten Gatoradea ja Powerradea. Lennettiin Fidjiltä Jenkkeihin, joten siellä oli onneksi hyvät valikoimat halvalla. Mulla jatkui antibiooteista huolimatta vatsakrampit parisen viikkoa. :/

    • Reply Tiia/ReiseReise 06/01/2018 at 12:28

      Joo sanopa muuta. :/ Huomasin myös, että nuo urheilujuomat auttoi. Onneksi avopuoliso tiesi tästä. Kuitenkin saa olla iloinen, että ripuli jatkui vain muutaman hetken Suomeen palattuani, ei kuulosta hauskalta tuo sun tilanne. :/ Mutta aina saa olla iloinen, ettei sen pahempaa.

  • Reply Anna | Muuttolintu.com 22/12/2017 at 12:22

    Onhan näitä koettu useamman kerran. Pahimmat taudit sain Balilla ja Intiassa. Pahin oli nopeasti ohi molemmissa tapauksissa, tosin Balin tapauksessa kyseessä oli kunnon vatsapöpö ja oireilu jatkui monta kuukautta, ennen kuin lääkärit vihdoin osasivat auttaa. Maitohappobakteereita syön aina. Käsidesillä en oikeastaan ole lätrännyt, ja syön myös aika pitkälti mitä huvittaa. Pitkän aikaa kun on reissussa, niin tuoreita kasviksiakin alkaa tehdä mieli, lyhyistä reissuista selviää ilmankin.

    Mutta tuuristahan tuo on kiinni. Vaikka kuinka pitäisi itse huolta kaikista varotoimista, koskaan ei tiedä, mitä siellä ravintolan keittiössä tapahtuu. Imodiumia on mukana aina, mutta vaan sellaisiin hätätapauksiin, jos edessä on vaikka lento tai pitkä junamatka. Muuten se vaan kannattaa kärsiä läpi, paitsi tietysti noin jos se kestää pitempään.

    • Reply Tiia/ReiseReise 06/01/2018 at 12:31

      Joo olen nyt viisaampi ja olen samaa mieltä, että kannattaa vaan kärsiä läpi, eikä ottaa niin helposti lääketta, kuten itse tein. Pääsee sitten bakteerit mahdollisesti jotakin kautta ulos. Itse onneksi en oksentanut kertaakaan.

  • Reply Katariina 22/12/2017 at 16:50

    Mahavaivat reissussa ovat kyllä kurjia! Me ollaan selvitty pääosin ilman isompia ongelmia. Maitohappobakteereita syödään ainakin Euroopan ulkopuolelle suuntautuvilla matkoilla ja välillä Euroopassakin varmuudeksi. Mä oon saanut pahimman reissumahapöpön viime vuonna työmatkalla Budapestissa (että niinkin eksoottinen kohde). Joudun menemään sen takia Suomessa oikein lääkäriin, kun oli sen verran ikävät oireet. Lääkäri epäili salmonellaa, mutta oli lopulta labratestien perusteella kampylobakteeri. Maha rauhottui sitten kyllä onneksi pikkuhilkaa Precosalla.

    • Reply Tiia/ReiseReise 06/01/2018 at 12:33

      Joo, tuntuu aika hurjalta, että muutamalta löytyy ripulikokemuksia ihan Euroopan matkoilta. Mutta ei siihen nähtävästi paljoa tarvita, kun maha voi jo mennä sekaisin. Kurjaa, että jouduit käymään lääkärissä asti, mutta hyvä että vaiva selvisi ja parani lopulta.

  • Reply Emilia 22/12/2017 at 21:29

    Minä olen kokenut tämän Gambiassa. Ensimmäinen yö oli pahin, nousi 39 asteen kuume eikä mitään voinut laittaa suuhun. Se kesti kaiken kaikkiaan kolme päivää ja minun tervehtyessä sai sitten poikaystävänikin sen… Nyt vähän kuumottelee tuo tuleva Aasian reissu, kuulemma Vietnamissa ruokamyrkytyksen saaminen on enemmän sääntö kuin poikkeus, ainakin jos haluaa nauttia katuruoan antimista!

    • Reply Tiia/ReiseReise 06/01/2018 at 12:35

      Ai :/ lisäoireet eivät ole kivoja. Itse en onneksi oksentanut eikä kuumettakaan ollut ja pysyin hyvin pystyssä eli oli ihan ok olo muuten, kunhan vessa oli vieressä. Toivottavasti selviitte ilman tauteja Vietnamissa!

    • Reply Herkki 12/01/2018 at 07:33

      Meille ei kyllä tullut Vietnamissa mitään, vaikka syötiin ihan siellä missä paikallisetkin. Ja kyseessä iso porukka, yhdeksän aikuista ja lapsi, eikä tosiaan kellekään tullut mitään sen pahempaa.. Hyvä käsihygieniä varmaan se tärkein ja syö kunnolla kuumennettua ruokaa =)

  • Reply Rosa 22/12/2017 at 23:34

    Nepali taitaa olla se todennäköisin maa sairastua ripuliin. Minä selvisin Intiasta, mutta Nepalissa vaelluksella tuli ripuli ja kuume nousi. Selvisin aika hyvin taudista. Olo oli parempi jo seuraavana päivänä. En usko, että taudilta voi välttyä. Se on tullakseen, jos tulee. Käsidesi ei auta vatsatautipöpöihin, koska käsideseissä on harvoin tarpeeksi alkoholia. Ainoa keino on pestä kädet saippualla.

    • Reply Tiia/ReiseReise 06/01/2018 at 12:38

      Hyvin sanottu. Tosin Nepalissa (ja varmaan Intiassakin) olisi aika mahdotonta pestä käsiään saippualla, moneen ravintolaan/kahvilaankin, kun piti ottaa omat wc-paperit mukaan. Tosi ikävä paikka sairastua vaelluksella, mutta hyvä, että ei ollut niin paha.

  • Reply Rosita - Matkaopas Vapauteen 23/12/2017 at 02:26

    Onhan näitä pienimuotoisempia vatsanväänteitä ollut monilla reissuilla. Thaimaassa oon todennut parhaaksi pitää aina antibiootteja mukana, vaikkei niitä tietenkään tuliskaan rouskia aiheetta, mutta joskus on tilanteita, että on ollut hitsin hyvä, että ne on löytyneet laukusta ja monesti nuo on bakteeriperäsiä nuo taudit. Pahimmat vatsabakteerit ja taudit silti tullut euroopasta. Itseasiassa Unkarista 2 kertaa, toinen kampylo, joka lähti ihan lääkkeillä toinen oli joku oksennusjuttu, jonka takia jouduin sairaalaan muutamaks päiväks. Nyt on tullut niin paljon pyörittyä Aasiassa (paitsi just tuo Intia & Nepal) että ei vatsa oo juuri moksiskaan. Varmaan tuolla Nepalissa tulis oltua kuitenkin aika tarkka.

    • Reply Tiia/ReiseReise 06/01/2018 at 12:40

      Kaksi vatsatautia Unkarista, mielenkiintoista. 😮 Varmaan mitä enemmän aasialaista syö, liikkuu siellä sen paremmin vatsa tottuu. Toisaalta oma mieheni on kotoisin Japanista ja sai myös ripulin, mutta vähän lievemmän kai, koska liikkui ja meni paikasta toiseen joka päivä.

  • Reply Antti 24/12/2017 at 09:34

    Itellä iskee ripuli ihan kaikissa vähänkään eksoottisemmissa paikoissa jossain vaiheessa matkaa. Ihan sama miten tarkkaan pidän huolta omasta hygieniasta ja ihan sama kuinka tarkka olen siitä mitä suuhuni laitan. Nykyään en jaksa olla niin tarkka mitä syön, sillä ruoka ja juoma on niin iso osa matkailua, että en halua ripulin pelon vuoksi jättää niitä väliin. Se tulee jos tulee, tai siis kun tulee.

    • Reply Tiia/ReiseReise 06/01/2018 at 12:43

      Jep, taitaa se aina jossain vaiheessa tulla. 😀 Itse olen matkustellut vain ”hygieenisissä” kohteissa, jos näin voi sanoa. Itse asiassa kyllä muutamat ovat saaneet Unkarissa vatsapöpön, joten ei se maa aina kerro koko totuutta. Mulle herkut on suuremmissa osissa kuin ruoka ja juoma, mutta ymmärrän hyvin. Usein onneksi ripulit menevät helposti ohi, eikä niistä jää mitään pahempaa.

  • Reply Kohteena maailma / Rami 25/12/2017 at 01:54

    Itse olen saanut ruokamyrkytyksen kolme kertaa reissuilla ja niissä on mennyt sitten pari päivää jokaisessa hirveässä kuumeessa tekemättä mitään. Itse en juo reissuilla vettä kuin pullosta ja joissain maissa pesen hampaanikin pullovedellä. Pyrin pesemään käsiä ahkerasti ja hieman katsomaan mitä syön. Loppujen lopuksi reissupäiviin nähden sairastumisia on ollut vähän ja onneksi turistiripuli on kokematta. Toivottavasti en koekaan, sillä sen verran ikävästä jutusta on kysymys.

    • Reply Tiia/ReiseReise 06/01/2018 at 12:46

      Itse en ole saanut ruokamyrkytystä kertaakaan, kuumeessa olo ei myöskään matkalla houkuttele. Joo, toivottavasti turistiripulia et saa, mutta vaikeaa sitä on ennustaa mistä se aina tulee.

    Leave a Reply