Suomen suurin matkablogiyhteisö

Kommentti: Bosnian sota heijastuu edelleen koulumaailmaan – ja se on järjetöntä

07/02/2017

Kun lapsi Bosnia ja Hertzegovinassa aloittaa koulun, tulee vanhempien ilmoittaa, onko lapsi kroaatti, serbi vai bosniakki. Tästä riippuen lapset saavat hivenen erilaista opetusta aineissa, joita nyt ylipäänsä voi opettaa subjektiivisesta vinkkelistä. Eli siis vaikkapa uskonnossa, historiassa ja kielissä.

Ymmärtääkseen, miten tähän on päädytty, joutuu palaamaan ajassa taaksepäin aina 90-luvun alkupuolelle saakka. Jugoslavian hajoamista seurannut Bosnian sota laittoi vastakkain nämä kolme aiemmin mainittua ryhmää, Bosnian muslimit (bosniakit), katoliset (kroaatit) ja ortodoksit (serbit). Aluksi bosniakit ja kroaatit taistelivat serbejä vastaan, mutta myöhemmin myös nämä kaksi ajatuivat keskinäisiin taisteluihin.

Vuosina 1992-1995 käyty sota jakoi maan lopulta kahteen osaan: Bosnia-Hertsegovinan federaatioon ja Bosnian serbitasavaltaan. Molemmilla on omat hallintoelimensä, minkä lisäksi maalla on yhteinen parlamentti ja presidenttineuvosto. Maan politiikka vaikuttaakin melkoiselta sekamelskalta. Mainittakoon muun muassa, että maassa on 700 kansanedustajaa, 140 ministeriä sekä kolmihenkinen presindenttineuvosto, jonka puheenjohtaja vaihtuu kahdeksan kuukauden välein.

Tavalliselle turistille Bosnian sota näkyy lähinnä muistomerkkeinä ja siellä täällä talojen seinistä löytyvinä luodinreikinä. Ihmisten mielissä ja asenteissa sota on kuitenkin edelleen vahvasti läsnä. Sodasta puhutaan paljon, mutta toisaalta joukosta löytyy myös heitä, jotka tahtoisivat jo unohtaa koko asian.

Nyt uusien sukupolvien myötä olisi helppo haudata sotakirveet. Nykyinen koulujärjestelmä kuitenkin tukee etnisten ryhmien eritymistä ja luo me vastaan muut -asetelman.

Kaikilla tuntuu olevan eri käsitys siitä, kuka tai ketkä olivat sodan paha osapuoli. Tämä heijastuu edelleen myös koulumaailmaan, jossa vaikkapa serbeille opetetaan bosniakkien ja kroaattien olleen kaiken pahan takana – ja toisin päin.

Nyt uusien sukupolvien myötä olisi helppo haudata sotakirveet. Nykyinen koulujärjestelmä kuitenkin tukee etnisten ryhmien eritymistä ja luo me vastaan muut -asetelman.

Vanhemmat ovatkin nyt kinkkisessä asemassa joutuessaan tekemään valinnan lapsensa koulutuksen suhteen. Nämä vanhemmat ovat kuitenkin vielä itse oppineet koulussa asiat monelta kantilta. Lisäksi moni oppi on puhtaasti käytännöllinen. Esimerkiksi kielellisesti kroatia, serbia ja bosnia ovat hyvin lähellä toisiaan ja eri kieliä puhuvat voivatkin helposti ymmärtää toisiaan. On sääli, jos lapset eivät enää opi näkemään tätä yhtäläisyyttä. Muutenkin vastuu oppimisesta siirtyy enemmän kouluilta vanhemmille – ainakin jos asioita tahtoo tarkastella objektiivisemmalta kantilta.

You Might Also Like

3 Comments

  • Reply VP 07/02/2017 at 16:50

    Sitä se monikulttuuri teettää.

  • Reply tuula takkala 13/02/2017 at 10:00

    Aika pinnallinen tuo monikulttuuri-kommentti. Suomenkin historia on monikulttuurinen kautta vuosisatojen, välillä vahvemmin, välillä heikommin. Lähimpänä nyt teollistumisemme 1800-luvun jälkipuoliskolla.

    Haiskahtaa tuo heitto persuhenkiseltä!

  • Reply tuula takkala 13/02/2017 at 10:07

    Heillehän monikulttuurisuus ’an sich’ on aina torjuttava asia. Tyypillistä populistien itseilmaisua: Monimutkaisten ja -muotoisten ilmiöiden ja ongelmien ratkaiseminen heidän aivotuksissaan ratkastavissa yksinkertaisin, suoraviivaisin keinoin. Vrt Trumpin toimet!

  • Leave a Reply