Monthly Archives

Berliiniin DDR-hostelli oli pettymys

Berliini on yksi suosikkikaupungeistani Euroopassa. Olen ilokseni käynyt siellä jo useasti ja onkin kiva uudella visiitillä nähdä jotain uutta. Kun vielä tein Erasmus-vaihtoa Saksassa päätin eräällä Berliini-reissulla ottaa teemaksi jakautuneen Berliinin. Osallistuin Free walking tourille, jossa käytiin hyvin läpi Berliinin historiaa ja vaikka niistä asioista tietääkin jonkin verran, oli aika mieleenpainuvaa kävellä ja nähdä samalla ne paikat, joista kerrotaan. Tällä samaisella matkalla päätin majoittautua DDR(Deutsche Demokratische Republik) hostellissa.

DSCN6857

DDR-hostelli sijaitsee aivan Ostbahnhofin (S-Bahn) vieressä, Friedrichshainissa. Itse alueesta en osaa sanoa paljoakaan, sillä ehtinyt siihen kovinkaan paljon tutustua. Voi olla, että juna-aseman läheisyys vaikutti, mutta kovin turvalliselta alueelta Friedrichshain ei vaikuttanut. Lyhyen kävelymatkan päässä sijaitsee myös varmasti Berliinin kuuluisin teknoklubi Berghain, jota kävin katsomassa päivänvalossa. (Ei, ei tullut mieleen edes yrittää sisään).

Hostelli sijaitsee mukavasti kerrostalokorttelissa, melkein voi kuvitella asuvansa Berliinissä, kun saa omat avaimet käyttöönsä ja kävelee rappuja ylös. Aivan lähistöllä, Berghainin vieressä, on ruokakauppa ja kävin sieltä ostamassa aamiaista.

DDR-hostelli on ehkä vähän hämäävä nimi hostellille tai itse olen ainakin tottunut, että hostelleista on dormihuoneita. DDR-hostellissa on yhden hengen, double ja vacation apartment huoneet, mutta dormeja ei löydy. Itse reissasin taas yksin, joten yövyin tietysti yhden hengen huoneessa. Jokainen huone on sisustettu Itä-Saksan hengessä. Siinä on DDR-hostellin ainut hienous, ja tietysti siksi hostellin valitsin, halusin nähdä itäsaksalaisia tuotteita.

DSCN6854

DSCN6851

DSCN6850

DSCN6853

Mutta ei se oikein riitä, vaikka tietysti on tärkeää, että huone on viihtyisä. Tässä tapauksessa mielenkiintoinen, sillä ei tuo itäsaksalaisuus kovin kaunista ole. Miinuksia hostelli saa etenkin siitä, ettei wifi toimi huoneissa vaan ainoastaan aulassa. Toki nyt kun hostellin sivua katsoin tarkemmin, on se ilmoitettu selvästi sivulla. En kuitenkaan tiennyt sitä silloin, kun saavuin hostelliin ja joudun menemään takaisin vastaanottotiskille, joka sijaitsee eri rapussa. Vastaanottotiskin yhdeydessä on pieni aula, jossa surffailin vähän aikaa, mutta ei siellä kovin myöhään viitsinyt olla. Omassa huoneessani tuoksui myös erikoinen haju.

DSCN6946

DSCN6950

Huoneessa ei ollut omaa vessaa hostellien tapaan vaan siisti kylpyhuone sijaitsi käytävällä. Kaiken kaikkiaan omassa B-kerroksessani taisi olla neljä huonetta. Keittiötä ei myöskään ole, kun sanoin hakevani aamiaista läheisestä kaupasta, niin söin sen itse asiassa myöhemmin.

Lyhyesti vielä plussat ja miinukset:

+ mielenkiintoinen hostelli
+ helppo löytää

– hieman epämiellyttävä alue
– ei wifiä huoneissa
– vain pieni aula/yhteistila
– ei keittiötä (mutta Saksan hostelleissa ei kovin usein olekaan)
– outo haju huoneessa

Mutta ei tämä mitään, tulihan käytyä. Olen jo löytänyt oman suosikkihostellini Berliinistä, jonne aion majottautua jälleen seuraavaksi, siellä on jopa uima-allas! Joten pysykäähän kuulolla…

ps. Puhelimeni on ollut rikki lähes koko syyskuun, enkä tiedä koskaan pystyn taas päivittämään esimerkiksi Instaa, mutta toivottavasti pian.

Paras kahvila, kaunein puu ja Lohjan alueen suurin saari

Yhteistyössä Visit South Coast Finland ja Lumomatkailu.

Kovin moni asia ei saa heräämään lauantaiaamuna kello seitsemän, mutta tiedossa ollut retki Lohjalle ja Lohjansaarelle sai jalkoihin vipinää. Olinkin kokoontumispaikalla jo reilusti ennen retkelle lähtöä ja ehdin ikkunaostoksille. Kun bloggaajajoukko oli koolla, suuntasi pieni bussimme kohti ensimmäistä kohdetta Cafe Lauria, joka sijaitsee aivan Lohjan keskustassa. En ollut koskaan aiemmin käynyt Lohjalla, tiesin vain missä se suurinpiirtein sijaitsee ja että se on Tomi Joutsenen kotikaupunki. Enpä kyllä sitäkään aavistanut, että muutamien tuntien jälkeen tulisin loitsuamaan aurinkoa esiin Kalevalaa lausuen. Mutta ensin menimme siis Lohjalle.

Cafe Laurin omistaa Jukka ja Timo. Salista vastaa Jukka ja keittiön puolella työskentelee Timo. Jukka olikin meitä kahvilan ovella iloisesti vastassa ja samalla kun saimme eteemme suolaiset piirakat (minulle sienipiirakka), paikallista kuohuviiniä ja laadukasta mehua, kertoili hän meille kahvilasta.
Herroista kummallakaan ei ollut aiempaa kokemusta kahvilan pyörittämisestä, mutta hyppy tuntemattomaan on kannattanut, kahvila on ollut pystyssä jo seitsemän vuotta ja viime vuonna yleisö äänesti sen Suomen parhaaksi kahvilaksi. Voin sanoa omasta ja myös muiden puolesta, että emme lainkaan ihmetelleet. Ihastuimme kaikki kahvilaan, mahdollisimman läheltä tuodut raaka-aineet ja huomioonottava asiakaspalvelu tekivät kahvilavierailuista todella mieleenpainuvan, eikä ehkä vähiten se, että omistaja halaa meistä jokaista lähtiessämme.

FSCN9008

FSCN9003

FSCN9004

FSCN9006

Jälkiruoaksi oli kakkua tai pullaa, otin kinuskivadelmakakun ja ai että kuinka hyvää tuo kinuski oli. Täytyy muuten sanoa, etten yleensä juo kahvia, mutta halusin kuitenkin uteliaisuuttani maistaa Cafe Laurin kahvia, ja koska en kehdannut kieltäytyäkään. Yllätyksekseni kahvi oli hyvää ja otin sitä vielä toisen kupillisenkin. Saimme myös kotiin viemisiksi paketit, mutta en ole vielä voinut maistaa miltä kahvi kotona maistuu, sillä kahvinkeittimeni on vielä muualla.

Ja hei joka perjantai Cafe Laurissa on esiintyjä. Huomasin tietysti heti, että Heikki Salo esiintyy 11.11. Mielenkiintoista!

FSCN8979

FSCN9001

Vatsat täynnä huristelimme seuraavaksi Lohjansaarelle, joka on Lohjanjärven suurin saari. Syy menoomme oli vuosittainen Kekri-juhla, joka juhlistaa sadonkorjuuta. Myynnissä olikin paljon erilaisia tuotteita, vihanneksista hilloihin. Kotiin lähtikin purkki lakkahilloa.
Kun olimme aikamme kierrelleet Kekri-juhlan kojuja tallustelimme kohti kotaa, jossa pääsimme maistelemaan lillukkateetä (hyvää) sekä loitsuamaan. Keli oli melko harmaa, joten loitsumme keskittyi auringon esiin tuomiseen. Voin sanoa, että onnistuimme loistavasti ja lopunpäivää pärjäsikin lyhythihaisella. Saimme kodassa myös omat henkilökohtaiset tammenterho-ennustukset. Mukavia juttuja tulossa! 😉

FSCN9002

FSCN9010

FSCN9005

FSCN9013

FSCN8896

FSCN8893

FSCN8894

FSCN8899

Loitsukodassa asuva noita lähti näyttämään meille tietä kohti Paavolan tammea. Kysessä ei ole todellakaan mikä tahansa puu vaan jo pelkkä upea ulkonäkö saa mykistymään. Paavolan tammea on tituuleerattu Suomen kauneimmaksi puuksi, ja itse ainakin voin kyseiselle puulle tämän tittelin antaa. Puu saa hiljentymään ja ei voi kuin ihailla arviolta 400-500-vuotiasta puuta. Olen jo pidemmän aikaa halunnut ottaa jonkun puun pohkeeseen tatuoinniksi, mutta en ole vieläkään varma minkä. Olen siis aivan puu-fani ja yksi syy miksi retkelle halusin lähteä oli Paavolan tammen näkeminen. Vaikka puu vetääkin hiljaiseksi, kannattaa testata puun vieressä oleva akustiikka. Tuossa paikassa on jotain mystistä, sen voin vannoa. Ehdottomasti käymisen arvoinen kohde!

FSCN8999

FSCN9000
Se on pähkinä!

FSCN8993

FSCN8994

FSCN8995

FSCN8938

Lisää puita oli luvassa, sillä seuraavaksi vierailimme Fruticetumissa, hedelmälajipuutarhassa. Paikalla kasvaa arviolta 300 omenapuulajiketta! Tiesittekö, että noin montaa eri lajiketta edes on? Itse en ainakaan ole tiennyt ja opinkin paikan päällä kaikenlaista. Lohjansaarella sijaitsee aivan ainutlaatuinen ilmasto Suomessa, joka takaa sen, että paikalta löytyy myös mm. päärynä- ja luumupuita ja jopa viinirypäleitä. Muuten jos pihassasi kasvaa omenapuu, etkä ole varma mikä lajike on kyseessä, viepä omena Fruticetumiin tutkittavaksi, siellä tiedetään! Tietysti paikan päällä voi maistella ja ostaa puutarhan tuotteita. Kun tämän paikan näkee, on helppo uskoa, että Lohjansaarta kutsutaan Suomen Toscanaksi. Ja meillä oli kuuma, oltiin loitsuttu ehkä liikaa!

FSCN8991

FSCN8989

FSCN8988

FSCN8997

FSCN8984

FSCN8987

FSCN8974

FSCN8981

Lohjalta on noin 20 km matkaa Lohjansaarelle. Paluumatkalla olin väsynyt, mutta iloinen hauskasta retkestä. Lue myös muualta retkestä Bernard and Bianca, La Petite Princesse ja Mutkia matkassa.

FSCN9009
Kiitos vielä Visit South Coast Finland ja Lumomatkailulle, oppaallemme Tuulalle, kuskillemme Hansille, kaikille vierailukohteille sekä tietysti mukaville lohjansaarelaisille!

Kun on matkustanut ”liikaa”

Loistavaa, en edes tiedä mistä alottaisin tämän postauksen. Olin melko ihanat viisi kuukautta Eramus-vaihdossa Bambergissa. Oppitunteja (kutsun myös yliopistoa joskus kouluksi, joten antakaa anteeksi sanavalintani) minulla oli vain kolmesti viikossa, maanantaista keskiviikkoon. Pystyin matkustamaan lähes joka viikonloppu ja näin myös tein.

Tiedän, että olen ollut monessa asiassa onnekas, ja onhan se upea mahdollisuus matkustaa noin paljon. Eli en missään mielessä halua sanoa, että tämä on mikään kunnon ongelma. Nimittäin nyt välillä, kun haluaisin kirjoittaa matkoistani blogiin, en saa mitään aikaseksi, kun en vain osaa päättää mistä aloittaa. Haluaisin kirjoittaa matkat kronologisessa järjestyksessä, että itsekin muistaisin olleeni esimerkiksi Maltalla toukokuussa.

Ilmaisen itseäni melko hyvin kirjoittamalla. Olen kuitenkin jo jonkin aikaa huomannut, että vahvuuteni on luovassa kirjoittamissa, tarkemmin sanottuna tarinoissa. Olen myös hyvin laiska korjaamaan tekstejäni, vaikka ne aina oikoluen. Jo lukioaikoina esseissäni punakynää kului, sillä lähes jokaiseen kirjoitin liian pitkiä virkkeitä. Kadehdinkin hyviä kirjoittajia, henkilöitä, jotka voivat muutamalla rivillä sanoa niin paljon.
Tarvitsen myös inspiraation kirjoittamiseen, en osaa pakottaa itseäni kertomaan esimerkiksi Lontoon kuulumisia vaan jään odottamaan oikeaa fiilistä. Usein se tulee väärällä hetkellä, kuten pyöräillessä.

En missään nimessä halua lopettaa tätä blogia. Kirjoitettavaa on vain hirveän paljon. Olen saanut aivan kohta Maltan postaukset kirjoitetuksi (jee!). Ennen Maltaa tein muutaman päiväreissun Saksassa. Mistä siis kirjottaisin seuraavaksi? Käytössäni on ollut vihko Matkamessuilta asti, johon olen kirjoittanut kaiken oleellisen tiedon matkoistani. Maltan jälkeen vietin muutaman päivän Berliinissä, sillä lensin Maltalle sieltä. Seuraava reissu sijottui Budapestiin, jonka olin jo unohtanut! Miten voi unohtaa, että kävi jossakin?

Kirjoitan varmaan tulevana jouluna vielä kesän matkoista, mutta olkoon se sitten vaikka niin.
Tässä matkani Erasmus-vaihtoni ajalta, osasta olenkin jo kirjoittanut. Lue myös tekstinpätkä listan alta.

Maaliskuu
Lennän Helsingistä Müncheniin. Teen reissun Innsbruckiin 2.3.
Torstaina 3.3. saavun Bambergiin, vaihtokaupunkiini.
Excursion Nürnberg 19.3.
Excursion München 26.3.
Ostan ensimmäistä kertaa Baijeri-lipun. Näen kaupungit Regensburg ja Ingolstadt 27.3.

Huhtikuu
Maribor, Slovenia 6.4.-8.4. Samalla reissulla olen yötä Salzburgissa 9.4.
Teen parhaan päätöksen ikinä ja lähden katsomaan yhtä lempibändiäni Kölniin 14.4. Paluumatkalla pysähdyn Koblenz nimiseen kaupunkiin 16.4.
Saan nopean päähänpiston ja haluan nähdä bändin uudestaan, matkustan illalla Frankfurt am Hahniin 19.4., olen yön hostellissa ja aikaisin aamulla otan junan ja ehdin hyvin klo 12 tunnille.
Seuraavaksi näen bändin Amsterdamissa 21.4.-23.4. Teen myös päivätetken Den Haagiin.
Ostan Schönes-Wochenende -lipun ja teen päiväretken Stuttgartiin.

Toukokuu
Päiväretki Bayreuthiin 6.5.
Lennän Maltalle 12.5.-14.5.
Berliini 15.5.-17.5.
Huvittavaa, mutta seuraavana päivänä otan yöbussin takaisin Berliiniin ja lennä Budapestiin tapaamaan perhettäni. Budapest 19.5.-22.5.
Amerikkalainen kaverini innostuu Disneylandista, joten matkustan sittenkin Pariisiin 25.5.-28.5.

Kesäkuu
Seuraavana viikonloppuna löydän itseni Portosta 2.6.-5.6.
Tahdon uudestaan Sloveniaan, vietän siellä viikonlopun ja menen junalla 16.6.-19.6.
Kesäkuussa saan vieraita Bambergiin, joten en matkusta niin paljon. Tekee hyvää.

Heinäkuu
Tavoitteenani on vierailla jokaisessa Euroopan valtiossa. Luxembourg on melko lähellä, joten seuraavaksi sinne, niin saan uuden valtion. Matkalla pydähdyn Trier nimisessä kaupungissa 8.7.-10.7.
Suunnittelen korealaisen kanssa reissua Füsseniin, mutta se menee mönkään. En lähde matkalle yksin. Sen sijaan teen päiväretken Uhldingen-Mühlhofeniin. Voi miten uskomaton paikka!

Heinä-Elokuu
Tarkoitukseni on lentää Berliinistä kotiin. Sitä ennen teen pienen UK-kierroksen. Tajusin jo aikapäiviä sitten etteivät aika ja raha riitä Cornwalliin. Sen sijaan lennän Lontooseen, jatkan sieltä Manchesteriin, Edinburghiin ja lopuksi Glasgow’hun, josta lennän takaisin Berliiniin 28.-7.8.
Vietän rakkaassa Berliinissä muutamat päivät ja lennän Suomeen 10.8. Vielä oli yksi matka tekemättä, se suuntautui San Franciscoon 16.8.-25.8.

*

Listalta puuttuu esimerkiksi päiväretki Weimariin ja luultavasti muutama baijerilainen kaupunki. Ja Romania! Ja tietysti haluan kirjoittaa ja jakaa kuvia omasta vaihtokaupungistani. Eli kuten jo sanoin, kirjoittamista riittää. Haluan myös sanoa uudestaan, tämä on naurettava ongelma. En myöskään kirjoittanut listaa siksi, että voisin jotenkin ”leijua” sillä kuinka paljon olen matkustanut. Erasmus-vaihto oli yksi vaihe elämässäni, jolloin pystyin matkustamaan aika vapaasti ja nyt olen palannut Suomeen ja aloitan arjen. Tietysti matkasuunnitelmia on, mutta sen näkee sitten tuleeko niistä mitään. Toivon, että jokainen joka on matkustamisesta kiinnostunut pääsee haaveilemallensa matkalle!

Maltan Gozon Hop on Hop off bussin kyydissä – kannattiko?

Gozo on yksi kolmesta asutusta saaresta Maltalla. Olin etukäteen lukenut ja kuullut suosituksia, että Gozon saarella on ehdottomasti käytävä. Tietysti siellä sijaitsee yksi luontoihme, nimittäin sininen ikkuna, jonka kyllä halusin nähdä. Muita nähtävyyksiä en kauheasti tiennyt, mutta kun googlettelin huomasin, että Gozon saarella on paljon muutakin nähtävää. Toki bussit saarella liikkuvat, mutta huomasin saarella kiertävän myös Hop on Hop off -bussin. Siitä se ajatus sitten lähti ja päätin elämäni ensimmäistä kertaa testata kyseistä bussia.

Ennen kun voi hypätä punaisen Hop on Hop off -bussin kyytiin pitää ottaa lautta Gozon saarelle. Aikatauluja voi katsoa täältä. Lauttamatka kestää noin 15 minuuttia ja lautta lähtee Mgarrin satamasta. Hop on Hop off bussi kulkee kahta reittiä, jotka molemmat ovat käytettävissä samalla lipulla. Ensimmäinen liila-linja lähtee kello 9.45 ja sininen-linja kello 10.30. Molemmat lähtevät kohti Xewkija-kylää, joka on vanhin Gozossa, mutta myöhemmin reitti hajaantuu.

DSCN6204

DSCN6211

DSCN6214

Itse yövyin Sliemassa ja sieltä matka kesti noin tunnin Mgarrin satamaan. Mulla kävi tuuri, että nousiin bussiin jo vähän kauempaa, sillä esimerkiksi St Julian’s:ssa (San Ġiljan) ei bussi voinut pysähtyä, sillä se oli jo niin täynnä. Myös matkan varrelta moni halusi kyytiin, mutta joutuivat jäämään odottamaan seuraavaa. Eli kannattaa olla ajoissa liikkellä, ellei sitten halua taktikoida ja ottaa bussin jostain kauempaa. Ai niin, Maltallahan on vasemmanpuoleinen liikenne eli kannattaa myös katsoa, että seisoo oikealla puolella tietä. Nimittäin voi mennä oikea bussi ohi, kun seisookin väärällä puolella, kröhöm.

Vastauksena otsikkoon, kannatti todellakin kiertää Gozon saari Hop on Hop off bussilla, sillä siinä näkee aivan valtavasti eri paikkoja! Tietystikään kaikissa paikoissa ei ehdi pysähtyä, tai en kokeillut, voihan se olla mahdollista. Busseja kulkee kyllä melko usein ja aikataulusta näkee aina käteästi milloin seuraava bussi on tulossa. Itse mahduin myös aina Hop on Hop off -bussin kyytiin kun halusin eli ei tarvinnut jäädä odottelemaan seuraavaa. Lippua ei välttämättä kannata ostaa etukäteen, sillä itse sain lipun ostettua lautalla alennettuun hintaan. Normaalista hinta on 18€, mutta lautalla se myytiin mulle 15€ hintaan.

Missä sitten pysähdyin?

Kiersin liilaa-linjaa pitkin ja ensimmäinen pysähdykseni oli Dwejrassa eli Azure window eli sininen ikkuna. Oli kyllä yhtä upea tuo luontoikkuna kuin kuvissa olen nähnyt. Ostin myös muutaman postikortin ja kävin vessassa. Aikaa jäi sen verran, että kiertelin paikkaa enemmän ja piti sitä varpaat veteenkin upottaa. Oli tosi kuuma päivä ja vesikin oli ihanan lämmintä.

DSCN6260

DSCN6266

DSCN6273

DSCN6269

Matka jatkui ja pysähdyin vielä ainakin katsomassa UNESCO-kohdetta, Ggantijan temppelilipulla pääsi vierailemaan myös lähellä olevassa myllyssä. Mulla oli taas aikaa, joten kävin ostamassa läheisestä kioskista (tai pienestä valintamyylämästä) jäätelön. Juuri kun sain sen syötyä tulikin taas bussi.

DSCN6336

DSCN6347

DSCN6342

DSCN6343

DSCN6338

DSCN6362

DSCN6356

DSCN6357

Sitten tieni vei Ramlan rannalle, joka on siitä erikoinen ja uniikki, että hiekka on kullan-punaista eli suomeksi sanottuna oranssin sävyinen. En ollut ottanut Maltalle uikkareita mukaan ja luultavasti en olisi uskaltanut uida yksin. Olin itse asiassa Saksasta ostanut vedenpitävän kassin, mutta en kuitenkaan ottanut sitä mukaan, koska olin liikkeellä vain käsimatkatavaroilla. Onko teillä kokemuksia yksin uimisesta lomalla? Miten voi varmistaa, ettei tavaroita pöllitä sillä aikaa?

DSCN6370

DSCN6374

DSCN6376

DSCN6375

Nyt näin kirjoitettuna tuntuu, että näin vähän paikkoja, mutta kyllä melkein koko päivän olin liikkeellä. Oli myöskin sen verran kuuma päivä, että itse mielummin katselin maisemia ”ilmastoidusta” bussista käsin kuin kävelin helteessä. Tosin istuin aina ylhäällä, jossa on avokatto ja tuuli kyllä viilensi mukavasti. Mutta onnistuin kuitenkin polttamaan pohkeeni!

Voisin hyvin kuvitella käyväni uudestaan Hop on Hop off -kierroksella. Ainakaan Gozon saarella ei ole pelkoa, että bussi juuttuisi ruuhkaan, joten kierros on mielestäni hyvin rahansa arvoinen. Aina bussiin astuessa saa lisäksi kuulla audio guiden kautta kyseisestä nähtävyydestä eli ei jää epäselväksi mihin bussi kulkee. Myöskään bussin kyydissä ei ole tylsää katsella maisemia, sillä bussi kiertää hyvin kapeita katuja ja maasta on hyvin rosoista ja vaaleaa, aivan erilaista mitä olen missään nähnyt (koska ykköskohteeni ovat kaupunkilomissa). Välillä Gozo sai mielikuvat aikaan jostain Marsista, niin erilaista oli!

DSCN6287

DSCN6278

DSCN6284

DSCN6400

Tässä vielä bussien reitit:

DSCN8820

DSCN8819

Retki Gozon saarelle tehty toukokuussa 2016 ja näin ollen hinnat 5/2016.