Tämä onkin viimeinen juttu ennen kuin palasimme takaisin Tokioon, josta myös aloitimme Japan Rail Pass -reilimme. Kohta kaikki kesän Japani-jutut kirjoitettu, jihuu!
Poikaystäväni lähti tosiaan vaeltamaan ja me muut (miinus appiukko) otimme auton allemme ja lähdimme ajamaan erästa vuorta ylöspäin. Kun olimme vuoren huipulla, kävelimme alueella ja siskonpoika leikki junaa, jossa me olimme asiakkaita. Huipulla tuuli ja hetken päästä lähdimmekin takaisin päin.
Kirjauduimme ulos hotellista ja otimme poikaystäväni tavarat mukaan, hän tapaisi meidät majatalossa. Ajoimme majatalolle, joka sijaitsi meren äärellä. Olimme ajoissa liikkeellä, joten emme päässet vielä kirjautumaan sisään. Siskon piti lähteä takaisin töihin, joten hän lähti vuokra-autolla pois. Me muut ottaisimme seuraavana päivänä bussin takaisin asemalle, josta jatkaisimme matkaa. Siskonpoika jäi viettämään lomaa kanssamme.
Yksi ihanimmista muistoista on täältä majatalon rannalta. (Oli muuten sen verran kylmä, ettei uimaan voinut mennä). Illaksi anoppi oli ostanut tähtisädetikkuja ja me neljä, appiukko säästeli taas kipeää jalkaansa, teimme kaikenlaisia kuvioita rannalla. Vitsi se oli kivaa!
Aamu tuli ja porukkamme erkani. Anoppi lähti auttamaan ystävänsä sairasta miestä. Me muut lähdimme kohti Tokiota, mutta me poikaystävän kanssa jäimme pois eri asemalla Saitamassa, sillä meillä oli tapaaminen erään vanhan ukon kanssa. Jos luitte meidän Yatsugatake vaelluksesta, niin ne vessat, jotka vuoren päällä ovat, on tämä kyseinen ukko hoitanut sinne. Hän on myös taiteilija ja antoi meille molemmille maalaamiaan postikorttejaan. Mutta muistaakseni kerroin jo ukosta aiemmin, joten en toista niitä juttuja. Oli kuitenkin kiinnostavaa tavata mies, sillä poikaystäväni on puhunut hänestä. Illaksi menimme appivanhempien luokse yöksi, jossa tosin oli vain appiukko, sillä anoppi oli edelleen auttamassa ystävänsä miehen hoidossa.
Seuraavaksi yöksi menimme Yokohamaan, jossa asuu J:n serkku perheensä kanssa (hänen siskonsa tapasimme Sapporossa), heillä on kaksi tytärtä, joista toisesta tulee Lady Gaga isona. 😉 Tosin voi olla, että 6-vuotiaan mieli ehtii vielä muuttua. Erikoinen juttu oli, kun kerroin, että ihastuin Hakodateen, sanoi serkun vaimo, että haluaa tulla haudatuksi kaupunkiin. En muista onko hän sieltä kotoisin, mutta ymmärrän kyllä asian.
48 Comments
Ihanat rantamaisemat noista ikkunoista! Nuo vessatossut naurattaa mua edelleen. En nimittäin koskaan muistanut Japanin reissullamme ottaa niitä wc-käynnin jälkeen jalasta pois, vaan tepastelin niiden kanssa aika ajoin jopa seuraavaan wc-käyntiin asti 😀
Joo, tykkäsin myös rantamaisemista. Olisi ollut kiva mennä uimaan, mutta ei kyllä käynyt mielessäkään, sillä oli aika viileää. Mä en useinkaan jaksanut laittaa vessatossuja jalkaani. : D Uskon kyllä hyvin, että ne voi jäädä jalkaan. Tuossa eteisessä oli tietysti eteistossut ja ne millä mentiin esim. onseniin, niin mielellään olisi jättänyt ne jalkaan ja kävellyt tatamilla.
Mä en nyt vaan tajua miksi juttuja ei voi kirjoittaa niin, että YKSTTÄISENKIN jutun lukija pääsisi linjoille. Mä en saa tästä mistää mitään kiinni. Mikä reissu, kuinka kauan, missä, miksi jne.
Mr.Mondo, pahoittelut, että tulit tuhlanneeksi aikaasi. Ekassa virkkeessä kyllä tosin lukee Japani, Japan Rail Pass ja kesä.
Enpä ole usein nähnyt rantakuvia Japanista, tässäpä jotain mitä pistää korvan taakse Japania varten!
Joo totta, en minäkään. Japanista löytyy kyllä kaikki, vuoret, meri, joet, rannat ja mitä vielä.
Jotenkin synkän ja sateisen näköistä. Minä ajattelen tietysti noissa maastoissa jättiläisherhiläisiä. Ehkä olisin käyttänyt kaikki hetkeni rannalla istuskelemiseen. Hyvin vaatetettuna, tietysti. Harvemmin on aikaa istuskella valtameren rannalla.
Joo oli kyllä tosiaan aika viileää, vaikka heinäkuun puolella jo oltiin.
Todella miellyttävän näköiset maisemat siellä. Ei ehkä edes heti tulisi mieleen, että ovat Japanista. Toisaalta, en ole käynyt siellä, joten en niin kovin hyvin hahmotakaan, miltä siellä kuuluisi näyttää :D. Mutta joka tapauksessa tuollaisessa paikassa viihtyisin kyllä itsekin vallan mainiosti.
Joo, ei taida olla oikeen perinteistä Japani-maisemaa. Viihdyin tuolla kyllä periaatteessa ihan hyvin, tai siis jos maisemia jne. vain ajattelee niin sitten erinomaisesti. 😉
Heh … suhtauduin tähän otsikon perusteella vähän tyyliin, äh, taas joku ruokajuttu … mutta taas matkablogien lukeminen sivistää. Tsuruoka onkin siis paikka, eri ruoka!
Joo, kyllä kaupunki kyseessä. Tuo on kyllä hauska nimi suomalaisille, kuten esim. Beppukin. 🙂
Muuten ruoka oli täälläkin ensin mielessä mutta sitten kun luin että Japani ajattelin, että eikä …..olen tällä viikolla lukenut niin paljon Japanista, että se alkaa ohittamaan muita listalla olevia kohteita ja tulee matkakohteeksi parin vuoden sisällä. Hienot maisemat sinulla ollut harmi vaan että keli on pilvinen.
Aijaa 😮 Mä en ole kauheasti huomannut Japani-juttuja. Ymmärrän, että jotkut jutut tulee jo korvista ulos. Mulle rantalomakohteet ovat yleensä sellaisia.
Rauhoittavan näköistä, autiota rantaa – sellaista en omalla reissullani kohdannut 🙂
Juu, autioranta sattu sopivasti, seuraavana päivänä siellä toki oli muitakin. Mutta rauhallista oli. 🙂
Japani on yksi parhaista maista monipuoliseen matkailuun. Itsellä vielä rantaloma esim. Okinawassa kokematta, mutta eiköhän sekin ole pian hoidettu 🙂 Toivottavasti Tokiossa oli mukavaa! Yksi meikäläisen suosikkikylistä.
Joo, niin on, olen tämän vasta lähiaikoina ymmärtänyt, vaikka olin jo toistamiseen siellä. En mäkään Okinawassa asti ole käynyt, se tietysti pitää myös nähdä. Tokiossa oli mukavaa, se vaan yleensä on sellaista perheaikaa eikä nähtävyyksiä tule oikeen nähtyä. Mutta en valita. 🙂
Tähtisadetikut rannalla näyttää kivalta aktiviteetilta. Itsekin haluaisin joskus käydä Japanissa.
Tykkään itse välillä lukea tällaisia päiväkirjamaisia tekstejäkin, mutta tosiaan voi olla vaikea päästä aiheeseen kiinni, jos ei ole seurannut matkaa aiemmin. 🙂
Tähtisädetikut olivat kiva juttu rannalla, oikeastaan ne ovat aina kivoja. Kiitti palautteesta, eräs toinen sanoi samaa. Tämä oli kuitenkin varmaan jo 10. juttu samasta Japan Rail Pass -reissusta, niin en jaksanut enää tarkentaa ja ajattelin, että nuo alun pari lausetta riittää. 😉
Nyt tuli kyllä juttua niin monesta sukulaisesta, että en pysynyt perässä 😀 Hienoja vuorimaisemia, ja rantamaisemiakin. Kiva nähdä erilaista Japania suurkaupunkien ulkopuolelta!
Ei kuule yhtään ihme. 😀 Olisi parempi käyttää ihan vaan nimiä, mutta sitä en halua tehdä. Japani on hurjan kaunis ja monipuolinen!
Ihanan rauhallista! Japaniin on hirveä kaipuu. Yokohaman chinatowniin haluaisin ehdottomasti syömään 🙂 Sieltä on niin herkullisia muistoja.
Ai, en tiennyt edes, että Yokohamassa on chinatown. Me käytiin kyllä jossain syömässä…yleensä syömme serkun ja hänen perheensä luona. Mutta joo on mullakin ruokamuistoja Japanista. 😀
Mukavannäköisiä maisemia ja kaunis ranta! Japani on vielä näkemättä mutta toivottavasti jonain päivänä 🙂
Toivottavasti, voin kyllä maata suositella lähes kenelle tahansa. 🙂
Japani on omalla bucket -listallani ja toivottavasti pääsisin sinne mahdollisimman pian. Onko sinulla enemmänkin kokemusta Japanista, tiedätkö mihin vuoden aikaan sinne olisi paras matkustaa? 🙂
Olen ollut kaksi kertaa Japanissa, marraskuussa 2013 ja nyt viime kesänä. Voin suositella kevättä tai syksyä. Keväällä on tietysti kirsikkapuiden kukinta-aika, jolloin Japani on varmasti todella kaunis. Kukinta-aika tosin vaihtelee joka vuosi, joten aika tarkkana saa olla, että varaa loman juuri oikeaan aikaan.
Marraskuu miellytti itseäni enemmän kuin kesä. Kesäkuussa Japanissa on sadekausi ja kesällä tooodella kuuma, hiostava ilma, eli kannattaa mun mielestä välttää kesä-elokuuta. Marraskuussa tosin yhtenä päivänä oli +22 ja tietysti puut olivat kauniin ruskan väriset. 🙂
”Tähtisadetikku-show” rannalla oli varmaan paits kivaa myös hienon näköistä. Muutenkin jotenkin nuo rantamaisemat ovat tosi hienot ja niitä katsellessa ei kyllä ehkä ensimmäisenä Japani tule mieleen.
Muut ovat sanoneet samaa, ehkä Japania ei osaa ajatella saarena? Mä itse ainakin koen Tokion lähes yhtenä omana maana, en vaan tajua miten joku paikka voi olla niin jättimäinen. ;D
Asuuko sulla siis sukulaisia Japanissa vai oliko kaikki mukana? Japaniin haluan vielä pian päästä itsekin vierailemaan.
Mun poikaystävä on kotoisin Japanista, joten kaikki olivat hänen perhettään/sukulaisiaan. 🙂 Sun profiilikuva vois olla Japanista. 😉
En ole ollut Japanissa, ja jostain syystä mut yllättää aina yhtä paljon se, että siellä on rantoja :). Joo vaikka siis varsin hyvin tiedän, että se on saariryhmä ja että rantaviivaa on paljon, mutta jotenkin assosioin Japaniin neonvärein vilkkuvat suurkaupungit ja sumuiset vuoret mutta en rantoja :).
Jep, vähän sama juttu mullakin. En ollut tätä ennen nähnyt rantaa Japanissa.
myös minut otsikko johdatti uteliaana ajattelemaan jotain ruokaa … 🙂 Kiva taas oppia jotain uutta. PS. Aivan ihana tuo kimono <3
Niin niin, olin parikin kuvaa kaupungin nimestä, on se vaan hauska. Muutenkin on jännä, että japanilla ja suomella on joitakin samoja sanoja. ”Kimono” oli kyllä kiva, joskus tekis ehkä mieli ottaa mukaan, kun nuo ovat usein puuvillaa…
Kiva nähdä erilaista Japania. Olen kahdesti kierrellyt RailPassilla pari viikkoa. Jossain osuttiin meren rannallekin, mutta hiekkarantaa en ole nähnyt. Harmittaa, että minulla ei ole noilta matkoilta (2006 ja 2007) mitään muistiinpanoja, joten käydyt paikat alkavat autuaasti unohtua.
Ymmärrän yskän. Hyvä, että nyt on blogit, johon tallentaa muistot. Mä todellakin unohdan kaikki ravintolan ym. nimet, ellen kirjoita niitä ylös. RailPassi on kyllä kätevä ja onneksi mun poikaystävä voi jo saasa sen, kun Suomessa asuttuja vuosia on tarpeeksi.
Samaa kuvittelin kuin Pirkko, etä nyt tulee ruokapostaus. Heh. Olen tutustunut viime vuosina muutamiin japanilaisiin ja saanut jopa lupauksen, että saisin yksityisen japanin opettajan, joten Japani on erityisesti alkanut kiinnostaa. Toivottavasti pääsen sinne pian!
Toivottavasti, voit sitten käyttää fraaseja, kun olet opiskellut ahkerasti! 😉 Japanista voisi kyllä kirjoittaa ruokapostauksen, sen verran hyvää ruoka siellä on, ainakin ekat pari päivää. Jossain vaiheessa riisi ja vihreä tee alkavat jo kyllästyttää.
Haha, Japani on jotenkin ihan mulle tuntematon paikka. Jonain päivänä toivottavasti sinnekin eksyn. En tiedä miksi, mutta jotenkin näyttää kuvien perusteella hieman masentavalta. 😀 Ehkä liikaa katsonu aurinkoisia rantakuvia että normaalissa hämärässä otetut kuvat näyttää heti ei-niin-upeelta…
Se vaan tuo mun digikamera. 😀 Mutta joo yleensä rantakuvat ovat aurinkoisia. Kannattaa kyllä Japaniin eksyä, tykkään hurjasti! 🙂
Kaunis kimono. <3 Ja tähtisädetikut rannalla on kyllä ihanaa! 🙂
Se oli kyllä, vaikken yleensä tykkää musta/valkoinen väriyhdistelmästä. Se on jotenkin aina jännä nähdä millainen ”kimono” on missäkin majatalossa, ei oo vielä ollut kertaakaan samanlaisia. 🙂
Hihh, luulin myös otsikon perusteella että nyt puhutaan ruuasta 😉 Näin vähän tiedän näemmä Japanista…
Joo, se on hauska miten jotkut japanilaiset nimet tarkoittavat suomeksi myös jotain, esim. Aki-syksy ja Eki-asema.
Mullekin tuli ensimmäisenä mieleen, että söitte jotain meren äärellä, hahah. Japanissa olisi aivan mahtava päästä retkeilemään! 🙂
Varmasti mitä tahansa retkeä löytyy, kaikille jotakin. Meidän majatalo oli meren äärellä, että melkein olet oikeassa. 😉