Saavuin Vilnaan aamupäivästä. Hostelliin pääsi kirjautumaan vasta noin kahden jälkeen, joten mulla oli hyvää aikaa käydä tutustumassa paikkoihin. Ensimmäiseksi niistä valikoitui Kolme ristiä -niminen näköalapaikka. Olin reitin katsonut tarkkaan Google mapsin avulla, koska ajatus metsään eksymisestä ei kauheasti houkutellut. Hyvin löysinkin perillä ja paikan päältä avautuivat aika kivat maisemat lokakuussa.
Laskeutuessa takaisin menin vierailemaan varmaankin Vilnan tunnetuimmalle nähtävyydelle, Gediminas tornille. Itse torniin en kavunnut, koska maisemat olivat kyllin hyvät suurelta tasanteelta.
Viimeisen näköalapaikan löysin toiseksi viimeisenä päivänä, kun palasin Kaunasista takaisin Vilnaan. Tämä kukkula sijaitsee lähellä Uzupisin vapaata kaupunginosaa sekä hostellia, jossa yövyin viimeisen yöni. Oli hienoa nähdä kaupunki toisesta kulmasta, samalla myös ymmärsin, ettei kaupungin keskusta suurensuuri ole, vaan kävellen pääse kyllä todella hyvin paikasta toiseen.
Kävin katsomassa Vilnaa myös keskustasta olevasta kellotornista, mutta teen siitä jutun aivan erikseen, sillä kiipeäminen kellotorniin sai korkeapaikankammoiselle vähän sykkeen nousemaan, mutta koska tässä tätä kirjoitan, selvisin!
Vilnasta löytyy myös televisiotorni, mutta sinne en jaksanut lähteä.
ps. Pahoittelut muuten, kun Japanin-jutut jäivät taas kesken, palaan niihin pian. Tein kahden liettualaisen hotellin kanssa yhteistyötä, jonka takian kirjoitan Liettuasta osan jutuista jo. Toinen hotelliarvostelu ilmestyikin jo, seuraava hotelli ei ollutkaan ketju- vaan neljän tähden teemahotelli.
No Comments