Monthly Archives

helmikuu 2015

Kesällä Japaniin taas! \o/

P1330822

Ei pysty enää pitämään tätä sisällä vaan pitää vähän hehkuttaa: me mennään poikaystävän kanssa taas Japaniin!! Tällä kertaa olemme siellä kuukauden ja kierrämme muuallakin kuin Tokiossa. Haluan esimerkiksi ehdottomasti nähdä Kioton ja tarkoituksenamme on myös käydä ihan Hokkaidon-saarella asti.

Tämä oli meidän alkuperäinen suunnitelmamme, mutta koska Jampan (tämä olkoon poikaystäväni lempinimi tästä lähtien. Hän tavallaan itse ehdotti tuota nimeä, kun kerroin, etten aina jaksaisi kirjoittaa ”poikaystävä”. Itse olisin päätynyt erilaiseen lempinimeen, mutta oh well, sama se. 😀 ) hänen veli siis päätti melko yhtäkkiä mennä naimisiin, pääsimme käymään Japanissa, tai siis minä oikeastaan pääsin, jo aikaisemmin. Emme kuitenkaan haudanneet vanhaa matkasuunnitelmaa vaan ostimme lentoliput tuossa pari-kolme viikkoa sitten..

P1330761

Matka-ajankohta ei ehkä ole paras mahdollinen, kesä-heinäkuun väli, mutta mielummin silloin kuin ei lainkaan. Ja tulen varmasti näkemään Japanin eri valossa, hah kirjaimellisestikin. Tietysti on kurjaa jos sataa paljon, mutta olen lähes aina optimistinen. ”It can’t rain all the time” 🙂

Tämä asia liittyy myös Japanin matkaan, sillä olemme ajatelleet ostaa Japan Rail Pass -liput. Jamppahan ei olisi oikeutettu ostamaan lippua, koska hän on japanilainen. Tähän sääntöön on kuitenkin poikkeuksia, olisimme voineet mennä naimisiin (tätä Jamppa ehdottikin puolileikillään) tai Japanin kansalaiset, joilla on pysyvä oleskelulupa johonkin muuhun maahan kuin Japaniin. Ja nyt kävi niin onnellisesti, että Jamppa sai helmikuussa pysyvän oleskeluluvan <3. Tuo oli kyllä iloinen uutinen ja tälläisinä hetkinä on harmi, ettei asuta samassa kaupungissa, koska olisi ollut kiva juhlia asiaa.

P1330685

Tämä reissu vie kyllä paljon rahaa, mutta uskon, että se on sen arvoista. Paljon en taida tänä vuonna sitten muuten matkustaakaan. Tai ainakaan ulkomaille asti. Japanin matkan takia ei voi oikeen tehdä kesätöitä. Aion kyllä toki myös laittaa työhakemuksia kesäksi (tulee kohta jo kiire!), koska koko elokuun voisin ainakin olla töissä.

Mutta jee tälläinen asia on odotettavissa. 🙂

”Lättyjä” maailman ääriltä

Otsikon lättyjä on lainausmerkeissä, koska tuskin melkein mitään näistä herkuista voi suoraan laittaa lättyjen kategoriaan. (Omaan suuhun sopii myös sana lätty paremmin kuin lettu). Tuossa viime vuonna huomasin jossakin vaiheessa, että on tullut aikalailla erilaisia lättyjä syötyä, joten ajattelin niistä kirjoitella.

Unkari saa olla luvassa ensimmäisenä. Vietin tosiaan synttäreitäni siellä keväällä 2013. Synttäreitteni vuoksi minua hostannut mies varmasti haluasi ilahduttaa mua ja teki meille lättyjä. Ne olivat muuten ihan tavallisia, mutta söimme ne kaakaojauheen kanssa!

buda 403
buda 357
Oikeastaan otin kuvan tästä lätystä, koska siinä näkyy niin selvästi mielestäni kasvot. Haha

Asuessani vielä avomieheni eli siis poikaystäväni kanssa Helsingissä meille tuli vieraita Itävallasta. Koska annoimme heidän yöpyä meillä, halusivat he osittain kiitokseksi leipoa lättyjä meille. Itävaltalaiset lätyt olivat paksuja. Ne kyllä paistettiin paistinpannussa, mutta olivat kuin pannareita paksuudeltaan, tai pannaristakin vielä paksumpia. Päälle laitettiin tomusokeria ja se sopikin hyvin niiden kanssa. Poikaystäväni on siis japanilainen ja hän huvittikin meitä syömällä lätyt puikoilla.

vierailusiskot 002

Japanin okonomiyaki on ensimmäinen suolainen ”lätty”. Oikeastaan ehkä pannukakku kuvaisi tätä ruokaa paremmin, mutta ei sekään kovin hyvä sana ole. Wikipedian mukaan se muistuttaa eurooppalaista munakasta. Mene ja tiedä. Tätä maistoin viime marraskuussa Japanin reissulla. Poikaystäväni sisko oli kokannut meille tätä aamiaiseksi. Harmi vain, että siinä oli punaista lihaa jonkin verran, niin en kauheasti syönyt. Kuvaa en myöskään huomannut ottaa, mutta Googlessa on paljon kuvia. 😀 Oli kuitenkin hyvää!

Anteeksi kaikki ranskalaiset, crêpeja kun ei saisi kutsua lätyiksi. Näitä söin Tampereella erään vaihto-opiskelijan toimesta. Ne olivat ihan hyviä..hän oli ostanut vähän vääriä aineksia (esim. ruisjauhoja taisi luulla luomujauhoiksi jne.), mutta niistä tuli kuitenkin ihan maukkaita. /
Pääsiäisen vietin Nizzassa ja siellä tuli maistettua soccaa, kai tyypillistä nizzalaista lättyä. Se oli ihan hyvää, muistan vain kyllä oikeastaan, että sitä oli hankala syödä, koska socca oli niin kuuma.

crepe

P1260830

Meksikon sopeja meille teki eräs vieras myöskin. Nämä valmistetaan maissijauhoista ja näyttivät olevan melko helppo tehdä. Tämä meksikokainen asuu muuten Vaasassa, mikä oli hauska sattuma, koska olin muuttamassa tänne. Olisi kiva pyytää ohjetta, koska haluisin syödä näitä uudestaan. Sopet ovat myös suolaisia ja niiden päälle kai yleensä tulee raejuustoa, paprikaa ja jonkinlainen paputahna. (Tai näköjään päälle voi laittaa vähän mitä vain).

sope

Toivottavasti lista tulee jatkumaan. C:
Belgialaiset vohvelit eivät nyt päässet listaan.

Egyptiläinen ravintola El Karim HKI

Meillä oli poikaystävän kanssa Matkamessujen jälkeen niin nälkä, että päätimme mennä ravintolaan syömään. Olimme jo aiemmin yrittäneet käydä Käpylässä sijaitsevassa egyptiläisessä ravintolassa nimeltä El Karim, mutta omistajat olivat silloin lomalla. El Karim toimii siis perheyrityksenä ja tämä tulikin huomattua.

Messukeskukselta tuonne oli lyhyt matka kävellä, mutta muuten se on kyllä jonkin matkan päässä keskustasta. En muista oliko mulla jotain ennakko-odotuksia, mutta kokemukseen en olisi varmaan voinut valmistautua. Niin sympaattista ja kotikutoista!

Ensiksikin sisutus pisti silmään, tuli mieleen kuin olisi astunut pois Suomesta, niin selvästi pariskunnan kulttuuri näkyy ravintolassa. Seinillä on paljon egyptilaisia tauluja ja pieneen tilaan on sullottu aika paljon kaikkea tavaraa, kuten myös tyhjä akvaario. 😀

20150118_184557

No istuimme pöytään ja ravintolassa oli myös kaksi muuta seuruetta sekä pariskunnan pojat. He pelasivat shakkia erään perheen lapsen kanssa. Voi että..tulin tosi iloiseksi ajatuksesta, että kun vanhemmat ovat töissä, kouluikäiset pojat ovat heidän työpaikallaan.

Sitten oli aika tilata. Otin kanaa ja poikaystävä taisi ottaa lammasta. Poikaystäväni oli etukäteen sanonut, ettei ravintola ole mikään huippu ja salaatti on huono. Tällä kertaa salattiin oli kuitenkin panostettu ja se olikin poikaystäväni mukaan paljon parempi.

Ravintolassa ilmastointi ei kai toiminut kovin hyvin, sillä aina kun ruokaa valmistettiin tuli ruokailutilaan häiritsevää savua, niin että silmät alkoivat vuotaa vähän. Ovea pidettiinkin hetken aikaa auki, että pahimmat savut menivät pois. (Mitään savua ei näkynyt, mutta silmissä tunsi). Oli se aikamoista.

Paras juttu oli mielestäni se, kun eräs pariskunta tuli vielä ravintolaan ja he istuivat tiskin eteen nelipaikkaiseen pöytään, koska oikein muualle ei ollut tilaa (yhteen pöytään ei saanut mennä, koska sitä ei oltu ehditty vielä pyyhkiä). Hetken päästä toinen pojista seisoo heidän pöydän vierellä ja alkaa värittää värityskirjaa toisessa pöydistä. 😀 Se nainen vähän pyöritteli silmiään, mutta ei sanonut mitään. Kun poikien isä näki tämän hän ”komensi” poikaa toiseen pöytään.
Toinen hauska asia oli, kun pojat päättivät lähteä kotiin. He ottivat avaimen ja takkinsa pienestä sisäänrakennetusta ”kaapista” ja siellä näkyi myös imuri ja muita tavaroita. Lähdöstä ei heti meinannut tulla mitään, kun pipo tai takki tai mitä kaikkea oli hukassa. 😀 Lopulta pojat lähtivät ja ravintolaan tuli rauhallisempaa. Voisin mennä ravintolaan uudestaan ihan vain tälläisten tapahtumien vuoksi. 😉

Ruoka oli kyllä myös ihan hyvää. Aluksi, kun annos tuli pöytään näytti se mielestäni pieneltä, mutta kyllä vaan hyvin täytti vatsan. Ehkä vähän liiankin hyvin, koska olisi ollut tosi ihanaa maistaa baklawa-leivosta, mutta vatsaan ei mahtunut. Rakastan ainakin turkkilaista baklavaa, niin olisi ollut kiva kokeilla toisesta maasta tullutta samantyyppistä jälkiruokaa. (Tai samanlaista?)

20150118_181553

Tuo kastike, joka näkyy melko huonosti vartaiden yllä, oli jotakin niiiin hyvää. Tykkään tosi paljon dipata leipää kastikkeisiin ja syödä sormilla, siksi ehkä intialainen keittiö on suosikkini. Poikaystäväni joi minttuteetä jälkiruoaksi ja se oli kyllä hyvää myös, kun join pienen maistiaisen. Eli ensi kerralla tilaa pitää jättää myös jälkiruoalle.

Tälläinen vähän erilainen ravintola-arvotelu. Eli ei todellakaan mikään viiden tähden ravintola, mutta kuten sanoin tosi kotikutoinen ja itse ainakin mielelläni annan rahat tälläiselle hauskalle perheyritykselle.

Uusi-Seelanti: Hamilton Gardens

P1290995

Hobbiton-reissun jälkeen Mana Toursin bussi lähti ajamaan kohti Hamilton Gardens -nimistä paikkaa Waikako-joen varrelle. Tykkään kyllä luonnosta ja miksen puutarhoistakin, mutta en odottanut kierrokselta oikeen mitään erityistä. Aah, paitsi puita rakastan ja niitä jaksan kyllä aina kuvailla, hah. Pitääkin muistaa laittaa myöhemmin kuva maailman paksuimmasta/isoimmasta puusta, minkä olen ikinä nähnyt.

P1290994

British

P1290987

Hamilton Gardens kuitenkin yllätti positiivisesti. Siellä on useita erityylisiä puutarhoja, perinteisestä englantilaisesta italialaiseen, joka muuten taisi olla oma suosikkini. Tietysti myös japanilainen ja kiinalainen puutarha ovat vierailtavissa, mutta niitä taitaa olla vähän joka puolella.

P1300022

Tuolla ylhäällä istuskelimme jonkin aikaa.

P1300025

P1300036

Tää tais olla amerikkalainen, ei tehnyt vaikutusta.

P1300038

P1300041

Kaunista oli ja onneksi ei satanut. Paikka oli aika suuri, joten loppupäästä lähdin kiertämään yksin, koska ryhmällämme oli niin hidas vauhti. 😀 Pidimme myös tauon kiinalaisessa puutarhassa, kaikki taisivat olla vähän väsyneitä Hobbiton-kierroksesta, joten siihenkin kului aikaa. (Ryhmällä tarkoitan tässä kielikurssikavereita, puutarhoissa voi siis kulkea ihan rauhassa omaan tahtiin).

P1300050

Sitten italialaiseen puutarhaan..

P1300053

tässä vain oli sitä jotakin. Myös tuon rakennuksen läpi pääsi kävelemään ja toisella puolella oli joki. Tykkäsin.

P1300057

P1300056

Hamilton Gardensiin on vapaa pääsy ja se on usein auki. Voin kyllä suositella retkeä tuonne.

P1300061

P1300062

Hah, joo aurinkolaseille saa nauraa.

Lopuksi löytyi myös tälläinen tuttuja hahmoja esittävä patsas-asetelma. En mitenkään erityisesti pidä Liisa Ihmemaassa kirjasta/elokuvasta (paitsi se kissa on hauska), mutta tämä patsas oli tosi söpö ja tuo laatta sanoi ne viisaat sanat ”If you don’t know where you are going any road will take you there”.

P1300064

Ääk, vielä muutama kuva. Kuka ikinä päätti tämän sillan värin, niin saa multa kyllä täydet 10 pistettä. Ihana ja epätyypillinen. Puutarhojen ulkopuolella on myös kiva lampi, harmi, että piti kiirehtiä bussiin. Olisi voinut istuskella vähän kauemmin tuossa..toisaalta siihen sää ei ehkä ollut parhain. (Ja siellä oli vain yksi penkki).

P1300067

P1300074

P1300073
Tuo valkoinen katto on bussimme.

Seuraavaksi voisin kirjoittaa jotain itse Uuden-Seelannin suurimmasta kaupungista Aucklandista. Vietin siellä kuitenkin reilut kaksi viikkoa.

Uudessa-Seelannissa olin viime kesänä, 2014 siis. Heinäkuussa tarkemmin sanottuna. Eli tälläistä siellä on talvella.