Autoilu Eurooppa Päiväretket

Mostar ja Kravice: Päiväretki Bosnia ja Hertsegovinaan

sunnuntai, kesäkuu 25, 2017

Jokaisella pidemmällä reissulla on aina vähintään se yksi paikka, josta poistuttuaan kohauttaa olkiaan ja tiivistää kokemuksensa äännähdykseen ”meh”. Eeppisellä Euroopan kiertueellamme, tämän kyseenalaisen kunnian sai Mostar: Bosnian ja Hertsegovinan viidenneksi suurin kaupunki ja jostain syystä myös suosittu turistikohde.

Lähdimme aamuvarhaisella vuokra-autollamme liikenteeseen Kroatian Splitistä, josta Mostariin oli varsin lyhyt matka. Perille pääsi noin kahdessa tunnissa. Heti rajan ylittäessä tuli selväksi, että tämä maa ei varsinaisesti houkuttele kroatialaisia. Muita autoja ei ollut missään. Tiet muuttuivat myös huomattavasti mutkikkaammiksi, mutta olivat sentään hyvässä kunnossa. Joka puolella oli pieniä, enemmän tai vähemmän hyvässä kunnossa olevia pikkukyliä, jotka eivät miellyttäneet ainakaan omia silmämuniani. Vuoristoiset maisemat olivat sentään nättejä.

 

Kohti Mostaria

 

Saavuimme aikamme kierreltyämme Mostariin. Ensimmäinen ongelma oli parkkipaikan löytäminen, mielellään jostain keskustan lähettyviltä. Koska oli sunnuntai, valtaosa pysäköintipaikoista oli ilmaisia. Löysimme ison, lähes tyhjän parkkialueen jonkun sairaalan edustalta ja päätimme jättää auton siihen. Vaikka ihmisiä ei näkynyt oikein missään, n. 30 sekuntia autosta poistumisen jälkeen paikalle marssi pieni poika isänsä kanssa. Vaikka he olivat normaalisti pukeutuneita ja olivat kaikesta päätellen vain pienellä päiväkävelyllä, isä tuli vaatimaan minulta rahaa. Koska kävi selväksi ettei hän ole poistumassa tyhjin käsin, heitin hänelle pari euroa. En tiedä mistä hän meidät bongasi. Ehkä näytimme liian turisteilta. Joka tapauksessa, ei kovin kiva alku päivälle.

Tutkailimme hetken karttaa ja löysimme sijaintimme. Tästä oli hyvin lyhyt kävelymatka keskustaan, eli Mostarin kuuluisalle sillalle. Turistikojut ja ravintolat alkoivat hyppiä silmille ennen sillalle saapumista. Jokaisessa kojussa oli epämääräistä turistirihkamaa ja kaikki ravintolat tuntuivat olevan ruokalistojen kuvituksen perusteella identtisiä. Epämääräisiä pökäleitä ja makkaroita tarjolla joka paikassa. Pistin myös merkille ettei kukaan hymyillyt. Tunnelma oli jotenkin masentava. Tähän vaikutti kyllä myös harmaa ja kolea sää.

 

Lähes autio turistikatu

 

Mostarin vanha silta oli tämän reissun kohokohta ja ehdottomasti näkemisen arvoinen. Sillalta oli hyvät maisemat ja alla virtasi komea joki, joka sai kaupungin näyttämään hetkellisesti kauniilta. Ihastelimme tätä aikamme ja jatkoimme turistikatua eteenpäin. Illuusio hävisi ja edessämme oli happamia naamoja ja lisää kuvia pökäletäyteisistä ruoka-annoksista. Pysähdyimme kahville erääseen tupakanhajuiseen kahvilaan ja saimme kunnian olla ainoat asiakkaat koko paikassa. Tämä ei kuitenkaan tuntunut tarjoilijaa paljoa kiinnostavan, sillä tarjoilu oli hidasta ja välinpitämätöntä. Mutta tässä kahvilassa saimme kuitenkin kokea Mostarin toiseksi parhaan asian. Kahvilan televisio oli auki ja siellä pyöri parhaillaan VH1-kanava, jossa oli jonkunlainen ysärishow meneillään. Saimme Annin kanssa muutamat nostalgiasävärit vanhoista musiikkivideoista. Heitimme yläfemmat ja jatkoimme matkaa.

 

Mostarin vanha silta

 

Näkymää vanhalta sillalta

 

Harmaa taivas ei varsinaisesti nostanut mielialaa

 

Päätimme tässä vaiheessa siirtyä pois turistikadulta, jos vaikka näkisimme jotain kivempia asioita. No, ei nähty. Rakennukset olivat huonossa kunnossa ja täynnä luotien jättämiä jälkiä. Kaikki näyttivät edelleen masentuneilta ja oli sellainen olo kuin ei olisi tervetullut tänne. Päätimme siirtyä takaisin sillalle ja ottaa siitä muutaman kuvan, mutta tällä kertaa sillan alla olevalta rannalta. Tämä vaikuttikin olevan paikan suosituin kohde, sillä kaikki turistit olivat kerääntyneet tänne. Ja olihan se komeaa nähtävää. Sillan kaiteella seisoi myös paikallinen uhkarohkea sukeltaja, joka keräsi rahaa sillalta hyppäämisen motivoimiseksi. Emme valitettavasti ehtineet nähdä tätä temppua. Tulimme molemmat yksimielisesti siihen tulokseen, että käydään syömässä ja mennään takaisin Splitiin.

 

Löysimme ”puiston”

 

Näkymää vanhan sillan vastakkaiselta sillalta

 

Vanha silta alhaaltakäsin. Sukeltaja kerää rohkeutta valuuttamuodossa

 

Hymyillään nyt edes muodon vuoksi

 

Valitsimme ruokapaikaksi Taurus nimisen ravintolan, joka sijaitsi joen varrella. Yllätykseksemme paikan henkilökunta oli hymyileväistä ja ystävällistä. Ruoka jätti hieman toivomisen varaa, mutta kyllä sitä söi ja se oli kohtuullisen hintaista. Saimme myös oikein kivan terassipöydän. Vaikka saimmekin lopulta ystävällistä palvelua, pitäydyimme alkuperäisessä suunnitelmassamme ja lähdimme takaisin sairaalan parkkikselle, josta auton nokka lähti sojottamaan kohti Kroatiaa. Mutta yksi pysähdys piti vielä tehdä.

 

Meikäläisen mössöt

 

Annin pökäle

 

Bosnia ja Hertsegovinalla oli yksi mieluisa yllätys tarjolla. Aikaa Mostarissa oli mennyt niin vähän, että päätimme pistäytyä lähistöllä olevassa luonnonpuistossa, joka oli käytännössä matkan varrella. Paikka oli nimeltään Kravice. Tai Kravica. En saanut selvyyttä kumpi kirjoitusmuoto on oikein. Tämä oli joka tapauksessa ehdottomasti näkemisen arvoinen. Todella komea vesiputous idyllisen lammen yhteydessä. Selkeästi suosittu paikka, sillä ihmisiä oli paljon, etenkin Mostarin nähtävyyksiin verrattuna. Puisto oli maksullinen, mutta hintaa taisi olla vain jotain pari euroa.

 

Ohan se nätti

 

Lammessa oli vene ja kaikki!

 

Bonus: Näin käärmeen.

 

Kravica oli kiva, Mostar vähemmän kiva. Koimme Mostarin noin kolmessa tunnissa ja se oli mielestäni täysin riittävä aika. En voisi kuvitellakaan viettäväni koko lomaani täällä. Sori siitä, Mostar.

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply VEERAPIRITA / AURINKORASVAA & ALOE VEERAA sunnuntai, kesäkuu 25, 2017 at 19:29

    Jännää kuulla eriävä mielipide Mostarista, tuntuu että niin moni sitä on hehkuttanut tällä. Ollaan suuntamassa Kroatia-Montenegro-Bosnia ja Hertsegovina-Albania suunnalle elokuussa, joten kaikki vinkit on tervetulleita. Pitääpäs laittaa toi luonnonpuisto vesiputouksineen korvan taakse Mostarin lisäksi. Kaunista!

    • Reply Ville sunnuntai, kesäkuu 25, 2017 at 22:49

      Juu, ei vain jostain syystä tehnyt oikein vaikutusta. Olin etenkin aika pettynyt ruokatarjontaan ja yleiseen, oudon alakuloiseen ilmapiiriin. Tottakai on mahdollista, että jos olisi käynyt kaupungissa toisissa olosuhteissa, esim. paremmalla säällä ja vähemmän väsyneenä, mielipide voisi olla hitusen positiivisempi. Toivottavasti teillä on siellä hauskempaa. Hyvää reissua!

  • Reply Reissuvuosi 2017: 8 reissua, 12 maata - Rajatapaukset maanantai, tammikuu 1, 2018 at 19:09

    […] samaa mieltä ja todeta että ehdottomasti vuoden paras reissu. Jokainen paikka oli mahtava. Paitsi Mostar, joka lähinnä masensi. Näistä erityisesti Slovenia jäi mieleen sellaisena maana, jossa haluan […]

  • Reply jossus lauantai, maaliskuu 10, 2018 at 08:34

    Upeat kuvat. Minäkin tein päiväretken Mostariin, Montenegron Herceq Novista.

  • Vastaa käyttäjälle Ville Cancel Reply