Sain Levoton matkailija -blogin Tanjalta haasteen listata hauskoja tai outoja sattumuksia, joita matkoilla on tapahtunut. Sain haasteen jo elokuussa, mutta näin kauan olen matkojen kommelluksia miettinyt. Taidan olla aika varman päälle matkustaja. Tai siis olen, mutta tässä kuitenkin muutama juttu maailmalta.
Dublin
Aloitetaan Dublinista, jossa reissasin avopuolisoni kanssa. Olimme varanneet hotellin Dublinin ulkopuolelta, jonne pääsi lentokentältä kätevästi bussilla. Tai niin ainakin luulimme. Kävi nimittäin niin, että ohitimme koko paikkakunnan, jossa hotellimme sijaitsi. Emme nimittäin tienneet, että meidän olisi pitänyt ilmoittaa bussikuskille menevämme kyseiselle paikkakunnalle. No, onneksi huomasimme aika pian, että matka kestää epäilyttävän kauan ja seuraavalla pysäkillä jäimme pois ja lähdimme seuraavalla busilla takaisin.
Japani ja rikkinäiset aurinkolasit
Viimeisin Japanin reissu ei mennyt aurinkolasien suhteen aivan putkeen, sillä huomasin jo Vantaa-Helsinki lentokentän pihalla, että toinen aurinkolasieni linssi irtoaa. Sain sen onneksi takaisin kiinni ja mukanani oli myös toiset aurinkolasit.
Ennen suurta patikkaretkeämme vuorille päätimme vielä käydä kaupassa ostamassa jotain syötävää ja juotavaa. Menimme kauppaan taksilla, sillä vuorten parkkipaikalle ei kulje bussit. No ei siinä mitään, taksi voi odottaa kaupan pihassa, kun me käymme nopeasti kaupassa.
Jostain syystä laitan aurinkolasini otsalle, varmaan säästääkseni aikaa en jaksa kaivaa niiden suojakoteloa. Valitsemme syötävää ja juotavaa rivakkaan tahtiin. Sitten jossain vaiheessa kumarrun ja mitäköhän tapahtuu? Aurinkolasini tippuvat lattialle, toinen linssi irtoaa ja kierii hyllyn alle. Yritän kyykkiä ja löytää linssin, mutten onnistu siinä. Avopuolisoni menee kysymään myyjältä apua ja tietysti, kun Japanissa ollaan niin myyjä hakee harjan ja alkaa vetää tavaraa, pölypalloja sun muuta hyllyn alta, mutta puuttuvaa linssiä ei näy. Ja samalla taksin mittari raksuttaa ulkona. Oli pakko luovuttaa ja vain lähteä kaupasta rikkinäisten aurinkolasien kanssa. Tuossa alla olevassa kuvassa ovat ne varalasit.
Skotlanti ja suurin paniikki tähän mennessä
Viimeisin mokani tapahtui elokuussa Glasgowssa. En olekaan näin pahasti koskaan ennen reissuillani mokannut. No, jotain tuli opittua! Olin lentämässä Glasgowsta takaisin Berliiniin ja olin suunnitellut meneväni sinne bussilla. Niin myös tein, tosin kävi sellainen pikkumoka, että ihan iloisesti istuin Edinburghin lentokentälle menevässä bussissa!! Huh, huh, onneksi huomasin Google mapsin kautta, että nyt bussi menee kyllä väärään suuntaan. Äkkiä bussikuskin juttusille, joka jätti minut seuraavalla pysäkille, joka oli vasta jonkun matkan päässä. Kyllä kuumotti odottaa bussia takaisin Glasgown bussiasemalle. Mutta ehdin paluulennolle, se on pääasia!
San Francisco
Yksi hauska sattuma tapahtui elokuussa, kun olin Kalifornian pilvien alla eli San Franciscossa. Tietysti piti käydä katsomassa pakollisia nähtävyyksiä, joihin ehdottomasti lukeutuu myös Painted Ladies talorivistö. Pääsin paikalle ja ajattelin vain, etteivät kyseiset talot niin ihmeelliset ovat. Rakastan yli kaiken viktoraalisia taloja, ovat ehdottomasti kauneimpia mitä tiedän, mutta eivät nänä neljää mitenkään erityisen selvästi upeudelleen pistäneet silmään. Näissä ajatuksissa suomalainen pariskunta käveli paikalle, joista toinen kommentoi aivan samaa! Ei kyllä pokka riittänyt kommentoimaan asiaa hänelle.
44 Comments
Hyvä kooste, juu itseasiassa nuo Painted Ladies talot aina muokataan mainoskuviin oikeen värikkäiksi ja suuriksi. Jolloin saa sellaisen käsityksen että ne olisivat jotain värikkäitä suuria kartanoita
Kiitti. Se on itse asiassa vähän harmi, että mainoskuvat muokataan niin sikahienoiksi, kyllähän sen tietää että totuus on toinen, mutta saattaa silti pettyä.
Reissuissa aina sattuu ja tapahtuu! Minulle on tullut mutkia matkaan esimerkiksi silloin, kun olen unohtanut siirtää kellot kesäaikaan tai kun olen unohtanut pankkikorttini kauppaan tehdessäni viimeisiä tuliaisostoksia ennen reissuun lähtöä. Kiva huomata puolalaisessa ruokakaupassa, että mun pankkikortti on Barcelonan lentokentällä…
Voi apua, mutta hyvä sentään, ettei korttia varastettu, mutta huh varmaan kiva paniikki tullut. Mua ärsyttää tuo kellojen siirtäminen, eka ajatus kun koneesta astun ulos, mitä kello on täällä?
omat kommellukseni ovat onneksi pahimmillaankin rajoittuneet vain missattuihin lentoihin ja äärimmäisen huonosti ajoittuneihin vatsatauteihin..
No on noissakin jo, mutta onneksi nuo ovat sieltä pahimmasta päästä.
Rapatessa roiskuu ja niin ees päin! Kuumottava todellakin tuo väärälle kentälle menevä bussijuttu. Mä oon niin kova sähläämään, että jännitän tosi paljon kriittisiä lentokenttäkuljetuksia yms. Vaikka _tiedän_ olevani oikeassa bussissa, hätähousu minussa kuiskii korvan juuressa, että olenkohan sittenkään menossa oikeaan paikkaan… Ja sit oon ihan hermona koko ajan. Ärsyttävää!
Mä oon samanlainen. Usein oonkin reippaasti etuajassa kentällä, saan helpommin mielenrauhan, vaikka tylsää on ollut vaan istuskella. Tosin kerran boarding oli jo alkanut ja olin ihan omissa maailmoissani jossain eri suunnassa, mutta aina oon onneksi ehtinyt (koputtaa puuta).
Eipä ne olisi mieleenpainuvia reissuja, jos jotain ei sattuisi 🙂 Mulle on käynyt myös tuollainen väärään suuntaan moka, kun Pariisissa mentiin porukalla väärään suuntaan metrolla. Ja mentiin ihan päätepysäkille saakka, jossa tajuttiin, että se bussiasema on saman linjan toisessa päässä. Ei muuta kuin suunnan vaihto ja jostain kumman syystä se bussi vielä odotti meitä siellä asemalla 35min virallisen lähtöajan jälkeen! Onneksi oli etukäteen ostetut liput 🙂
Oi, voi miten hienoa, että bussi vielä odotti. 🙂
Onpas hauska idea postaukselle, koska mokia tapahtuu aina ja myöhemmin ne myös naurattaa! Mutta kyllä itseäkin hieman kuumottaisi, jos ois vahingossa lähtenyt väärään bussiin lentokentälle mennessä 😮 olen nimittäin sitä tyyppiä, että kentällä on oltava vähintään kolme tuntia etuajassa, ettei vaan ehdi mikään mennä pieleen matkalla tai kentällä. 😀
Tää on haaste, jonka voi tehdä jos kiinnostaa, itse en nyt tällä kertaa haastanut ketään. Mä olen kanssa samanlainen tyyppi, jonka ansiosta varmaan ehdin tekemään tuon bussivaihdon. Tosin en muista yhtään mitään Glasgow’n lentokentästä eli tuli kai juostua suoraan portille. 😀
Kiva että muillekin sattuu ja tapahtuu! Minulla juttua kommelluksista myös linkissä: https://wordpress.com/post/matkallalahelletaikauas.wordpress.com/2196
Tuosta pettymyksistä nähtävyyksien suhteen tulee mieleen yksi suuri pettymys, Mona Lisa taulu on todella pieni. Itse olin mieltänyt, että se on iso taulu.
Tuo oikeaan suuntan meno pelottaa itseänikin. Lontoossa seikkailimme väärissä metroissa useaan otteeseen väärään suuntaan ennenkuin hoksasimme logiikan.
Mä oon itse asiassa tiennyt, että Mona Lisa on oikeasti pieni. En ole kylläkään nähnyt sitä museossa eli voin silti yllättyä. Luen vaikka joululomalla sun kommellukset. 🙂
Painted Ladies ei kuvan perusteella ainakaan näytä miltään vau-nähtävyydeltä 😀
Suomalaisia tuntuu olevan ihan joka paikassa. Viimeisin mieleen jäänyt kohtaaminen oli Granadan Alhambrassa, jossa kierrellessäni satuin kolmesti samaan paikkaan saman suomalaisen miehen kanssa. Ja joka ikinen kerta se valitti jotain matkakaverilleen, oli sitten kyse portaista (niissä voi katkaista niskansa) tai jonoista (olivat piru vie lyhyemmät kuin silloin, kun hän oli ollut jonottamassa). Olisi tehnyt mieli sanoa jotain sen jatkuvasta marmatuksesta, mutta en sitten kehdannut…
Nooh, mun kuvat on mitä on. 😀 Huh, hauska mies, ei ole kyllä kiva kuunnella kenenkään valituksia, tulee helposti itsellekin kiukkuinen olo.
Hahah, me oltiin tuolla Painted Ladieseillä pari viikkoa sitten! Niissä osa viehätystä on kai myös se takaa avautuva maisema ja sitä kautta uuden ja vanhan kontrasti. Täytyy kyllä sanoa, että minunkin mielestäni osa muista taloista oli ihan yhtä hienoja kuin tämä kaikkein kuuluisin talorivistökin – ja niiden edessä ei ollut yhtä paljon ruuhkaa, hahah.
Niinpä! Upeita taloja kaupunki on kyllä täynnä. En tullutkaan kiinnittäneeksi huomiota vanhan ja modernin kontrastiin, mutta nyt kun jälkeenpäin katsoo kuvista, niin ymmärrän että se on varmasti osa viehätystä.
Painted Ladies pitää tietty kuvata sieltä ylhäältä puistosta niin, että niiden takana häämöttää San Fransiscon silhuetti – ja tietty kuva on aina tuunattu niin että värit hyppää silmille 🙂
Sieltä on varmaan upeat näkymät, nyt puisto oli suljettu, joten kovin ylös ei päässyt. :/
Me osuimme Painted Ladies -talorivistöön auringonlaskun aikaan ja kyllä ne mielestämme pienen retken veroiset olivat!
Joo, uskon. Mä ihan unohdin, että halusin nähdä paikan illalla. Ensi kerralla sitten.
Hauskoja sattumuksia, tai hauskojahan ne ovat sitten jälkeen päin 🙂 Mä oon kans aina ajoissa lentokentällä ja pahin pelkoni ois just tollanen et huomaisin olevani väärässä bussissa tai menossa väärään suuntaan kun pitäis olla jo kentällä..
Jep, jälkeenpäin kylläkin. Mua kyllä kanssa jännittää aina etukäteen ehdinko ajoissa kentälle ja meneekö kaikki hyvin.
Lentojen kanssa härvääminen tuntuu aina olevan yhtä säätämistä. Lähes joka kerta sydän pamppaillen joutuu juoksemaan lähtöportille, mutta onneksi en vielä koskaan ole myöhästynyt. Tuo että lähtee väärään suuntaan bussilla voi pistää kyllä adrenaliinit melko korkealle 🙂
Sulle tulee sitten kiire. 🙂 Onneksi mun ei ole tarvinnut paljoakaan juosta, mutta tuli viime reissulla koettua jatkolennolta myöhästyminen. Se on hauska, kun nykyään ajattelee, no kirjoitan tästä sitten blogiini.
Näitä sattumuksia on ollut hauska lukea! Kaikenlaista sitä sattuukin maailmalla! Tuo väärälle lentokentälle menevään bussiin nouseminen on varmasti ollut kuumottavaa! Mutta onneksi ehdit lennolle 🙂 Suomalaisia kyllä on yllättävän monessa paikassa ympäri maailmaa, Maltalla ollessamme sisko ja siskonppoika olivat kuulemma bonganneet siellä jonkun Salkkareiden näyttelijän 😀
Joo, niin on. 🙂 Se on kyllä hauskaa nähdä jotain julkkiksia matkoilla, harvoin kyllä olen nähnyt.
Kiva postausidea! Onhan näitä sattunut muun muassa metrolla on ajeltu väärään suuntaan useammassa kaupungissa ja Munchenissä etsitty metrolinjaa, joka oli huollossa. Sitten kun metroa ei löytynyt, hypättiin junaan joka oli menossa jonnekin huisin kuuseen. Onneksi tajuttiin hypätä ekalla asemalla pois ja takaisin päätepisteeseen. Onneksi tajuttiin sitten, että hotellille pääsee myös toista metrolinjaa pitkin. Huokaus 🙂
Se on muuten ärsyttävää, kun tuntemattomassa kaupungissa joku tietty linja on korjauksessa ym. Usein, kun on katsonut kaikki reitit valmiiksi ym. Onneksi hyppäsitte nopeasti junasta pois, joissakin kun voi olla harvassa asemia.
No olisit vaan avannut suusi noille suomalaisille! 😀 Aika paha toi bussijuttu, mulla käynyt sama aina välillä, että jostain sitä vaan huomaa että nyt ei oo kaikki ihan kohdillaan ja kun asiaa alkaa tarkastelemaan, huomaa olevansa menossa aivan väärään suuntaan. 😀
Juu ehkä olis pitänyt 😀 Se on kyllä hyvä, kun tulee sellainen tunne ”hetkinen” ja tarkistaa asian.
Tää oli hauska haaste. Itse pakkaan myös aina vähintään yhdet vara-aurinkolasit mukaan, sillä hajotan niitä aikamoista tahtia. Olenkin semmoinen sählääjä, että niitä kommelluksia kyllä riittää. Olen varmaan just se vastakohta sille varman päälle pelaajalle 🙂 Milloin on hävinnyt takkia ja pankkikorttia ja missattu lentoja. Mutta aina kaikesta selvitty!
Sulla riittäisi sitten tähän haasteeseen tarinoita. 🙂 Se on kyllä hyvä, että tähän asti kaikesta on selvinnyt, toivottavasti jatkossakin.
Hauskoja näin jälkikäteen näitä muistella varmaan 😉 Mulle ei mieleen tule oikein mitään kommelluksia, oon vissiin aika tylsä reissaaja 😮 Mutta yllättävän pieni tosiaan tuo talorivistö, kovin vaatimattoman näköinen!
Kyllä munkin piti vähän miettiä, että onko mulla mitään kommelluksia. Hyvä silti näin. 🙂
Toi väärään bussiin astuminen olis kyllä kuumottavaa. Siis sellaisessa tilanteessa, kun oikeesti pitäis olla siellä lentokentällä tiettyyn aikaan. Onneksi kuitenkin ehdit! Tykkään kans tuntemattomissa paikoissa seurata Google Mapsista että missä mennään, jos oon yhtään epäileväinen, että ei välttämättä ollutkaan oikeaan suuntaan menevä bussi/juna.
Oli kyllä, onneksi bussissa oli wifi ja kartta toimi, en muuten olisi varmaan huomannut. Onneksi lähden myös aina joissa kentälle.
Komppaan Lizaa ja Teppoa tuossa Painted Ladies asiassa. Sittenhän ne eivät suinkaan ole ainoat painted ladies, vaan niitä talorivistöjä on kaupungissa useammat, omasta mielestäni kauniimpiakin. Nämä vain sattuu olemaan ne, jotka ovat elokuvista tutut.
Totta, nämä ovat myös elokuvista tutut ja siksi varmaan niin suositut.
Näitä on aina mukava lukea, varsinkin kun loppu hyvin kaikki hyvin 🙂 Itsekin taannoin osallistuin haasteeseen ja tarvitsisi itse asiassa vielä kakkososa jossakin vaiheessa julkaista 😀
Vau, jo kakkososa tulossa! Siellä on sitten kommelluksia riittänyt. 😀
Musta noi Painted Ladies taas näyttää oikein suloisilta ja hurmaavilta! En yleensä tykkää käydä kuvaamassa tuollaisia paikkoja joissa kaikki muutkin käyvät, mutta tuon kohdalla voisin tehdä poikkeuksen. 🙂
Yleisesti ottaen tuollaiset talot ovat musta ihania. Mä sitten taas tykkään käydä kaikissa tunnetuissa paikoissa, joihin muutkin turistit menee.