Kia Ora!

Täällä ollaan. Ai, Dublinissa. No itse asiassa vähän kauempana.
Dublinissa vietimme avomieheni kanssa juhannusta ja molemmat tykästyimme kaupunkiin. Dublinista on varmaan tulossa jossakin vaiheessa muutama vinkki, ainakin mihin hostelliin ei kannata kirjautua.
Tällä hetkellä olen Uudessa-Seelannissa! Saavuin tänne lauantaina toteuttamaan yhden pitkäaikaisen unelmani.

Olen tullut tänne Aucklandiin kahden viikon kielikurssille. Jo teininä ja luultavasti aikaisemminkin postilaatikkoomme saapui EF:n kielikurssiesitteitä ja usein huomasin haaveilevani kielikurssista jossakin Amerikan kaupungissa. Olenhan kasvanut jenkkiläisten sarjojen keskellä ja mielelläni olisin viettänyt vuoden jossakin paikallisessa high schoolissa. Mutta kielikurssit ovat kalliita, joten aikalailla se haaveeksi jäi.

Paitsi nyt! Talvihan täällä on ja itse asiassa tänään on satanut melkein koko päivän, mutta on kyllä aika mahtavaa olla täällä.
Lensin tänne Sydneyn kautta, jossa vietin neljä päivää. Tänään oli ensimmäinen päivä, kun piti olla koululla. Kirjoitan ekasta päivästä oman postauksen ja tarkoitukseni on kirjoittaa englanniksi. Tänään saimme tasotestien tulokset ja omani on ihan ok, mutta tulette kyllä huomaanaan tulevista postauksista mistä tasosta lähdetään.
Olen täällä tosiaan vain kaksi viikkoa, joten ihan hirveän paljon kieli ei ehdi parantumaan, mutta otan tämän ajan myös osaksi loman kannalta. Ainakin yksi retki on jo varattu ja Mt Eden on jo nähty.

Tarkoitus oli ladata kuvia vähän samaan tahtiin kun matkustan (Aucklandin jälkeen lennän Singaporeen ja sieltä otan bussin Kuala Lumpuriin), mutta jostain syystä tämä tietokone ei tunnista muistikorttiani. Siis usb-kaapelini on rikki, siksi en edes ottanut sitä Suomesta mukaan. Kävin tänään yhdessä liikkeessä kysymässä tuollaista johtoa, mutta ei siellä ollut, joten aikalailla kuvattomia postauksia on luvassa.
Mutta Kia Ora (tarkoittaa sekä hello että goodbye) tästä se alkaa!