Suomen suurin matkablogiyhteisö

Esikoulu ja lukutaito

Esikoulu alkaa Ranskassa 6-vuotiaana tai sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Luokkataso on nimeltään Cours préparatoire, eli lyhyesti puhutaan vain CP-luokasta. Luokkataso valmistaa siis koulunkäyntiin, aivan kuten monessa muussakin maassa.

Esikoululuokka löytyy Ranskassa yleensä alakoulun yhteydestä. Esikoululaiset siirtyvät jo niin sanotusti isoon kouluun heti tarhakoulun jälkeen. Esikouluun menevät täällä melkein kaikki lapset, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta (esim. kotikoulu).

Tämä on se tärkeä kouluvuosi, joka lapsille yleensä jää hyvin mieleen! Lapsi saa tänä vuonna sen oikean koulurepun ja koulumateriaalia: kirjoja, vihkoja, kyniä jne. käyttöönsä. Samalla hänen tulisi tottakai oppia pitämään tavaroistaan huolta. Reppu on suurella osalla paikallisista lapsista rullilla kulkeva, eikä siis mikään selkäreppu-malli. Tämän rullaavan version koin meidän esikoiselle erittäin käteväksi, koska koulureppu oli eskarivuonna välillä aikas painava! Repun saa toki selkäänkin, mutta harva sitä tuntui eskarivuonna selässä kantavan. Juoksiessa koulun jälkeen koulun pihalta vapauteen reppu rullasi kätevästi mukana, eikä haitannut juoksuvauhtia lainkaan! 😉

 

                                 

 

Lukemaan oppiminen on ERITTÄIN tärkeä osa tätä luokkatasoa. Meidän kylän koulussa on tavoitteena, että kaikki lapset osaavat lukea tai oppivat lukemaan tämän esikouluvuoden aikana. Jos lukeminen ei jostain syystä ala sujumaan, on luokka käytävä uudelleen seuraavana vuonna! Aika selkeä sääntö, vaikkakin samalla aika ankara sellainen, lapsethan kehittyvät kuitenkin hyvin eri tahtiin. Joka tapauksessa lukeminen on laitettu erittäin tärkeälle osalle tätä esikouluaikaa ainakin tällä kylällä. En tosin osaa varmasti sanoa, onko kaikkialla Ranskassa sama käytäntö. Muitakin koulun perustaitoja tämän ensimmäisen kouluvuoden aikana opetellaan, mutta niille ei ole laitettu samanlaista painoarvoa kuin lukemaan oppimiselle.

Kirjaimia ja kirjoittamista on opeteltu jo tarhakoulussa. Täten esikoulussa ei lähdetä enää niin sanotusti ihan alkeista vaan oletetaan että lapset, tai ainakin suurin osa lapsista, tuntee jo kirjaimet. Ranskalaisessa esikoulussa ei myöskään ta-vu-te-ta, vaan heille annetaan suoraan käteen joukko sanoja tai lyhyt teksti. Opettajan johdolla lähdetään sitten tutustumaan sanoihin ja niiden kirjoitusasuihin.

Esikouluvuoden aikana luetaan jatkuvasti jotain kirjaa. Kirjaa luetaan pikku hiljaa, pari sivua kerrallaan. Ensin opettaja lukee kyseiset sivut ääneen koko luokalle ja sen jälkeen oppilaat lukevat samat sivut kotona kotitehtävänä. Tehtäväksi tulee heti alkuvuodesta alkaen lukea 1-2 sivua aina määrättyä kirjaa (vähintään) neljänä iltana viikossa. Kirja, johon kulloinkin tutustutaan, on koko luokalla aina sama. Kun kirja on käsitelty loppuun, voi sen halutessaan ostaa kotiin muistoksi ja luettavaksi uudelleen ja uudelleen. Hinta oli 3 euroa per kirja. Oma esikoiseni halusi kirjat ehdottomasti kotiin ja niitä onkin luettu hänen lukemanaan uudelleen ja uudelleen, useana iltana eskarivuoden jälkeenkin. 🙂

 

   

 

Ranskan kieli on suhteellisen monimutkainen ja vaikea kieli. Tietysti riippuu mihin vaikeustasoa vertaa ja keneltä asiasta kysyy. Kielessä on joka tapauksessa niin monia erilaisia äänteitä ja sanoja ei todellakaan lueta niin kuin ne kirjoitetaan (vrt. suomen kieli). Siksi onkin tärkeää, että lukemaan oppiminen tapahtuu jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Sanoja täytyy maistella ja tunnustella eri tavoilla kuin esimerkiksi suomen kielessä. Jonkinlainen logiikka toki ranskan kielessäkin on, mutta ei sitä aivan suomen kieleen mielestäni voi verrata (näin siis mielipiteeni suomalaisena suomen kieltä äidinkielenä puhuvana.. 😉 ). Kielitieteilijät voivat toki korjata, jos mielipiteeni on täysin väärään suuntaan menossa. 😉

Ranskan kieli on monille aikuisillekin kuulema vaikeaa ja kirjoitusvirheitä, joko ihan kielellisiä tai kieliopillisia, näkee valitettavasti suhteellisen usein. Ymmärrän siis hyvin, että lukutaitoa täällä Ranskassa korostetaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa! Onhan se häpeällistä, jos eivät oman maan kansalaiset osaa kirjoittaa tätä kaunista soinnikasta ”rakkauden” kieltä kielellisesti ja kieliopillisesti oikein. 😉 Toivotaan, että jatkossakin lukutaitoon kiinnitetään huolella huomiota ja jonkinlainen taso pystytään säilyttämään. Seuraan mielenkiinnolla asian kehittymistä!

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply