Tuntuu oudolta päivittää blogia puhelimella, mutta nyt on iskenyt pienoinen juhannus-väsy täällä isovanhempieni mökillä Luvialla (Satakunnassa). Kaiken lisäksi täällä sataa. Eilen oli onneksi todella kaunis sää ja kävin jopa uimassa. Kylmää oli, mutta niinhän se merivesi aina tuppaa olemaan. Juhannus meni aikalailla, kuten aina täällä mökillä pelaillen, syöden, saunoen jne., nyt tosin japsini on täällä ensimmäistä kertaa vierailulla.
Festarikesäni on tältä erää jo ohi. Vähän kyllä kiinnostaisi mennä katsomaan Ultra Brata Ilosaareen, mutta se on vähän huonoon ajankohtaan. Ei silti ollenkaan huonoja muistoja jää kesästä 2017, sillä näin lempibändini Rammsteinin jopa kaksi kertaa. Blogini nimi muuten tulee osaksi bändi kappaleesta Reise,Reise. Se tarkoittaa yllättäen matkaa ja lausutaan [raise].
Näin Rammsteinin naapurikaupungissa Vantaalla ja välipäivän jälkeen Tallinnassa. Molemmat olivat siis festarikeikkoja, ja koska olin ensimmäistä kertaa ulkomailla festareilla, ajattelin että olisi kiva tehdä vähän vertailua.
Ihana tämä Flaken paljettihaalari
Tässä lyhyesti Vantaan Rockfestin ja Tallinnan Lauluväljäkin plussat ja miinukset.
Rockfest, Vantaa 9.6.2017
+ Vehkalan juna-asema sijaitsi vain muutamien metrien päästä festivaalialueelta
+ sisäänpääsy hoitui nopeasti, vaikka jono oli to del la pitkä. Luulin joutuvani olemaan siinä tunnin.
+ Fanzone ei ole iso alue. Itselläni oli siis normaalilippu, jolla eturivin paikoille ei ollut asiaa.
+ oman vesipullon (ja evästä) sain itse ainakin vietyä alueelle
+ Rammstein oli mahtava ja yleisöllä hyvä fiilis
– en millään olisi jaksanut kuunnella Viikatetta, mutta oli pakko koska en halunnut luovuttaa hyvää paikkaani
– isot kivet jalkojen alla sattuivat välillä jalkahpohjiin (poistuessa muta oli inhaa, mutta kuuluu kai festareihin)
– pääesiintyjää odottaessa oli 1,5h odotus Painin jälkeen. Yleisön joukkoon pyydettiin järjestysmiestä hakemaan muutama häirikkö pois. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut useampaan minuuttiin, toki hälytetty järkkäri otti radiopuhelinyhteyden. Onneksi muuta ei tapahtunut, sillä ymmärsin, ettei ”apu” tulisi nopeasti
– pois lähtö oli farssi. Vain yksi ulospääsyreitti noin 30 000 ihmiselle. Aitojen viertä käveli muutama kilometri, joka päättyi umpikujaan. Tietoa ei annettu, milloin aita avataan. Ihmiset hermostuivat ja osaa kaatoi aitoja alas. Pyörätuolissa istuvat kulkivat samaa reittiä. Kun pääsin juna-asemalle junia ei lähtenyt suoraan Helsinkiin päin vaan piti kiertää Kehärata-junalla lentokentän kautta. Vantaankosken asemalta olisi ilmeisesti päässyt suoraan Helsinkiin, mutta tätä ei kukaan kertonut…Junan, jonka otin ei ollut täynnä vaan hyvin mahtui istumaan. Junassa luin Facen kommetteja ihmisiltä, jotka haluavat kotiin.
Lauluväljak, Tallinna 11.07.2017
En kauhean paljon ehtinyt harkitsemaan, menisinkö katsomaan Rammsteinia myös Tallinnaan, kun ostin jo lipun. Harmi, etten aikaisemmin ole tajunnut vierailla naapurimaan festareilla tai konserteissa. Helppoa ja halvempaa.
Olin tietysti etukäteen ottanut selvää festarialueesta, joka oli Lauluväljäk (Laululava) niminen paikka Piritan kaupunginosassa, lähellä merta, noin 3,5km vanhastakaupungista. Tämän matkan kävelin suuntaansa eikä menomatkalla se tuntunut ollenkaan pahalta. Takaisin tultaessa jaloissa tietysti tuntui tuntien seisominen.
Yleisesti ottaen Tallinan festareista jäi ihan hyvä fiilis. Esiintyjiä oli vain kaksi ennen Rammsteinia ja lavojakin vain yksi.
Tässä plussat ja miinukset:
+ festarialueelle oli avattu kolme eri porttia, jotka olivat eri puolilla. Sisäänpääsy sujui nopeasti ja poispääsy myös
+ alue oli vehreää nurmea ja tosi kivan näköinen, kun loiva mäki nousee lavan edustalta.
+ myynnissä oli paljon erilaista ruokaa. Hellyyttivimmät olivat kotona tehdyt ruisleivät. Mahtoivatko mennä kaupaksi.
– olin lukenut etukäteen, ettei muovipulloja saa viedä alueelle. Yllätys oli suuri, kun paikan päältä ei saanut ostettua vesipulloa vaan vesi (kuten myös muut juomat) myytiin muovilaseihin!
– vessoja oli paljon, mutta niitä olisi silti saanut olla enemmän ja lähempänä.
+/- Vantaan kokemuksen jälkeen en halunnut enää mennä niin eteen, sillä halusin mielellään päästä melko nopeasti alueelta pois. Konserttia kaukaa katsottuna näki lavan kokonaisuutena, mutta tunnelma ei ollut yhtä hyvä, kun tuntee pyron lämmön kasvoillaan.
+/- Rammstein aloitti Tallinnassa jo reippaasti ennen puolta yötä, jolloin oli vielä melko valoisaa. Pyrot eivät tietysti olleet parhaimman näköisiä, mutta itse tykkään, kun keikat/konsertit alkavat hyvissä ajoin. (Luultavasti syy aikaiseen esiintymiseen oli aikataulullinen, R+:n lavan purkutyöt, kun kestävät useita tunteja)
Rammsteinin on pakko esiintyä kaavamaisesti, sillä riskit loukkaantumisiin ovat suuret, jos joku lähtee sooloilemaan. Tallinnassa Ich will kappaleen alussa kuului jotain outoa ääntä ja ajattelin jo jonkun crew-jäsenen mokanneen. Youtube videon katsoessa yllätys olikin aika suuri, kun selvisi, että ääni tulee kumiankasta jota Till painelee. Katso itse.
Kiitos Paul, Ollie, Till, Schneider, Richard ja Flake!
