Suomen suurin matkablogiyhteisö
Monthly Archives

Tsuruoka meren äärellä

Tämä onkin viimeinen juttu ennen kuin palasimme takaisin Tokioon, josta myös aloitimme Japan Rail Pass -reilimme. Kohta kaikki kesän Japani-jutut kirjoitettu, jihuu!

DSCN2202

DSCN2203

Poikaystäväni lähti tosiaan vaeltamaan ja me muut (miinus appiukko) otimme auton allemme ja lähdimme ajamaan erästa vuorta ylöspäin. Kun olimme vuoren huipulla, kävelimme alueella ja siskonpoika leikki junaa, jossa me olimme asiakkaita. Huipulla tuuli ja hetken päästä lähdimmekin takaisin päin.

DSCN2206

DSCN2207

DSCN2210

Kirjauduimme ulos hotellista ja otimme poikaystäväni tavarat mukaan, hän tapaisi meidät majatalossa. Ajoimme majatalolle, joka sijaitsi meren äärellä. Olimme ajoissa liikkeellä, joten emme päässet vielä kirjautumaan sisään. Siskon piti lähteä takaisin töihin, joten hän lähti vuokra-autolla pois. Me muut ottaisimme seuraavana päivänä bussin takaisin asemalle, josta jatkaisimme matkaa. Siskonpoika jäi viettämään lomaa kanssamme.

DSCN2212

DSCN2219

DSCN2216

DSCN2222

DSCN2217

DSCN2220

Yksi ihanimmista muistoista on täältä majatalon rannalta. (Oli muuten sen verran kylmä, ettei uimaan voinut mennä). Illaksi anoppi oli ostanut tähtisädetikkuja ja me neljä, appiukko säästeli taas kipeää jalkaansa, teimme kaikenlaisia kuvioita rannalla. Vitsi se oli kivaa!

DSCN2221

DSCN2227

Aamu tuli ja porukkamme erkani. Anoppi lähti auttamaan ystävänsä sairasta miestä. Me muut lähdimme kohti Tokiota, mutta me poikaystävän kanssa jäimme pois eri asemalla Saitamassa, sillä meillä oli tapaaminen erään vanhan ukon kanssa. Jos luitte meidän Yatsugatake vaelluksesta, niin ne vessat, jotka vuoren päällä ovat, on tämä kyseinen ukko hoitanut sinne. Hän on myös taiteilija ja antoi meille molemmille maalaamiaan postikorttejaan. Mutta muistaakseni kerroin jo ukosta aiemmin, joten en toista niitä juttuja. Oli kuitenkin kiinnostavaa tavata mies, sillä poikaystäväni on puhunut hänestä. Illaksi menimme appivanhempien luokse yöksi, jossa tosin oli vain appiukko, sillä anoppi oli edelleen auttamassa ystävänsä miehen hoidossa.

Seuraavaksi yöksi menimme Yokohamaan, jossa asuu J:n serkku perheensä kanssa (hänen siskonsa tapasimme Sapporossa), heillä on kaksi tytärtä, joista toisesta tulee Lady Gaga isona. 😉 Tosin voi olla, että 6-vuotiaan mieli ehtii vielä muuttua. Erikoinen juttu oli, kun kerroin, että ihastuin Hakodateen, sanoi serkun vaimo, että haluaa tulla haudatuksi kaupunkiin. En muista onko hän sieltä kotoisin, mutta ymmärrän kyllä asian.

Autoilua ja kiipeilyä Tsuruokassa

Yllätys oli melkoinen, sillä Tsuruokassa tapasimme appivanhempien ja siskonpojan lisäksi, itse poikaystäväni siskon! Hänellä kun piti olla sen verran työkiireitä, ettei hän ehtisi retkeilemään kanssamme. Mukavaa, että hän kuitenkin tuli, sillä hän on ihan mahtava tyyppi ja hyvä äiti villille lapselleen. (Jolla oli muuten mun ostama Muumi-paita päällä, hihat olivat vain inan lyhyet, olihan pusero jo melkein vuoden vanha).

DSCN2174

Odottelimme nelistään, appiukko, J, siskonpoika ja minä rautatieaseman ulkopuolella, kun sisko ja anoppi kävivät hakemassa vuokra-autoa. Siirtyisimme Yamagatassa paikasta toiseen, joten autolla pääsisi helpommin kuin busseilla. Ihan ensimmäiseksi menimme jonnekin ihme maatilalle, josta sai ostaa paikallisia hevi-tuotteita. Niitä myytiin vähän kuin ladossa eli kovin kaunis paikka ei ollut. Ajoimme muuten jättimäisen toriin läpi, mahtava juttu!

Hitaasti jatkoimme matkaa, mutta vihdoin ostokset oli tehty. Jatkoimme kulkemista hotellille, jota etsimme muutamat ylimääräiset kierrokset. (Tässä vaiheessa jäin miettimään, että miten me mahduttiin autoon istumaan? Taisi veljenpoika istua aina jonkun sylissä tai voi myös olla, että hän oli kyykyssä takapenkkien jalkatilassa.) Pääsimme kuitenkin turvallisesti perille.

DSCN2181

Hotellille ei jääty sen kummemmin lepäämään vaan auto vei kohti Yamagatan vanhainkotia. Lähdimme tapaamaan J:n isoäitiä, anoppini äitiä. Oli mielenkiintoista vierailla japanilaisessa vanhainkodissa ja aivan samalla tavalla kuin Suomessakin desiä laitetaan tullessa ja mennessä. On isoa yhteistä ruokatilaa, jokaisella asukkaalla on oma huone wc:llä, jossa on liukuovet, kuten Suomessakin. Olisi ollut tosi mielenkiintoista tietää syökö joku vielä puikoilla.

Seuraavana päivänä teimme retken läheiselle temppelialueelle, taas piti googletella mihin menimmekään. Olin itse asiassa sen nettikahvilan jälkeen lakannut kirjoittamasta muistivihkooni oikein mitään, pientä reissuväsymystä oli siis liikkeellä. Mutta löytyihän se paikka, eli kävimme Dewa sanzan ja vuoriryhmistä helpoimmalla Haguro-sanilla.

DSCN2186

DSCN2192

DSCN2193

DSCN2199

Mulla tosin oli vähän flunssainen olo, joten jätin leikin puoleen väliin ja jäin odottamaan muita. Kiva, että kuusivuotiaskin päihitti mut! 😀 Hän kävi aivan ylhäällä asti.
Illalla söimme anoppini veljen ja tämän vaimon kanssa hotellissa illallista. Ruoaksi japanilaista jälleen kerran, en tosin tainnut ottaa riisiä kuin sen pakollisen yhden kupin verran, etten vaikuttaisi epäkohteliaalta.
Tässä hotellissa aamupala oli muuten aika kiva! Kasasin lautaselle kaikkea länsimaalaista, enkä todellakaan ottanut riisiä!

DSCN2195

DSCN2196

DSCN2201
(Tämä on illallinen.)

Aamiaisen jälkeen poikaystäväni lähti vaeltamaan, mä liityin mielummin muun perheen seuraan, tosin me naiset ja siskonpoika lähdettiin yhdessä seikkailemaan, kun appiukko jäi hotellille lepäilemään jalkansa takia. Siitä mihin menimme, ensi kerralla lisää.

Interrail 2010: Saksa: Köln (Cologne)

Kölnistä pidin paljon. Oli upeaa saapua kaupunkiin, kun heti juna-asemalta ulos kävellessä näki edessään Kölnin Tuomiokirkon.

600

601

köln8

Kölnissä nukuin aivan rautatieaseman vieressä sijaitsevassa hostellissa. Hostelli oli ihan ok, junien kuulutukset kuuluivat kyllä melko hyvin, mutta itseäni ei se suuremmin haitannut. Hostellista olin varannut sekadormin ja huomasin pian, että jokainen muu huoneessa olija oli mies. Vietinkin aikaani aulassa netissä surffaten (hostellissa oli tietokoneet). Tämä oli itse asiassa harmi juttu, sillä vasta myöhemmin huomasin, että viereisessä sängyssä päiväunia nukkunut mies oli japanilainen. Olin jo tuolloin kiinnostunut Japanista, joten olisi ollut kiva jutella hänen kanssaan enemmän. Vaihdoimme kyllä sähköpostiosoitteita, mutta sain häneltä vain yhden vastauksen. Hän ei myöskään tiennyt mikä on Facebook. Seuraavana päivänä hän lähti kohti Müncheniä, kun taas itse lähdin viimeiseen kaupunkiin Saksassa, Dresdeniin.

Mutta se siitä. Kölnissä kävin suklaamuseossa ja näin Karnevaaleista jäänteitä, sillä ilmapallofolioita näkyi vielä puissa. Pidin myös keskustan kävelykadusta ja mielenkiintoisista katumuusikoista. Harmi, etten katsonut tarkemmin orkesterin nimeä! Tai tullut ostaneeksi heidän levyään. Kölniin haluaisin vielä joskus mennä, ehkäpä joulumarkkinat pitäisi tsekata.

747

köln3

köln4

Kohokohta: Kölnin tuomiokirkko, japanilaisen tapaaminen, musiikki, kävelykatu.
Arvosana: 9

köln7

Artikkelikuva Pixabay.com

Onsen-kaupunki Yamagatassa

Olimme Yamagatan kaupungissa, jonka nimeä emme kumpikaan enää muista. Joka tapauksessa Yamagatassa se sijaitsee ja tunnetaan onsen-kaupunkina. Pikaisella googletuksella kyseessä voisi olla Ginzan onsen niminen paikka. Kuten kuvista varmasti näkee oli kyseessä pieni kylä, johon ajoimme bussilla varmasti ainakin lähemmäs tunnin. Sitä ennen olimme käyneet syömässä ja muistan vain miten kuuma oli kävellä painava rinkka selässä. Edellispäivänä Sapporossa, Hokkaidossa satoi (sadekausi), mutta koska oltiin jo heinäkuun puolella niin oliko Honshūn saarelle jo tullut kesähellteet.

DSCN2130

DSCN2148

DSCN2152

DSCN2154

Yövyimme jälleen kerran perinteisessä japanilaisessa majatalossa, jossa oli tietysti myös onsen. Tämä paikka oli siitä ihana, että majatalossa oli myös varattavana onsen yksityiseen käyttöön. Yleensähän onsenit ovat miehille ja naisille erikseen. Kerrankin sai ottaa kuvia aivan rauhassa.
Oli muuten tosi kuumaa tuo vesi, joten piti vähän temppuilla sen kanssa, että sinne sopi mennä.

DSCN2131

DSCN2133

DSCN2132

Yksi pikku haaveeni kävi myös toteen, sillä majatalo lainasi geta-sandaaleja käytettäväksi! Kävelin niillä muuten paremmin kuin tuo mun japsi mieheni. Hahaha!

DSCN2139

Majatalon hintaan taisi kuulua perinteinen kaiseki-ruokailu, mikä on aamupalaksi vähän liikaa ainakin tälle suomalaiselle. Ruokailu sujui hyvin lasten aamu-tv:tä katsoen.

DSCN2167

DSCN2170

DSCN2171

DSCN2173