Nyt se tärkein osa road trippiä eli eväät! Ville jo jakoikin oman kuivalihareseptinsä, mutta itse olen enemmän makeaan päin kallellaan. Niin pahasti kallellaan että olen turvallani maassa naama karkkipussissa. Toisin sanoen olen jokseenkin makealle perso ja evääni heijastelevat tätä linjaa.
Toisekseen olen niitä ihmisiä jotka tykkäävät ulkomailla käydä ruokakaupoissa pällistelemässä mitä kaikkea jännää sieltä hyllyistä löytyy. Ja Islannistahan löytyi vaikka mitä kivaa! Olin varsinkin ilahtunut islantilaisten selvästä mieltymyksestä suklaan ja lakritsin yhdistämiseen. Ja kerrankin ei tarvinnut ulkomailla kärvistellä ilman kunnon salmiakkia! Oi ihana Islanti, kuinka täydellinen voi maa olla!
Tässä siis parhaat (ja ei niin parhaat) eväsvinkit:
Parhaat salmiakkikarkit
Huomio kaikki itseään kunnioittavat Islantiin matkustavat salmiakkinarkkarit! Etsikää käsiinne tämä pussi! Ihan parasta vahvaa salmiakkia, näitä soisi saada Suomestakin!
Kotona minulle selvisi että Nørregade on itse asiassa tanskalainen merkki, ei islantilainen kuten olin koko ajan luullut. Kiitos siis myös Tanskalle.
Kunniamaininta salmiakkikategoriassa: Fazerin hot drops
Nämä olivat minusta ihan jees, mutta erityisesti Villen mieleen. Ja muuten, miksei näitä saa Suomesta vaikka ovat Fazerin! :O Paheksuntaa!
Paras suklaan ja lakritsin yhdistelmä
Djúpur-kuulat voittavat tämän kategorian helposti! Lakua, suklaata ja päällä sopivan väkevää salmiakkia, tässä olisi Islannille oiva vientituote Suomeen! Huom, näitä vastaavia suklaa-lakukuulia oli lie kuinka montaa eri merkkiä, ja minä testasin ne tietenkin kaikki niin muiden ei tarvitse. Kuvassa oleva Freyja-merkkinen oli kirkkaasti paras!
Kunniamaininta suklaa&lakritsi kategoriassa
Pääsin loistavan Draumur-patukan jäljille jo Suomessa kun luin Satu Rämön suositelleen sitä Mondon matkaoppaassa (tosin niin hän kyllä suositteli Thristuriakin, joka ei ollut voittajapatukka). Draumurissa on suklaan keskellä ihanan pehmeää ja hieman salmiakkista lakritsia, nams nams!
Suklaata ja lakritsia yhdisteleviä patukoita löytyi muutenkin kaupoista rutosti, kuvassa näkyvä Lakkrís oli sieltä paremmasta päästä, mutta turha tyytyä korvikkeisiin jos tarjolla on Draumuria! (Eikä missään nimessä kannata haksahtaa kuvattuihin Super boltareihin, aivan turhia Djúpureiden rinnalla!)
Minusta ja draumurista tuli ystäviä ensipuraisulla
Paras huvittavasti nimetty kaakaojuoma
Tetrassa on huvittava eläin ja teksti “Kökö Mjölk”, sisältö on aivan kelpo kaakaojuomaa. Ei tätä varmaan tarvitse enempää selittää.
Kökö mjölk kasvattaa habaa? Ainakin jos olet raidallinen kissaeläin!
Ei niin parhaat
Ja lopuksi vielä muutama houkuttelevan näköinen herkku, joka ei valitettavasti paljastunutkaan ihan niin herkuksi. Dracula-karkkien odottaisi maistuvan samalta herkulliselta salmiakkijauholta kuin alkuperäisten kovien karkkien. Ja mitä vielä! Nämä olivat niin geneerisiä kuin salmiakkilakritsi olla voi! Ja tarttuivat vielä hampaisiinkin! Kirotut!
Thristur, tuo Satu Rämön suosittelema pettymyspatukka.
Söpösti paketoitua turkinpippuripopkornia! Pakko olla hyvää! No ei ollut. Söin silti.
Opalia minulle mainostettiin Islannin sisuina. Eli kun en sisu-pastilleista juuri välitä niin olisi varmaan kannattanut jättää väliin. En tietenkään jättänyt. Enkä tykännyt. Mutta maistuivat kyllä melko sisumaisille, mutta näissä oli vielä enemmän rasittavaa taipumusta jumittua hampaisiin kiinni.
Opal, kuin Islannin sisukarkki, mutta pahempi.
En edes uskaltanut maistaa
Olin täysissä aikeissa maistella hårdfiskuria eli islantilaista kuivattua kalaa. Mutta sitten se olikin aika kallista. Ja haisi kahden metrin päähän avaavattomasta pussista.
Onneksi olkoon, olet nyt täydellisin tiedoin varustautunut seuraava Islannin matkaasi varten!
Jos ihmettelette miten sain viikossa kiskottua nämä kaikki herkut, niin todettakoon että olen hyvin tehokas ja asialleni omistautunut ja osa jäi itse asiassa kuvaamattakin.
2 Comments
Huippu postaus! Kaikkien pitäisi tehdä parhaat herkut -postaus, jotta tietäisi mitä hyvää kohdemaasta pitäisi ostaa ja mitä jättää väliin. Me rahdataan suklaata ja muuta epäterveellistä aina kilotolkulla reissuista, ei ole herkkukaapissa tyhjää…
Ps. Kuivakala oli syötävää, kunhan vain piti nenästä kiinni. Islannista kotiuduttua useaan muovipussiin pakattu tuote kuitenkin päätyi lopulta roskiin.
Kiitos! Oon samaa mieltä, mun mielestä yks matkustamisen suurista hauskuuksista on päästä maistelemaan muiden maiden outoja herkkuja! Toivoisin kyllä että olisin tuonut noita Djupur-kuulia Islannista enemmänkin. Ne oli niiiin hyviä!