Suomen suurin matkablogiyhteisö
Monthly Archives

Mitä jos aika loppuu kesken?

Johdanto..

Menetin itselleni tärkeän ihmisen toukokuussa 2013. Meissä oli paljon yhteistä, hän rakasti myös kirjoja ja matkustamista. Kun hän sairastui ja tuli taas terveeksi, lähti hän perheensä kanssa kiertämään Eurooppaa. En yhtään ihmettele. Saimme paljon lisäaikaa, toivoa, mutta lopulta hän kuihtui, lääkittiin morfiinilla ja asui kotona, sillä mitään ei ollut enää tehtävissä.

Hän jaksoi aina kysellä kuulumisiani. Hän kirjoitti vauvakirjaani enemmän kuin äitini. Hän kuoli siinä uskossa, että minusta tulee saksan kielen opettaja. No, mistä sitä ikinä tietää.

Toisin kuin minä hän oli sosiaalinen ja hyvä piirtämään.
En haluaisi olla ihminen kenelle pahin pelko kävi toteen. Tiedän miltä tuntuu pohjaton suru, joka ei koskaan lähde pois. Ei tietystikään, vaikka yritänkin miettiä niitä kaikkia yhteisiä hauskoja, ja muistiin tallennettuja hetkiä.

Omat matkahaaveeni täyttävät varmasti A4. Joskus sitä käy mielessä, että jos itsekin sairastuu tai tapahtuu jotain muuta ja asiat jäävät kesken.

Tänään on ollut ihan hirveän hauska päivä. Olen ollut tosi iloinen, että olen täällä Saksassa. Kun lähdin tunneilta pois oli taivas jo kauppareissun maalautunut vaaleanpunaiseksi. Se oli uskomattoman kaunis. Lähempänä kotiani sokea nainen käveli edessäni ja olin pahoillani, ettei hän nähnyt samaa.
Tänään olen ollut niin täynnä elämäniloa ja odotusta tulevasta. Tutkimusmatkat Saksan läpi alkakoon. Viikonloppuna tarkoitus on tehdä ekskursio lähikaupunkiin. Sitä odotellessa, pitäkäähän itsestänne huolta! (:

DSCN4260

Avaimen haku Erasmus-asuntoon /Now in English too

Short translation in English below

Der Schlüssel : avain

Der Hausmeister : talonmies


Luin loppukesästä pienen punaisen kirjan nimeltä Pieni punainen sanakirja rakastavaisille. Se kertoo nuoresta kiinalaisesta naisesta, kenet vanhemmat lähettävät Iso-Britanniaan kieltä oppimaan. Nyt, kun olen Erasmus-vaihdossa ja asun vieraassa maassa, pystyn samaistumaan kirjan päähenkilöön. Kirjan jokaisella kappaleella on nimi, joka on pääotsikkona sen päivän tapahtumille. Usein pääotsikko on jokin sana, jonka Z on lähiaikoina oppinut. Kirjan on kirjoittanut Xiaolu Guo. Aion ostaa sen joskus omaksi.

Tämän kirjan inspiroimana aion lisätä jokaiseen postaukseen ainakin yhden sanan, joka jotenkin liittyy omaan päivääni. Teen tosiaan tämän kevään Erasmus-opiskelijavaihtoa Etelä-Saksan Baijerissa, Bamberg nimisessä kaupungissa. Saavuin tännä viime viikon torstaina Münchenistä, jossa olin ollut muutaman päivän lomalla.

DSCN4199

DSCN4200
Toisena päivänä Bambergissa törmäsin kaupungin pääsiäismarkkinoille.

Asunnon sain jo Vaasassa asuessani ja hoidin sieltä käsin takuuvuokran ja ensimmäisen kuun vuokran. Täällä Saksassa asun myös opiskelija-asuntolassa. Tässä on itse asiassa neljä kerrostaloa, jotka yhdessä tekevät kompleksin. Kolme Hausmeisteria hoitaa opiskelijoiden asioita asumiseen liittyen. Sain Vaasaan jo sähköpostia, jossa oli tiedot keneltä Hausmeisterilta voin hakea avaimeni. Heillä on tietyt toimistoajat, joten esimerkiksi viikonloppuna ei avainta voi noutaa.

Voin sanoa, että junan vaihtamiset ja oikean bussin löytäminen tänne kotikadulleni meni hyvin. Tiesin, että ”oman” Hausmeisterini toimisto sijaitsee Block C:ssä. Oli vaan tosi kiva huomata, ettei missään ole mitään viittoja mikä on Block A, B jne. Kerrostaloissa sentään oli numerot ja luvut ja kävinkin lähes jokaisessa seikkailemassa. Yhtä tyhjän kanssa. Onneksi paikalle tuli toinen yhtä eksyksissä oleva japanilainen nuori nainen. Hänellä tosin oli eri Hausmeister, mutta yhdessä oli mukavampaa olla pihalla. Hän soitti omalle Hausmeisterilleen, jolta päätin kysyä neuvoa. No, eräs Hausmeister saapui paikalle (en ole vieläkään varma oliko tämä hän kenelle japsi soitti). Häneltä sain sitten vähän tarkemmat ohjeet, Hausmeisterini toimisto sijaitsee kerrostalossa, jossa on keltaiset ikkunanpielet.

Tutoriltani olin aikaisemmin kysynyt toimiston sijaintia, Block C, alakerros, joten sinne sitten suuntasin, en vaan uskonut, että olin oikeassa paikassa, joten tulin ulos koko rakennuksesta ja soitin Hausmeisterille myös. Melko huvittava puhelu, en ehtinyt kertoa, että en löydä hänen toimistoaan, kun hän lopettaa puhelun sanoihin ”odota, tulen sinne”. Jaa’a.Jäin sitten siihen uslos odottamaan hölmönä, mietin vain, että mistä hän tietää missä seison.

Juttu vaan jatkuu, joten lyhennän vähän ja kerron miten sain avaimeni. Lopulta kiersin keltaista ikkkunapielistä kerrostaloa ympäri ja eräs vanhempi nainen jutteli rapussa tytön kanssa. Hetken päästä hän avasi oven ja Bingo löysimme toisemme! Ei siihen mennyt kuin lähemmäs tunti odottelua kaiken kaikkiaan. Hirveän mukava tuo Hausmeister rouva ja puhui ihanan hitaasti saksaa, joten ei ollut kovinkaan vaikeaa ymmärtää. Tosin pyykinmaksun hinta meni ohi, kuten numerot yleensäkin. Mutta voi kun oli ihanaa vihdoin laskea painava rinkka, reppu, jossa oli tietokone ja yliopiston kangaskassi, oman kodin lattialle. Asuntotoimiston nettikuvien perusteella kuvittelin kuitenkin asuvani toisessa, kokonaan valkoisessa kerrostalossa, mutta on joten hupaisaa, että värit joita inhoan: keltainen ja oranssi, ovat hyvin edustettuina. Asuntoni verhot ovat oranssit, ah ja ne keltaiset ikkunanpielet. Järkytyin myös vähän, sillä sänkyä koristi vain patja.
Muuten tämä on kyllä kalustettu ja luulen, että tulen viihtymään ihan hyvin.

//

I’ll do my Erasmus exchange in a beautiful Bavarian city of Bamberg. I already got my flat rental contract in Vaasa (I study at the university of Vaasa). The student housing unit of course didn’t send me the key to the flat so on my first day of arrival I needed to get it. That wasn’t too easy and I was a bit lost where the office of the housekeeper was. Finally after an hour I find it and got to see the place I’ll be spending the next six months.

Unelmasta on tulossa totta

Olen 10-vuotias ja suosikkisarjani on saksalainen Marienhof. Osaan tunnuskappaleen ulkoa, vaikken ymmärrä sanaakaan mitä siinä lauletaan.
Ala-asteella (nykyään alakoulu) voisin ottaa valinnaiseksi aineeksi saksan, mutta en uskalla, sillä kielentunneilla on mielestäni liikaa ääneenlukemista ym. muuta rohkeutta vaativia tehtäviä.
Nuoruusiässä nuorempi sisareni kuuntelee Rammsteinia. Hei täähän on saksaa! Minusta tulee myös bändin fani.
Kotiimme tulee EF:n kielikurssiesitteitä, joita selaan innolla ja haaveilen. Rahaa sellaiseen ei ole, maksaahan ne useita kymmeniätuhansia markkoja, mutta usein säästin lehdet pari kuukautta, jonka jälkeen heitin ne kuitenkin roskiin. (Tämä tapahtui aina, kun uusi lehti tuli).
Haaveilin myös AuPair-hommista. Tällä hetkellä tuntuu todella oudolta, etten kuitenkaan koskaan tullut lähteneeksi. Ehkä musta tulee AuPair-mummo.

DSCN4212

Haaveet vaihtuvat, jos en Saksassa tule asumaan AuPair-perheessä, toivon voivani joskus opiskella ulkomailla.
Ekassa ammattikoulussa, Porissa, vaihtomahdollisuuksia ei ollut. Kun aloitin toisen alan opinnot Tampereella oli viimeinen harjoittelu mahdollista tehdä ulkomailla. Vaihtoakohteeksi valikoitui kuitenkin Iso-Britannia, vaikka ykköskohteeni oli Saksa. Meidät kuitenkin haluttiin lähettää samaan maahan/perheeseen, joten Iso-Britannia sopi myös mulle, johon yksi meistä ehdottomasti halusi.

Tiesin ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla olevan hyvät mahdollisuudet vaihtoon. Olin itsekin hakenut amk:n, mutta pisteeni eivät riittäneet edes pääsykokeeseen. Haaveet eivät kuitenkaan kuolleet tuon Englannin jakson jälkeen (kaupunki oli Hastings, siksi voi sanoa Englanti). Lyhyen määräaikaisen työsuhteen jälkeen piti miettiä mitä seuraavaksi. Hain töitä pääkaupunseudulta, koska Tampereen tilanne näytti melko huonolta, ja olin kyllästynyt koko kaupunkiin (??), samalla hain myös opiskelemaan yliopistoon. Sain työpaikan, otin sen vastaan ja postissa tuli kirje hyväksymisestä Vaasan yliopistoon. Hups. Onneksi yliopistoon voi ilmottautua poissaolevaksi, sillä oman alan työpaikka oli sillä hetkellä tosi mahtava juttu ja pääsin Tampereelta pois. (ai niinkö?)

DSCN4259

No vuoden jälkeen sain työvapaan ja keskityin täysin opiskelijavaihdosta haaveiluun. No, kuten ehkä tiedätte ensimmäisen vuoden opiskelijaa ei vielä päästetä vaihtoon. Eli ensimmäinen lukuvuosi tuli melko ahkerasti tehtyä hommia ja keväällä opinto-ote näytti yli 60 op.
Syksyn alussa olevat vaihtoinfot saivat kyllä silmät hehkumaan, vaikka montaa Saksan kohdetta VY:lla ei ole. Japaniin voisi lähteä myös, mutta mikään ei saanut päätäni kääntymään haaveesta asua Saksassa.

Nyt vihdoin maaliskuussa 2016 tästä unelmasta on tulossa totta Erasmus-vaihdossa! Hmm..sen pituinen se, no ei nythän kaikki vasta alkaa.

Kuvat Bamberg maaliskuu 2016.

Interrail 2010: Saksa: Dresden

Ensimmäinen pidempi matkani oli reilireissu Keski-Europpassa. Kaiken kaikkiaan kuukauden matkustelin junilla punainen rinkka selässäni. Olin jo tuolloin kiinnostunut Saksasta, joten pääpaino reissullani keskittyi kyseiseen maahan. On jotenkin hassua, etten tullut käyneeksi lainkaan Etelä-Saksassa, sillä nyt olen menossa tekemään Erasmus-vaihtoani Baijerin osavaltioon. Tämä osavaltio Etelä-Saksassa on Saksan suurin. Ajattelin, että voisin kirjoittaa Erasmus-vaihtoni lähestyessä kaikista noista Saksan kaupungeista, jotka tuli nähtyä vuonna 2010. Kaiken kaikkiaan seitsemän kaupunkia. Berliini, Hampuri, Bremen, Osnabrück, Düsseldort, Köln ja Dresden.

1017

Kölnistä otin yöjunan Saksan toiselle laidalle Dresdeniin. En ostanut itselleni kuin paikkalipun, joten yöllä ei tullut kauheasti nukuttua. Paikkani onneksi sijaitsi hytissä, jossa oli lisäksi vain kaksi muuta ihmistä, joten tilaa oli vähän enemmän. Kuitenkin heti, kun kaupunkiin saavuin ja hostelliin kirjauduin, nukahdin.

1018

999

1144

1129

Dresden on hyvin kaunis kaupunki, varmasti kesällä vielä upeampi. Pidän itse kuitenkin enemmän kaupungeista, josta löytyy myös vähän rosoisempaa puolta. Hostellini sijaitsi ”Neustadt” osan puolella ja siellä kyllä näkyi vähän esimerkiksi graffitteja, mutta suosikikseni tämä kaupunki ei kyllä noussut. Voin silti suositella kaupungissa vierailua, sillä se on ehkäpä kaunein kaupunki, jossa kävin. Seuraavaksi jatkoinkin matkaani Tsekkeihin, joten nämä interrail-reissujutut loppuivat tähän. On aika kirjoittaa Erasmus-vaihtokaupungistani Bambergista!

1176

1132

1045

Kohokohta: hostelli oli mielenkiintoinen, respana toimi pianosta tehty pöytä ja sisustus oli värikäs. Altstadin siisteys hämmästytti.
Arvosana: 8-