Vihdoin päästiin Porvooseen!

Minulla on vähän huono mentaliteetti kotimaan matkailuun. Nimittäin tuppaan aina ajatella että kyllähän lähikohteisiin ehtii ihan milloin vaan, mitäpä sitä turhaa suunnittelemaan. Kuten arvata saattaa, niin lopputulos on se ettei ikinä tule lähdettyä. Porvoo oli mielessä jo viime kesänä, mutta kuinkas ollakaan ne kesäviikonloput lipuivat ohi ilman minkäänlaista liikahdusta Porvoon suuntaan.

Tällä kertaa oli jo hyvissä ajoin tiedossa että suuntaisimme heinäkuun alussa Kotkaan Villen serkun häitä juhlimaan, joten päätin että nyt täytyy ryhdistäytyä ja käydä kurkkaamassa Porvookin kun kerran samalla suunnalla ollaan.

Varsin mukava päiväreissu siitä kehkeytyikin vaikka vielä edellisenä päivänä sääennuste näytti ikävän vetiseltä. Onneks vettä ei kuitenkaan niskaan tullut, sillä Porvoo on ehdottomasti paikka jota haluaa fiilistellä pääasiassa kävellen kiertelemällä.

Porvoon vetonaula on tietenkin vanha kaupunginosa, sinne mekin suuntasimme ensimmäisenä. Sievien puutalojen ja mukulakivikatujen miljöössä on mukava ihmetellä menemään. Jokaisella pienellä sivukujalla tuntui olevan oma ravintola, kahvila tai antiikki/käsityö/sisustuspuoti. Puitteet olivat siis kunnossa. Itse en ole niin hirveästi tavaran perään, mutta innoissani maistelin hinnaltaan suolaista mutta maultaan makeaa Porvoon jäätelötehtaan omaa jäätelöä.

Emme olleet juuri tehneet mitään etukäteissuunnitelmia, mutta sen verran vilkaisin jotain turistiesitettä että päätimme kävellä viereiselle Linnamäelle, josta löytyy keskiaikaisia muinaisjäännöksiä. Meistä ei kumpikaan ole mikään historianharrastaja, joten paikalta löytyneet vallihaudat ja sillat eivät olleet mikään uskomaton wau-elämys, mutta tulipahan käytyä. Ja aukesihan sieltä ihan komea näkymä Vanhan Porvoon suuntaan.

Paluumatkalla kävelimme Porvoonjoen vastalaitaa, jota voin suositella, vastapuolelta avautuu kaunis näkymä vanhaan kaupunkiin ja sen ikonisiin punaisiin ranta-aittoihin.

Joen rannalta löytyy myös terassi jos toinenkin. Yksi parhaista löytyi Porvoon paahtimolta, paahtimorakennuksen eteen ankkuroitu Eväs 12 -proomu. Myös sisällä istui mielellään: yli satavuotiaan punatiilirakennuksen sisätilat hehkuvat historiallista tunnelmaa. Vaikka kyseessä onkin paahtimo, valikoimaan kuuluu muutakin kuin kahvijuomia. Paikan olutvalikoima sai Villeltä isot peukut!

Vaikka Vanhasta Porvoosta löytyy kehuttu ravintola jos toinenkin, niin päädyimme Villen kanssa enemmän street food suuntaiseen ratkaisuun. Muutama sata metriä vanhasta kaupungista pois päin löysimme Kiva nimisen joenrantaravintolan. Minun ruokani jäi ihan ok tasolle, mutta Ville muistelee vieläkin lämmöllä siellä syömiään tulisia wingsejä, jotka olivat siis oikeasti niin tulisia että tyypillä alkoi nenä vuotaa verta niitä syödessä. Ja tämä oli siis suositus. Tarttukoon siihen ken tahtoo! 😀