Browsing Tag

Tallinna

Päivä Tallinnassa – pientä luksusta ja shoppailua

Kaupallinen yhteistyö: Eckerö Line ja Rantapallo.

Päivä Tallinnassa -risteilyn parhaita puolia on se, että reissuun voi lähteä pelkällä pikkulaukulla.

Helmikuussa meidän talouden elämä muuttui, kun taloon tuli pieni kääpiömäyräkoira. Savan saapumisen jälkeen emme ole olleet yhdessä reissussa, vaan arki on pyörinyt koiranpennun koulutuksen ja omien pienten matkojen ympärillä. Aika kuluu järjettömän nopeasti, sillä toukokuussa se iski vasten kasvoja: emme ole olleet yhdessä reissussa, edes yhtä päivää, yksinkertaisesti missään tämän 4 kuukauden aikana!

Tämä tarkoitti myös sitä, ettei Sava ole ollut yökylässä missään ja olisi muuten jo aika harjoitella sellaista. Harjoittelun saimme aloitettua ihan baby steps -moodilla, kun lähdimme Eckerö Linen matkassa Päivä Tallinnassa -risteilylle – joka toteutettiin kulmalla luksus ja shoppailu Tallinnassa. Eckerö Linen Päivä Tallinnassa -risteily on oiva vaihtoehto, kun haluaa paeta arkea päiväksi muihin maisemiin, sillä laivamatka kestää vain 2 tuntia 15 minuuttia suuntaansa ja aikaa Tallinnassa on kokonaiset 7 tuntia.

Olen käynyt paljon Tallinnassa ja haluan aina etsiä sieltä jotain uutta. Shoppailun osin olen tosin vähän kaavoihin kangistunut, sillä haluan aina koluta omat, hyväksi havaitut suosikkipaikkani – sillä mitä olisikaan Tallinnan reissu ilman jotain ihanaa uutta vaatekappaletta? Ei mitään, jos tältä shoppailufriikiltä kysytään! Mutta, pidemmittä puheitta, tästä postauksesta löydät meikäläisen 4 vinkkiä Päivä Tallinnassa -risteilylle ja 5 shoppailupaikkaa, kun mielessäsi on höystää päivää pienellä luksuksella ja shoppailulla, joka tietysti käy myös kardiosta, kuten yksi suosikkihahmoni Carrie Bradshaw sanoo.

M/S Finlandian buffasta löytyy jokaiselle jotain — arvaatte varmaan laseista, kumpi on meikäläisen lautanen.

Vinkki 1: Nappaa laivamatkalle lounge tai ruokailut mennen tullen – sinulle itsellesi jää enemmän aikaa Tallinnan tutkimiseen!

Tykkään matkustaa Eckerö Linen M/S Finlandian loungessa, yksinkertaisesti siksi, että sieltä saa takuuvarmasti itselleen istumapaikan, siellä ei tarvitse jonottaa vessaan ja siellä saa herkutella ilman suurempia ääniaaltoja. Olen siis todella herkästi merisairas, joten rauhallinen ympäristö on laivamatkoillani aina välttämätön. Tällä matkalla saimme testata tutun ja hyväksi havaitun M/S Finlandian Loungen, sekä itselleni uuden tuttavuuden eli laivan buffet mennen tulleen – ja täytyy kyllä sanoa, että tuo buffettien matkaan kuuluminen muutti käsitykseni Päivä Tallinnassa -risteilystä aivan täysin!

Täytyy myöntää, että olen usein aika buffet-kriittinen mutta tällä erää astelin buffaan avoimin mielin ja yllätyin positiivisesti! Ruuat olivat hyviä ja kotitekoisia, jopa 80 % buffetin antimista valmistetaan laivan omassa keittiössä. Buffet vaihtuu myös seitsemän kertaa vuodessa, joten useammallakaan matkalla ei pääse kyllästymään tämän buffan tarjontaan. Voin ihan myöntää sen, että aion jatkossakin hoitaa ruokailut jo laivalla, sillä oli vaihteeksi todella ihanaa jättää Tallinnassa aikaa ihan muulle kuin pidemmän kaavan mukaan ruokailulle. Tällä erää saimme vain nauttia pienestä arjen luksuksesta, eikä aikaa tarvinnut kuluttaa pitkän kaavan mukaan ruokailuun, koska vatsat oli maihin saapuessa aivan täynnä.

En osaa sanoa, kumman yhdistäisin mieluummin laivamatkaani jatkossa, buffetin vai loungen, sillä molemmat ovat hyviä vaihtoehtoja. Lämmin suositus siis molemmille.

Vintagea, paikallisia tuotteita ja jotain uutta itselle katumuodin saralla — siitä on meikäläisen Tallinnan reissu useimmiten tehty.

Vinkki 2: Shoppaile uutta ja vanhaa – yhdistä matkaan ihana vintage-liike, paikallista designia ja kaikkien päällä olevaa katumuotia.

Moni vaatekaappini asuste tai vaatekappale on second hand -tuote. Tyylini on todellakin uutta ja vanhaa ja Tallinna on yksi herkullisimmista paikoista uusien ja ”uusien” vaatekappaleiden metsästykseen. Tallinnassa ei kannata myöskään unohtaa paikallista designia ja esimerkiksi paikallisia kosmetiikkatuotteita, sillä näitä on Tallinna pullollaan. Alta löydät muutaman täsmäsuosistuksen shoppailuun Tallinnassa.

  1. Vintage Fankadelik, Vanhakaupunki. Tämä vintage-liike on kuin karkkikauppa keskellä kaupunkia. Voisin viettää täällä tunteja toinen toistaan mielenkiintoisempia vaatekappaleita testaillen. Täältä ei kimallusta ja upeita kuoseja puutu. Fankadelikiin kannattaa ehdottomasti suunnata silloin, kun hamuaa itselleen laadukasta vintagea ja merkkituotteita.
  2. Tallinn Design House, Rotermanni. Paikallista, paikallista! Tämä design house löytyy Rotermannin korttelista. Tarjolla on vaikka mitä virolaisia herkkuja. Suosikkituotteeni täällä ovat ehdottomasti paikalliset tuoksukynttilät (Joik), joita haluaisin hamstrata kotiin aina ylenpalttisia määriä sekä ihana luonnonkosmetiikka -sarja (Tilk! bio), jonka tuotteet raaka-aineineen tulevat Saaremaalta.
  3. Premium Fashion Outlet, Rotermanni. Ylikulutusvaroitus! Tämä putiikki on nimensä mukaan vähän parempien tanttujen ja asusteiden liike. Alennukset ovat tuotteissa n. 30–50 % välillä, joten täältä voi tehdä hyvällä tuurilla aikamoisia löytyöjä.
  4. River Island, Viru Keskus. Okei okei, ehkä maailman tylsin vinkki tunkaista aika tunnettu Viru Keskus tähän, mutta en voi valehdella tästä vinkistä, sillä käyn tässä liikkeessä joka ikinen kerta, kun käyn Tallinnassa. Suuri osa vaatekaapin vaatteistani ovat nimenomaan River Islandin rekeistä. En siis voi olla suosittelematta omaa suosikkia. :–D
  5. Vino Nostrum, Vanhakaupunki. Tiesitkö, naapurimaassamme on viinibaari, jolla on viinibaarisisar ainoastaan maailman romanttisimmassa kaupungissa, Pariisissa? No, ainakin nyt tiedät! En tuo Tallinnasta useinkaan juomia mukanani, mutta tällaisen karkkikaupan valikoima saattaa taivuttaa jaksamattomankin viininkanniskelijan ostoksille. Vino Nostrum sijaitsee vanhan KGB päämajan kellaritiloissa ja tarjolla on italialaisia, herkullisia viinejä.

Shoppailun välissä maistuu samppanja ja kaviaari — reissussa on aina kiva hoitaa itselleen pientä luksusta.

Vinkki 3: Nauti palanen luksusta samppanjan ja kaviaarin muodossa — loistava idea shoppailun välietapille!

Olen todellinen kaviaarin ystävä ja olen pidemmän aikaa halunnut piipahtaa Finlandia Caviarin Tallinnassa sijaitsevassa ravintolassa Tämä Päivä Tallinnassa -risteily oli oiva aika paikan testaamiselle, sillä ostosten välissä tarvitsi vain pientä herkkupalaa, kun tiesi, että pääsee taas laivalla syömään vatsan täyteen.

Testasimme Finlandia Caviarissa kolmen kaviaarikupin settiä sekä mätivoileipää samppanjan kera ja pitää kyllä sanoa, että oh my my my.. kaviaari ei ole koskaan huono idea! Ruokailu koostui siis kaviaarikupeista 17 € / 3 kpl, mätileivästä 6,5 €, sekä lasillisesta samppanjaa (hintaa ei ollut verkkosivulla, enkä muista tähän hätään ko. hintaa, sorry!).

Vinkki 4: Vuokraa limusiini tai henkilöauto kuljettajalla ja aloita päivä ylenpalttisen hauskasti Tallinnassa!

Kun mietin kulmaa luksus ja shoppailu, miten sitä, mitä uutta ja yllättävää keksisin Tallinnan reissuun. Hetken googlailtuani keksin sen, miten olisi oma kuljetus suoraan laivasta ja vaikka tunnin kiertoajelu pitkin Tallinnaa? Olen mahdottoman laiska kulkemaan julkisilla matkakohteessa ja kävelen melkein aina paikasta A paikkaan B, mutta nähdessäni vuokraamisen suht huokeat hinnat mietinkin, että no miksi ei? Esimerkiksi Luxlimu vuokraa edullisimmillaan 8 hengen limusiinia tunniksi Tallinnaan hintaan 65 € / tunti. Tämä on mielestäni oikeasti hauska idea, vaikkapa suuremman porukan virkistyspäivään, syntymäpäiville tai muuten vaan, kun haluaa viettää vähän luksuksemman kiertoajelun vaikka ”koiravauvavapaana” päivänä. Päivä Tallinnassa -risteilyn pääset varaamaan muuten täältä.

Tässä olivat siis meikäläisen 4 vinkkiä Tallinnaan (+ 5 shoppailupaikkaa). Löysitkö näistä jotain uutta vinkkiä seuraavalle reissullesi Tallinnaan?

 

Psst! Seuraathan meikäläistä ja blogia jo näissä kanavissa? Instagram: @miraorvokki, Facebook: @pondekengissa, Twitter: @miraorvokki

Viikonloppu Tallinnassa – kun kaikki menee sopivasti pieleen

Oletko sinäkin matkustanut Tallinnaan väärin? Liian suurilla odotuksilla ja tipahtanut sitten maanpinnalle? Minä olen. Nyt kun viikonlopustamme Tallinnassa on kulunut päälle viikko, on hyvä aika kirjoittaa surkuhupaisasta reissutamme, missä kaikki meni sillain sopivasti pieleen – vaikka aurinko horisontissa paistoikin.

Huonomminkin olisi voinut mennä ja nyt usea juttu jo huvittaakin. Tätä kirjoittaessa tuntuikin jo siltä, että ei kukaan varmaan edes usko, kuinka pienet asiat meni useaan otteeseen vain niin pieleen. :—-D

”Haluaisitteko kuitenkin sviitin?”

Varasin meille Tallinnan Hiltonista huoneen, koska ajattelin että Hiltonin hotelleissa kaiken luulisi sujuvan. Tämä oli ensimmäinen viettämäni yö Hilton hotelleissa, joten mentiinpä sitten kerralla kunnolla metsään.

Meille oli tullut ennen yöpymistä sähköposti, että meillä on mahdollisuus saada upgrade 7 €  lisähintaan, mikäli paremman huonetyypin huoneita on vapaana saapuessamme. Osasin jo varautua että näin ei tule tapahtumaan, sillä paras pikkujoulukausi oli aluillaan..

Eikä upgradea saatukaan, se ei haittaa. Jumitimme kuitenkin check-inissä tuhottoman kauan. Hyväähän vastaanoton poitsu varmasti tarkoitti, mutta siinä vaiheessa kun hän alkaa kerros kerrokselta käymään huonekarttoja läpi, alkoi loppua huumori. Olinhan juuri sanonut, että ei haittaa, me otetaan se mikä oli varattukin, ei mitään hätää. Vastaanoton poika ei tätä kuitenkaan halunnut uskoa, joten hän kävi huonekarttaa läpi pitkän kaavan kautta ja päätyi lopulta varmasti hänestä hyviin ehdotuksiin, jotka olivat:

  • Ylemmän kerroksen huone, jossa on kaksi erillistä sänkyä (meillä oli varauksella king -vuode)
  • Sviitti vain 100 € lisähintaan (joo, halpaa kuin saippua!)

Ei tullut kauppoja. Check-innin jatkuessa selvisi, että en ollut tajunnut varata aamiaista, sen saisi kuitenkin 17 €/hlö hintaan, voidaan päättää nyt tai myöhemmin. Jäimme kuitenkin miettimään asiaa, koska olimme tuhlanneet aikaa chekkauksessa jo niin kauan. Siirryimme siis huoneeseemme valmistautumaan illalliselle ja kurkkimaan, miltä Tallinna näyttää iltavalaistuksessaan.

Enoteca Lucca – makujen sotkua ja kaikuvat seinät. 

Vaikka alku oli vähän hidasta, minulla oli silti kova luotto Tallinnaan. Olinhan tehnyt hyvän taustatyön ja bongannut ihanan näköisen ravintolan vain 500 metrin päässä Hiltonista! Enoteca Lucca näytti  sisustukseltaan erittäin hyvältä, ei kuin pöytään ja tilaamaan!

Ruoat eivät ikävä kyllä maistuneet oikein millekään. Vaikka olisin kuinka toivonut tämän ravintolan onnistuvan, ei siitä ollut puhettakaan. Alkupalaksi tilaamani simpukkakeitto oli ihan jees, muttei mitään kummallista. Pääruoakseni tilattu risottoni muistutti olemukseltaan enemmän sotkettua pilttiä ja mikään maku ei maistunut edukseen, vaan kaikki oli yhtä isoa sotkua, sama tilanne oli toisen tartarissa ja pastassa.

Illan kruunasi takanamme istunut suomalaisseurue, joka koostui kahdesta pariskunnasta, appivanhemmilla oli nuoriso Tallinnassa mukana. Korkin olisi näiltä toivonut laitettavan kiinni jo ennen ravintolaan saapumista. Ravintolassa kaikui muutenkin todella kummallisesti ja kaikumisen kruunasti se, että kuulimme aivan kaiken mitä tämän hiljaisen pöydän sankarit keskustelivat – tai siis pääasiassa valittivat, liittyi se sitten itse ravintolaan, ruokaan tai muuhun elämään. Yritin vielä luoda uskoa Petrin tilaamaan pastaan, mutta eihän siinä kaikumisessa voinut olla kuulematta toisen suomalaisseurueen verbaalisuutta: ”Hyi! Tämä pasta maistuu aivan sokerille, yök! Varmaan lisätty vain sokeria, ei mitään muuta. Tarjoilija paikalle, this is shit!”.

Aamupalalla kaikki paranee – jos huonepalvelu tietää, mitä heillä on tarjolla!

Päätimme ottaa aamupalan huoneeseen, saisipa nukkua pitkään ja nauttia aamupalaa Tallinnan maisemissa. Päätimme kuitenkin kysäistä illallisen jälkeen vastaanotosta, voiko aamiaisen tilata suoraan siitä, koska huoneemme ulkopuolelle ripustettavasta aamiaislistasta ei löytynyt samoja aamupalatuotteita, kuin huoneemme televisiosta. Vastaanotosta aamiaista ei voinut tilata, joten ajattelimme kuitenkin soittaa huonepalveluun, joka aamiaisen hoitaa, jotta saamme varmasti oikean aamupalan huoneeseemme.

Puhelu huonepalveluun alkoi erittäin hyvin: ”Täyttäkää vain se lappu ja ripustakaa huoneen ulkopuolelle!”. Kyllä, olisimme tämän tehneet, mikäli siinä lapussa olisi ollut televisiossa pyörivät ”Two poaced egg’s on an English muffin” ja muut vastaavat. Ensin huonepalvelu vähän ihmetteli, että mistä uppomunista me oikein puhutaan, kunnes he tajusivat että televisiossa on oikeasti eri vaihtoehtoja, kuin heidän lapussaan. Saimme ohjeeksi kirjoittaa addittional information kohtaan tuote, minkä haluamme.

Asia ratkaistu! Lappu täytettiin yhdellä Continental breakfastilla ja lisätietosarakkeeseen laitettiin himoitsemani two poached eggs…

Aamupalalla kaikki paranee – jos et tilaa huonepalvelusta

Huonepalvelu kolkutti oveemme tilattuun kellonaikaan, jes! Uusi päivä ja hyvä aamiainen, siinä kannen alla ne minun uppomunani piileskelevät! 

Jep, niin piileskelivät, pelkät uppomunat jonkun epämääräisen vaalean leivän päällä, joka ei ole english muffinia nähnytkään. Missä olivat kinkku ja Hollandaise -kastike? Ajattelin jo, että ehkä annan tämän anteeksi, enkä jaksa enää säätää, kunnes tajusin että Petrin continental aamiainen oli kuitenkin tullut tuplana, enkä minä halunnut näitä muroja ja jugurtteja.

Soitimme jälleen huonepalveluun. Syy, miksi uppomunieni kanssa ei ollut mitään, oli se etten ollut kirjoittanut rajalliseen paperiin muuta, kuin ylärivin (näin oltiin ohjeistettu vielä eilen, koska se oli annoksen nimi). Lisäksi pyysin, että ylimääräiset ruoat haettaisiin pois, koska meillä oli nyt huoneessa tuplana murot, jugurtti ja croissantti. Ihmettelimme vähän, että kuitenkin hedelmäsalaattia oli vain yksi, mehuja yksi ja aamiaisella oli vielä jotain epämääräisiä kaneliomenoita, joita emme mielestäni olleet tilanneet. Kerrottiin, että tämä hoituu 15 min sisään.

Tämäkään ei tietysti voinut mennä putkeen, vaan pian huoneeseemme soitettiin ja varmistettiin että haluan uppmunani pekonilla ja kastikkeella. Korjasin vielä tämän, eli haluaisin juuri sen mitä television menussa lukee, baked ham ja Hollandaise sauce. Ok, korjaantuu!

Kahvi oli jo jäähtynyt ja naurahdinkin, että uskotko että kun ei tajuttu pyytää erikseen lisää, ei saadakkaan kahvia lisää – ja näinhän se sitten oli. Huonepalvelun tarjoilija oli kuitenkin erittäin huomaavainen ja kysäisi, haluaisimmeko tätä kompensoimaan jotain. Olin jo tässä vaiheessa niin nuutunut kaikkeen säätöön, että pyysin vain uuden kahvin ja pullon kivennäisvettä. Nämä tulivat ennen uppomunieni jäähtymistä, mutta en nyt menisi vannomaan että uppomunani olisivat olleet odotetun näköiset korjausliikkeen jälkeenkään..

Uloskirjautumisen yhteydessä saimme toisen aamupalan ja aamupalan palvelumaksun hyvitykseksi, en edes jaksanut vaatia enää enempää, olin aivan poikki. Uloskirjautuessa meiltä vielä kysyttiin, että kai meille muistettiin sanoa että voimme käyttää Spa-osastoa vielä uloskirjautumisen jälkeen? No arvatkaa vain, oliko tätä sanottu.. :—–D

Älä matkusta Tallinaan väärin – pitäydy tutussa ja turvallisessa

Koko reissu alkoi jo olemaan niin uskomattoman ratkiriemukas, että taisin sanoa ääneen, etten mene vuoteen Tallinnaan. Katsotaan, kuinka nopeasti aika kultaa muistot ja varaan uuden reissun naapuriin. Seuraavalla kertaa pitää varmaan pysyä tutuissa ja turvallisissa hotelleissa ja ravintoloissa, että Tallinna nousee taas silmissäni korkeuksiin. Olikohan meillä vain järjettömän huono tuuri, vai onko jollain muullakin mennyt vierailemissamme paikossa jutut ihan pieleen?

Jotta sinäkin voit välttää huonoja kokemuksia Tallinnassa, suosittelen kurkkaamaan nämä: Olevi Redidents – kun haluat osallistua huonearpajaisiin ja Ravintola Nipernaadi – hitaampi ruokailukokemus Tallinnassa. Hyviä kokemuksia löytyykin sitten paljon enemmän Viro -tägin alta.

Alla vielä kuva meitsistä Tallinnan kaduilla, rennon viikonlopun jälkeen:

Psst! Seuraathan meikäläistä ja blogia jo näissä kanavissa? Instagram: @miraorvokki, Facebook: @pondekengissa, Twitter: @miraorvokki

Olevi Residents – kun haluat osallistua huonearpajaisiin

Useimmiten matkailu menee meikäläisellä suht smoothisti ja vastoinkäymisiä tulee eteen yllättävän harvoin. Viime viikonlopun Tallinnan hotellivalinta ja sen hotellihuonearpajaiset huvittavat (ja samalla puistattavat) kuitenkin vielä sen verran, että ajattelin ihan jakaa koko komeuden teidän kanssanne nyt. Tällä kertaa on hyvä muistuttaa muitakin impulsiivisia hotellivaraajia, että kurkkaa oikeasti edes yksi suosittelu ennen hotellin varaamista. Tällä kertaa meikäläisen hotellivalinnaksi osui Olevi Residents, johon en kyllä menisi uudelleen, ellen siis aivan välttämättä haluaisi hotellihuonearpajaisiin. Hotelli on verkkosivujensa mukaan täysin uudistettu vuonna 2003 ja hotellin historia ulottuu jopa 1300-luvulle asti. Puitteet ovat kyllä mielenkiintoiset ja hotellissa on mahdollisuuksia vaikka mihin. Huoneisiin seikkaillaan monien portaiden kautta, hotellissa voi aistia menneiden aikojen henkäyksen ja sijaintikin on aivan mainio, aivan vanhan kaupungin syleilyssä. Mutta, tässä hotellissa on muutama pieni mutta ja se on erittäin epätasalaatuiset huoneet.

Huonearpajaisten viimeinen palkinto – huone satayks, siellä on sulle yllätys

Meidän osaltamme check-in sujui, tai ei sujunut oikeastaan mitenkään. Saavuimme paikalle mutta huoneemme ei ollut vielä valmiina, sillä olimme hieman etuajassa ja näin ajattelimmekin käyvän. Saimme kuitenkin tavaramme säilöön ja lähdimme ostoksille. Noin kaksi tuntia myöhemmin lounaan ja shoppailukierroksen jälkeen saavuimme takaisin hotellille, jolloin huoneemme ei vieläkään ollut valmiina. Onneksi hotellilla oli wifi ja jäimme istumaan vastaanottoon kun Suomen peli oli parhaillaan käynnissä, istuuhan tässä nyt pienen hetken. Vastaanoton tyttö soitteli myös kiivaasti jonnekin mutta emme ymmärtäneet sanaakaan, sillä hän puhui venäjää.

Totuuden aika koitti ja saimme huoneen 101 avaimet. Avaimet lähtivätkin bumerangina takaisin, kuvien ottamisen jälkeen tietenkin. Huoneemme ovi oli auki kun saavuimme sinne, huone haisi tupakan, oksennuksen ja desinfiointiaineen hurmaavalle sekoitukselle, huone oli hämärä ja kaiken tämän esteettisyyden kruunasi nurkassa lojuva, kaikkensa antanut kaljatölkki. Eniten huvitti se että siivoojat oikeasti oli tehnyt niin  pitkään töitä huoneen eteen ja silti kaiken sen odottamisen jälkeen meitä vastassa oli tyhjä kaljatökki – miten sellaista ei oikeasti voi huomata ja noukkia pois?

Oli miten oli, huone ei vastannut myöskään sisustaltaan yhtään sellaista mitä olin varannut, joten keräsimme kamppeemme ja kipusimme takaisin vastaanottoon, jossa vastaanottoneiti meitä jo selkeästi odotti. Mainitsin sottaisuudesta ja näytin kuvaa huoneesta, jollaisen olin tietääkseni varannut ja kerroin ettei huone vastaa lainkaan kuvaustaan. Vastaanoton tyttö katsoi minua ja totesi tyynesti: ”Kyllä, tiedän ettei se vastaa yhtään kuvausta”. Vastaanoton tyttö otti jälleen puhelimen käteen ja soitti jonnekin. Voi kun tietäisin, mitä puhelimessa  keskusteltiin. Pian luuri puhelimen luuri laskeutui ja meille kerrottiin että hotelli antaa meille paremman huoneen, mutta tässä huoneessa ei ole parisänkyä. Viis meikäläiset mistään parisängystä, kunhan ei oksennus ja tupakka haisisi.

Huonearpajaisten voittaja – huone kaksikymmentäyhdeksän

Avasimme uuden huoneemme oven kauhunsekaisin tuntein – mitähän tämän oven takaa palajastuukaan? Sieltähän paljastui ulkonäöltään sellainen huone, jonka olin mielestäni varannut! Toki tämä huone oli isompi ja varustettu keittiöllä, jota ei meidän varauksella ollut mutta näytti ulkonäöltään täsmälleen siltä, millä mielikuvalla olin huoneen varannut. Itse huone ei ollut mikään supervarusteltu, eli kuvista näkee pääpiirteittäin kaiken mitä tarvitsee. Kontrasti näiden kahden huoneen välillä on siis aikamoinen.

Kysymys siis kuuluukin, mikä ihmeen yritys tuo meidän ensimmäinen huone oli ja miksi se alunperin annettiin meille, kun muitakin huoneita oli vapaana? Myös aamiaisella oli meidän lisäksi seuraavana aamuna vain kahdeksan muuta henkilöä, joten olisi aika outoa että koko hotelli olisi täynnä. Vastaanotossakin selkeästi tiedettiin että kukaan ei tule tyytymään tuohon ensimmäiseen huoneeseen, mutta yrittivät kuitenkin. Tällä kertaa arpaonni ei aluksi suosinut, mutta onneksi tästäkin selvittiin. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Millaisia hotellihuonearpajaisia sinun kohdallesi on sattunut?

Psst! Seuraa meikäläistä ja blogia myös:

IG: @miraorvokki

Twitter: @miraorvokki

Facebook: @pondekengissa

Blogit.fi: Pöndekengissä

Ravintolasuositus Tallinnaan – hehkutettu Rataskaevu 16

Tallinna on pullollaan ihania ravintoloita ja makuelämyksiä. Testasimme viime lauantaina Tallinnassa erästä kehuttua ravintolaa, jonka nimi sekä osoite on helppo muistaa. Kyseessä on siis Rataskaevu 16, joka sijaitsee osoitteessa Rataskaevu 16. Voin jo tässä vaiheessa luvata, että tämä ravintola saa varmasti aistisi kihelmöimään – niin yksinkertaista, niin maukasta, niin kaunista, eikä hintakaan huimaa päätä. Ravintola on nostanut hintojaan hieman verrattuna menneisiin vuosiin, muttei edelleenkään ole mielestäni mitenkään kallis. Juhlistimme Petrin syntymäpäivää Rataskaevussa.

Tee pöytävaraus ajoissa – ja nauti illasta

Aloitetaan siitä, että tähän ravintolaan kannattaa tehdä pöytävaraus hyvissä ajoin. Ravintola on maukas ja edullinen, joten se vetää puoleensa niin turisteja kuin paikallista väkeä. Luulen, että ravintolan 10 000 Facebook-tykkääjää eivät myöskään ole väärässä ja ravintola on varmasti jokaisen tykkäyksen arvoinen – plus aina täynnä. Kuten kuka tahansa hyvä tyttöystävä, olin aloittanut ravintolan miettimisen vähän liian myöhäan enkä edes tajunnut ettei kukaan ollut kuitannut vastausta sähköpostiini, jossa utelin pöytävarausta lauantaille. Sen enempää miettimättä, nälän jo kurniessa, kellon lähestyessä puoli seitsemää, marssimme Rataskaevu 16:sta kysäisemään pöytää. Tupa oli jo yllättävän täynnä, mutta saimme kuin saimmekin ravintolasta vapaan pöydän. Tarjoilija antoi meille aluksi tunnin aikaa syödä, mutta tämä aikamääre muuttui jo ennen tilaustamme. Peruutuksen takia saimme armahduksen ajankäyttöön – ja saimme syödä kolme ruokalajia, aivan kuten olimme suunnitelleet. Meillä oli siis onnea matkassa pöytävarauksen osalta.

Alkupaloiksi valikoituivat tuoresuolattu lohi (7,80 €), sekä kurpitsakeitto (5,00 €). Maut olivat simppeleitä ja tuoreita. Alkupalojen kyytipojaksi pöytään tuotiin myös talon leipää, joka on muuten aivan järjettömän hyvää. Kalastaja kehui lohiannostaan, joten tämä ei mennyt ollenkaan vikaan.

Pääruoan kautta jälkiruokaan – ja yllätyksiin

Pääruoaksi valikoitui naudan sisäfilee (17,50 €), sekä uunilohi (15,50 €). Simppeli linja jatkui ja ruokien esillepano oli myös kaunis. Olimme molemmat vähän ruokakateellisia toisillemme, sillä annokset näyttivät niin hyviltä. Ruoan lisäksi huomio kiinnittyi jatkuvasti tarjoilijoiden palveluasenteeseen ja hymyyn – täällä on asiakkaan ja työntekijän hyvä olla. Hyvä ruoka ja hyvä palvelu takaavat onnistuneen asiakaskokemuksen.

Pääruoan jälkeen sain viitottua tarjoilijan paikalle ja tilattua Petrille syntymäpäivän kunniaksi vielä suklaakakun. Mitäs lähti puuteroimaan nenäänsä. Yritin olla salamyhkäinen ja odotella suklaakakkua hiljakseen, mutta pienessä hetkessä salin täyttikin hymy, nauru, sekä laulu kun kuusi tarjoilijaa ja koko ravintola ryhtyi laulamaan Petrille syntymäpäivälaulua. Kakun päällä oli pieni kynttilä ja mansikkahillosydäme. Kaiken lisäksi lautasliinaan oli rustattu pieni tsemppiviesti tulevaan vuoteen. Apua kuinka ihana yllätys!

Koko komeus kahdella alkupalalla, kahdella pääruoalla, jaetulla suklaakakulla, tummalla oluella ja 16 cl valkoviinillä kustansi siis yhteensä 60,30 €. Tunnelmaa, hymyä ja asiakaskokemusta ei voi rahalla (ainakaan aina) saada, vaan asiakaskokemus ja hymy kumpuaa henkilökunnasta ja heidän fiiliksestään. Henkilökunnasta huomasi että he nauttivat työstään ja heidän työyhteisössään on hauskaa. On ilo olla asiakkaana tällaisessa paikassa.

Lisää Tallinan ravintolasuosituksia löydät muuten blogistani Tallinnan ravintolat-tägin alta. Muita Tallinnan tarinoita löytyy Tallinna-tägin alta.

Oletko sinä käynyt tässä hehkutetussa ravintolassa? Onko ravintola mielestäsi maineensa arvoinen?

 

Psst! Seuraathan meikäläistä ja blogia jo näissä kanavissa? Instagram: @miraorvokki, Facebook: @pondekengissa, Twitter: @miraorvokki

Panimokierros Kochi Aidadissa – Matkapoikien matkassa

Matkustimme joulukuussa Tallinnaan testiryhmän kanssa. Matka tapahtui arpaonnen siivittämänä ja lähdimme serkkuvoimalla Tallinnaan Matkapoikien matkassa. Testiryhmämme sai testata muutaman uuden Matkapoikien valikoimaan tulevan tekemisen Tallinnassa ja yllätyinkin näistä tekemisistä positiivisesti, sillä Tallinnan tekemiset ovat vielä itselleni vähän tuntemattomampia. Olen alkanut tutustua Tallinnaan paremmin vasta kesän 2015 jälkeen ja kaikki uudet jutut naapurimaassa ovat tervetulleita. Ensimmäinen etappi oli Kochi Aidadin panimolla, osoitteessa Lootsi 10, 10151 Tallinn.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Panimokierros ja olutmaistelu Kochi Aidadissa

En ole koskaan aiemmin vieraillut panimokierroksella mutta tällä reissulla tuli sitten sekin koettua. Kochi Aidad on monelle varmasti tuttu sijaintinsa vuoksi, sillä se sijaitsee lähellä yhtä suosittua alkoholikauppaa. Olenkin tyhmyyttäni leimannut Kochi Aidadin vain paikaksi, jossa käydään juomahakureissulla vetämässä mättöruoat ja juostaan takaisin laivaan pääasiassa sijainnin takia, enkä ole sitten koskaan paremmin tutustunut kyseiseen paikkaan. Kierroksella kuitenkin selvisi että Kochi Aidadin rakennuksen historia ulottuu jopa 1800-luvun puolelle ja ravintolakokonaisuus on rakennettu alkuperäisten seinien suojaan, sen päätehtävä ei siis olekaan ollut palvella juomahakureissuasiakkaita vaan paikassa on tarjolla paljon muutakin. Rakennuksessa sijaitsee panimon ja ravintolan lisäksi myös kaunis kahvila.

Panimokierroksen vetäjä saapui paikalle ja kierros alkoi. Kierroksen vetäjällä oli heti homma hallussa ja hän kertoi kierroksen onnistuvan sekä suomeksi että englanniksi. Mukana oli henkilöitä joille olutsanasto oli vieraampaa ja päätimmekin pyytää kierroksen suomeksi, joka osoittauti erittäin hyväksi valinnaksi. Englanninkielistä olutsanastoa pelkäävälle tämä suomenkielinen opastus on siis loistojuttu!

Ensimmäiseksi nousimme rappuset, jotka johtivat ravintolan yläparvelle. Oluttynyreitä ei ole piilotettu vaan ne näkyvät lasiseinien läpi ravintolan puolelle. Kierroksen vetäjä kertoi että he ovat ylpeitä oluistaan ja haluavat innostaa ravintolavieraita tutkimaan olutkulttuuria. Panimo on pieni, eikä tuota suuria määriä olutta vuosittain mutta sydämen asia oluenvalmistukseen huokui kierroksen vetäjän sanoista.

Kiersimme panimon kokonaisuudessaan ja kuulimme oluenvalmistuksen kulun alusta loppuun. Saimme myös maistaa kahta erilaista mallasta – lopputulos odotti sitten kierroksen jälkeen ruokapöydässä. Kierroksen loppupuolella saimme myös testata Kochin uutuusolutta suoraan tynnyristä – olutta joka ei vielä ole myynnissä. Kierros siis toi oluen ihan uudelle tasolle myös niille joille olut on vain sitä keskikaljaa ruokakaupasta – joku sanoi ettei ollut edes ajatellut oluen voivan olla näin monimuotoista. Kierros oli lyhyt mutta juuri sopivan pituinen, mikäli mielisi yhdistää lyhyeen päiväristeilyyn mukavaa aktiviteettia ystävien kesken.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olutmaistelu panimokierroksen jälkeen

Kierroksen jälkeen meille oli katettu pitkä pöydä Kochi Aidadin ravintolassa. Tarjolla oli kuutta erilaista Kochin olutta ja niihin sopivia snack-lautasia. Panimokierroksen vetäjä vetäytyi tässä vaiheessa sivummalle, eikä olutopastusta ollut enää tarjolla. Mikäli oli unohtanut tiedot jostain tietystä oluesta kierroksen aikana, ei siitä tarvinnut murehtia sillä perustiedot tarjolla olevista oluista löytyi lautasen alle asetellusta pöytätabletista.

Panimokierros, olutmaistelu ja ruokailu kestivät yheensä pari tuntia ja tämä paketti on erittäin helppo yhdistää Tallinnanristeilyyn, vaikka ihan päiväristeilyyn. Panimon oluita voi ostaa myös kierroksen jälkeen mukaansa. En löytänyt kierrosta vielä Matkapoikien sivulta, mutta eiköhän tämä sinne pian ilmaannu. Kokonaiskustannus oli muutaman kymmenen euron luokkaa, sisältäen panimokierroksen, olutmaistelun ja snack-lautaset.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Oletko sinä ollut panimokierroksella Tallinnassa?

Psst! Seuraathan meikäläistä ja blogia jo näissä kanavissa? Instagram: @miraorvokki, Facebook: @pondekengissa, Twitter: @miraorvokki

Ravintola Nipernaadi – hitaampi ruokailukokemus Tallinnassa

Aluksi pahoittelut blogihiljaisuudesta. Tässä muutaman viikon aikana ollaan ennätetty reissulle Pietariin ja majoittamaan ystäviä Turkista sekä Ranskasta, sekä vierailemaan kotikonnuilla – aikamoista haipakkaa siis! Vielä viimeinen Tallinnapostaus ravintolaillasta, joka ei mennyt ihan putkeen.

Kotoisaa tunnelmaa Nipernaadissa

Koska sinulle on viimeksi käynyt niin että olet odottanut jotain ruokakokemusta aika paljon ja olet joutunut pettymään vähän liiaksi? Meikäläisille kävi näin Tallinnassa, lomamme viimeisenä iltana.

Majoitumme hotelli Kreutzwaldissa, jonka yhteydessä sijaitsee Ravintola Nipernaadi. Metsästin ennen reissuamme potentiaalisia ravintoloita Tallinnasta ja tämä päätyi yhdeksi testattavaksi. Olen heti ihan myyty kun ravintolaa myydään jotenkin näin: ”Ravintola Nipernaadi tarjoilee herkullista ruokaa paikallisista tuoreista kauden mauista ja raaka-aineista eri puolilta Viroa.”  Taikasana minulle on siis paikallinen, tuore sekä kauden maut, eikä tuo TripAdvisorin neljä tähteä haitannut vaikkei arvosteluja niin paljoa ollut. Hieman harmitti kun tarjusi että illallisravintola tosiaankin sijaitsee tismalleen samassa tilassa kuin aamupalahuone. Onneksi aamupala oli kuitenkin niin hyvä, ettei illallinen voi olla huonompi.. Eihän? Ravintola sijaitsee hotelli Kreutzwaldin kanssa samoissa tiloissa, joten vähän laiskempikin reissaaja ennättää sen testaamaan. Ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan.

Ravintola Nipernaadin tilat ovat ihanan kodikkaat ja henkivät aavistuksen maalaisromantiikkaa. Lapsille on ravintolassa pieni leikkinurkkaus. Ravintola sijaitsee maatason alla, joten kauniita maisemia täältä ei pääse katselemaan. Kellarissa on kuitenkin mukava tunnelma. Illan hämärtyessä tästä tulee vielä kotoisampi. Ravintolassa on pieniä kivoja yksityiskohtia joka puolella. Erittäin mielenkiintoiset ovat kattolamput, joiden kuvut on tehty kuppikakkuvuoista.

P1016390 P1016393 P1016394

Koputellen keittiön ovea

Aina pitäisi luottaa intuitioon. Ennen illallista pohdin, kannattaisiko pöytävaraus tehdä etukäteen  ja meidän tapauksessamme se olisi kannattanut! Pöytävarauksen johdosta ravintolan puolelta oltaisiin ehkä tajuttu että joku on todellakin tulossa syömään ravintolaan.  Saapuessamme ravintolaan oli tila ihan autio. Ennätimme jo ajatella että koko paikka on kiinni vaikkakin ovet olivat avoinna. Ajatuksissani ehdotin jo kääntymistä toisen ruokapaikan puoleen mutta samassa tuo ronski pohojalaanen kävi koputtamassa keittiön ovea. Sieltäpä asteli nainen joka oli todella hämmentyneen näköinen ja totesi:”Pöytä kahdelle, vai?”. Tässä vaiheessa olisi pitänyt jo tajuta että nyt on aika peruuttaa mutta uteliaisuus vei voiton, sillä paikkaa oli kehuttu.. Vai muistinkohan ihan väärin, ajattelin. Istahdimme siis pöytään ja meille tuotiin ruokalistat.

Alkuun saimme lämpimiä, uunituoreita sämpylöitä. Huomasin heti sämpylöiden olevan samoja kuin aamiaisella mutta illalla nämä olivat rutkasti tuoreeman makuisia ja tulihan niitä sitten popsittua nassuun suurimmassa nälässä. Onko täällä joku muukin, joka ei osaa pitää näppejään erossa alkuun tarjottavista leivistä? (Vähän kyllä epäilen että olivat marketin vakuumipakattuja mutta ei voi tuomita kun ei varmaksi tiedä.) Voi oli laitettu esille ravintolan näköisesti ja näytti erittäin nätiltä esillepanossaan.

Ruokavalikoima ja annokset kuulostivat paperilla hyviltä. Juomavalikoima oli myös paperilla runsas ja herkullinen mutta todellisuus oli vähän toinen. Tumman oluen ystävällä oli vaikeuksia tilauksessa, sillä yllättäen kattavalta olutlistalta löytyi vain kolme vaihtoehtoa kun kaikki muut olivat loppu ja tummaa olutta ei valitettavasti ollut yhtään kappaletta varastossa, eli valitseppas siinä sitten. Jotain mukamas korvaavaa löydettiin ja  kaiken oluthäslingin kruunasi tuo korea vaahtokukka. Leipien ja ruokajuomien jälkeen tarjoilija kipitti takaisin keittiöön.

P1016399 P1016403

Ei tainnut maistua?

En ajatellut sanoa mitään palvelun hitaudest, sillä tarjoilija selkeästi yritti saada vierailumme onnistumaan. En ole varma kokkasikohan myös tarjoilun lisäksi, sillä emme nähneet tiloissa ketään muuta missään vaiheessa. Jouduimme odottelemaan ruokaa tovin ja nälkä ainakin kasvoi. Onneksi olimme ottaneet vain pääruoan näin aluksi, meillähän olisi mennyt koko yö pidemmän kaavan ruokailulla. Puolisen tuntia siinä taisi venähtää ja olut väljähtää, mutta onnekseni oma annokseni oli maultaan yllättävän onnistunut. Petrin tosin, noh.. Vähän samanlainen ulkonäöltään ja maultaan kuin joku huoltsikan annos, ei jatkoon.

Testiin pääsivät:

”Miehekäs kaksikerroksinen Nipernaadi sämpylä Viron sisäfileellä, runsaalla salaatilla ja piparjuurikastikkeella, tarjoiltuna ranskalaisilla perunoilla” (16€) sekä ”Kanafilee pestorouhella ja paistetuilla vihanneksilla sinappi-valkoviini kastikkeessa” (16€)

Annokseni osoittautui yllättävän täyttäväksi enkä jaksanut aivan kaikkea ahtaa vatsaani. Koko ravintolaillan kruunasi tarjoilijan kommentti lautasia noutaessaan ja se oli: ”Voi ei, ruoka ei tainnut maistua teille?”. Yritin puolustaa annokseni makua mutta tarjoilija näytti siltä että oli jo tehnyt päätöksenä mielessään siitä, ettei minulle ruoka maistunut. Sepä sitten siitä, ei tilattu tällä kertaa jälkiruokaa. Mielestäni vallan hassu lähestymistapa kysyä etteikö ruoka maistunut, mielestäni aina parempi kysyä aina että ”Maistuiko ruoka?”.  Ikävää että tarjoilija lyttäsi aterian heti.

P1016408 P1016411

Tämän kokemuksen perusteella ravintola ei mene omassa hierarkiassani jatkoon. Onko muilla parempaa kokemusta kyseisestä ravintolasta? Entä mitä mieltä olette, kannattaako mielestänne heikolle ravintolasuositukselle antaa joskus uusi mahdollisuus ja millaisessa tilanteessa?

Psst! Seuraa meikäläistä ja blogia myös:

IG: @miraorvokki

Twitter: @miraorvokki

Facebook: @pondekengissa

Blogit.fi: Pöndekengissä

 

Ravintola MEKK – loistava illallinen Modern Estonian Cuisinessa

Ravintola MEKK – Modern Estonian Cuisine tarjoilee herkullisia virolaisia perinneruokia modernilla otteella.  Tarkoituksenamme oli syödä ainakin yhtenä iltana pidemmällä kaavalla kesäkuisella Tallinnan matkallamme ja ravintolan piti mieluusti olla sellainen, jossa pääsee maistamaan oikeita virolaisen keittiön antimia, sillä virolaisen keittiön tuntemus oli meillä molemmilla ihan nollassa. Olin miettinyt monien eri ravintolojen välillä mutta mieleni palasi aina ravintola MEKKiin – eikä kaduta ollenkaan. Mielestäni moderni virolainen keittiö oli juuri sitä mitä lupasi.

Osoite: Suur-Karja 17, Tallinn

Aukioloajat: maanantai – lauantai: 17.00 – 23.00

P1016109P1016106

Ystävien kanssa viininmaistajaisiin tai rakkaan kanssa romanttiselle dinnerille

Ravintola MEKK tuntui tarjoavan jokaiselle jotain. Kävimme ravintolassa lauantai-iltana ja samaan aikaan kanssamme oli ruokailemassa muutama muu pariskunta, kahden pöydän japanilaisseurue ja kuuden hengen suomalaisseurue. Neljä paikallista ystävystä nauttivat nurkkapöydässä alkupaloja ja pruuvasivat viinejä. Paikka ei ole mitenkään liian fiini, mutta en lähtisi tänne kuitenkaan syömään shortseissa. Ravintola on loistava paikka monelle seurueelle.

P1016054 P1016061

Tarjolla kokin menu ja alkupalayllätyksiä

Ravintolassa on kausittain vaihtuva kokin menu, jossa on neljä ruokalajia. Menu ilman juomia maksaa 40€, toki hinta voi muuttua menun vaihtuessa. Tällä erää päädyimme kuitenkin nauttimaan alkupalan, pääruoan ja jälkiruoan ravintolan menulta, emmekä ottaneet kokin menua, vaikka se olisi minua vähän houkutellutkin. Ruokailustamme tuli kuitenkin loppupeleissä se neljän ruokalajin menu, sillä emme pystyneet pitämään näppejämme erossa herkullisesta talon leivästä. Kaiken lisäksi kokki yllätti meidät pikkuisella alkusnackilla, joka näkyy ylempänä kuvassa. Ravintola MEKKin menut ja drinkit löytyvät täältä.

Alkupalat

Alkupaloiksi nautimme savustettua ankeriasta ja kuivatettua naudanlihaa. Alkumaljana Pares Balta Cava Brutia ja tuntuikin että Pares Balta oli tarjoilijan suosikki – kyseisen valmistajan viinit olisivat käyneet kaikkeen.

”Smoked eel, asparagus cream, horseradish and white radish salad”

”Salted herring, crispy potato, herring roe, sauteed butter, marinated beetroot and sour cream”

P1016066P1016074 P1016076

Pääruoat

Pääruoassakaan ei oltu yksimielisiä, vaan päädyimme jälleen toisistaan poikkeaviin annoksiin. Petrin valinta juomaksi oli perinteisen mutkattomasti Saku Tume. Minä taas en osannut sanoa tarjoilijan Pares Balta-rakkaudelle ei, vaan menin tilaamaan sitä 16 cl verran. Tämä viini ei ollut vielä listalla, vaan oli tullut juuri heille varastoon.

”Roasted lamb fillet roll with fresh herbs, spinach, crispy potatoes, lentils and goat cheese and rosemary sauce”

”Crispy pike-perch with egg butter sauce, roasted cauliflower, garlic cream, fresh cabbage salad with spring onions”

P1016093 P1016099

Jälkiruoka

Erittäin herkullista – niin herkullista että kuvamateriaali unohtui tyystin.

”Homemade sea-buckthorn ice-cream with crunchy chocolate bisquit and caramel sauce with salt crystals”

Fiksulla hinnalla mahtavia makuelämyksiä ja loistavia kokonaisuuksia

Jos haluat panostaa johonkin illalliseen Tallinnassa, vahva suositukseni on MEKK. Kaksi henkilöä söi ja joi yllä olevan menun 102,50 € yhteishintaan. Pöytävarauksen Ravintola MEKKiin voi tehdä kätevästi täällä. Ravintolan lisäksi samassa rakannuksessa toimii myös Bar MEKK, jonka herkullisen menun löydät täältä.

En ole asiantuntija viron keittiön antimien osalta. Kokonaisuudet olivat kuitenkin niin maistuvia että uskallan paikkaa suositella, mikäli haluaa kokea jotain parempaa Tallinnassa ja maistella Viron makuja.

Miltä ravintola mielestäsi kuulostaa, vai oletko jo vieraillut täällä?

Psst! Seuraa meikäläistä ja blogia myös:

IG: @miraorvokki

Twitter: @miraorvokki

Facebook: @pondekengissa

Blogit.fi: Pöndekengissä

Olevisten kirkko – tornivierailu saa sykkeen nousemaan

Kiehtooko sinua kirkot ja huikeat ja korkeat maisemat? Olevisten kirkko Tallinnassa on oiva retkikohde jos haluat pistää matkailukuntosi kehiin hetkellisesti. Oleviste kirik on pyhitetty Norjan kuninkaalle Pyhälle Olaville. Varhaisimmat merkinnät kirkosta löytyvät 1200-luvulta, mutta kirkon nykyinen ulkoasu on peräisin  1500-luvulta, sekä sisustus 1830-luvulta. Hulppeimpina aikoinaan 1549–1625, jolloin kirkko oli maailman korkein rakennus, on sen torni ollut 159 m korkea. Nykyisin torni on ”vain” 124 metriä, mutta silti se päihittää pituudessa useimmat Tallinnan rakennukset. Kirkko on nähnyt ja kokenut paljon, sillä korkeutensa puolesta torni  on toiminut aikamoisena ukkosenjohdattimena. Salama on iskenyt kirkkoon monta kertaa ja salamasta syttynyt tulipalo on murjonut  kirkkoa kolme kertaa.

P1015938 P1015939

Ilmainen sisäänpääsy kirkkoon

Mikäli halua vain  tutustua Olevisten kirkkoon ilman tornivierailua, ei se kustanna mitään. Kirkko on auki maanantaista sunnuntaihin 10-18. Otathan huomioon että jumalanpalvelus on sunnuntaisin klo 10.00 ja 12.00.  Kirkossa on tarkkaan rajattu mihin saa koskea ja mihin ei, eli et varmaan onnistu vahingossakaan tekemään mitään väärin.

Päätähuimaavat askeleet kirkon torniin

2 € maksulla pääset tutustumaan kirkon torniin. Lasten lippu (7-14-vuotiaat) kustantaa 1 €. Varaa mukaan kengät, jotka ovat hyvät jalkaan, äläkä lähde kipuamaan huipulle painavien kantamusten kanssa. Allekirjoitaneen kultaiset balleriinat olisi ehkä voinut jättää hotellille ja laittaa jalkaan jotkut toiset kengät, mutta puolessa välissä ei enää antanut luonne periksi takaisinkääntymiselle. Rappuset ovat ajoittain aika kuumottavat ja jos on taipumusta yhtään tällaiseen sohvaperunan luonteeseen kuin minulla, niin uskon että joudut haukkomaan vähän  henkeäsi samalla kuin kiipeät tornin huipulle. Kätevä tapa yhdistää siis porrastreeni ja historiannälkä.

P1015944P1015998 P1016001P1015994P1015988

Huipulla odottaa huimat maisemat

Huipulta näkee ympäri kauniin Tallinnan. Näköalatasanteella ei ollut tunkua pilvisenä päivänä. Mikäli sinulla on taipumusta korkeanpaikankammoon tai normaalin nykyaikaisen kerrostalon rappuset tuottavat sinulle vaikeuksia kävellä, en suosittele paikkaa vierailtavaksi muuta kuin kirkon osalta. Torni ei tule kysymykseen. Sillä naisella, joka päivystää päivittäin tornin ylätasanteella on varmasti rautainen kunto.

P1015961P1015966P1015982

Oletko vieraillut Oleviesten kirkossa, entä sen tornissa?

Psst! Seuraa meikäläistä ja blogia myös:

IG: @miraorvokki

Twitter: @miraorvokki

Facebook: @pondekengissa

Blogit.fi: Pöndekengissä

Bastionin tunnelit – mielenkiintoinen vierailukohde Tallinnassa

Bastionin tunnelit ovat muutama vuosi takaperin avattu nähtävyys Tallinnassa. Onko Tallinna mielestäsi jo aivan nähty? Haluaisitko kurkistaa syvemmälle Tallinnan historiaan? Jos vastasit jompaan kumpaan kyllä, niin Bastionin tunnelit ovat oiva vierailukohde. Ne tuovat varmasti erilaista aspektia Tallinnan historiaan ja todistavat ettei kaupunki ole vielä aivan täysin nähty. Sisäänpääsy tunneleihin tapahtuu Kiek in de Kökin juurelta.Viroksi tunneleiden nimi on Bastioni käigud.

Osoite: Komandandi tee 2, Tallinn

P1016131

 Varaa kierros Bastionin tunneleihin etukäteen

Tunneleihin pääsee tutustumaan ainoastaan opastetuilla kierroksilla ja kierros tulee varata etukäteen numerosta (+372) 644 6686, sähköpostitse [email protected] tai museon tiskiltä. Ryhmän maksimikoko on 20 henkilöä ja opastus on pääasiassa englanniksi ja venäjäksi. Erillisestä sopimuksesta kierroksen saa myös suomeksi tai kreikaksi.

Kierroksen aluksi vierailijoille näytetään noin 10 min kestoinen animaatio Tallinnan historiasta. Video varmasti jakaa mielipiteitä.  Mielestäni tämä animaatio oli samaan aikaan mielenkiintoisen faktapohjainen ja samalla vähän ehkä häiriintynyt. Videolla seikkailee siis joku menneisyyden menninkäinen joka kertoo historiasta omanlaisella tyylillään.

Edullinen kierros Tallinnan historiaan

Bastionin tunneleissa ei hinta huimaa päätä. Aikuisen hinta kierrokselle on 6 €, opiskelijalle 3,5 €. Perhelipun saa lunastettua 12 € hintaan ja se sisältää 2 aikuista ja max 4 alle 18-vuotiasta lasta kierrokselle samalla lipulla. Voit myös ostaa sisäänpääsyn Kiek in de Kökiin, sekä Bastionin tunneleihin 9 € yhteishintaan.  Tallinn Cardilla tämäkin lysti on ilmaista. Muista pitää etukäteen ostetusta lipustasi hyvää huolta, mikäli ostat lipun tiskiltä. Alla kuvassa olevat keltaiset pallurat eivät ehkä olleet parhaat näin tallessapidon kannalta. Olin varma että hukataan nämä heti ensitöiksemme.

P1016139

Osaava opas ja mielenkiintoiset faktat

Bastionin tunnelien juuret juontavat jo 1600-luvulle, jolloin tunneleita on käytetty sotatarkoituksissa. Aikojen saatossa Bastionin tunnelit ovat toimineet pommisuojina maailmansotien aikaan, niissä on harjoiteltu esimerkiksi kaasuhyökkäysten varalle, niissä  ovat majoittuneet punkkarit ja kodittomat… Tunneli on toiminut myös vankilana muutamalle rikolliselle. Tunneleiden historia on siis monivivahteinen ja tunnelit ovat nähneet monta tarinaa. Kierros jatkuu metri metriltä syvemmälle historiaan, syvälle Tallinnan historian uumeniin. Kierroksella näytetään myös karu video Tallinnan pommituksesta. Kierros on suunniteltu tarkoin videoineen, äänitehosteineen ja mielenkiintoisine yksityiskohtineen. En ollut osannut odottaa tällaisia kylmiä väreitä ja tunnekuohuja tällaisella retkellä – joten kierros todellakin yllätti!

Kuulet tarkemmin mielenkiintoisesta historiasta osaavan oppaan opastuksella. Uskaltaisin väittää että tämä tiivis paketti laittaa sinut ajattelemaan lisää Tallinnan historiaa, sillä Tallinna on paljon muutakin kuin pintapuolin osaa ajatella.

P1016145 P1016146 P1016151 P1016153 P1016158

Pukeudu lämpimästi ja laita hyvät kengät jalkaan

Opas ei suotta mainitse viltistä kierroksen aluksi. Viltti ei paljoa paina kierroksella, joten suosittelen sen nappaamaan mukaan. Kierroksen päätteeksi jätät viltin koriin, eikä sinun tarvitse kävellä takaisin palauttamaan sitä paikalleen. Aivan shortsipaikka tämä ei ole, sillä tunnelien lämpötila on vain 7-10 °C. Vanhat tunnelit ja kivet ovat myös paikoittain vähän haastavampia kävellä, joten korkokengissä en suosittele kierrosta tekemään. Perus ballerinoilla sai vähän katsoa askeltaan mutta onneksi pärjäsi hyvin. Lisää Tallinna-tarinoita tulossa, ne ja menneet tarinat löytää Tallinna-tagin alta.

Olisiko tässä seuraava vierailukohteesi Tallinnan kaupungissa?

Psst! Seuraa meikäläistä ja blogia myös:

IG: @miraorvokki

Twitter: @miraorvokki

Facebook: @pondekengissa

Blogit.fi: Pöndekengissä

Must Puudel – Kahvilahelmi Tallinnan vanhassakaupungissa

Pitkä päivä Tallinnassa alkoi tuntua vatsassa. Päätettiin, että suunnataan ensimmäiseen suht mukavan näköiseen paikkaan lounaalle, eikä analysoida liikaa. Käännyimme seuraavalle kadulle ja silmiimme osui Kohvik Must Puudel. Kahvilan sisustus on todella boheemi ja sisustuksessa on käytetty muun muassa vanhoja kirjoja ja muita erilaisia esineitä, esim Aarikan mainostauluja. Kahvila koostuu neljästä erilaisesta huoneesta ja on semi sokkeloinen. Ruokalistan annokset kuulostivat järjettömän hyvältä mutta jostain syystä kahvilan ulkoasu pisti mielemme epäilemään sitä, millaista ruokaa täältä oikein loppupeleissä saa. Onneksi oltiin uteliaita ja astuttiin tähän ”sekamelskaan”, sillä se yllätti meidät molemmat vallan positiivisesti. Palvelu oli rentoa ja huoletonta mutta samalla osaavaa. Täällä tunsi itsensä kotoisaksi.

Osoite: Müürivahe 20, 10140 Tallinn

P1016240 P1016242 P1016250 P1016278

Oodi kahvilaruoalle

Kuten sanoin, tämä kahvila yllätti meidät molemmat positiivisesti. Petri kehui burgeriaan – ja maistoin minäkin tuota burgeria haarukallisen verran, enkä yhtään ihmettele kehuja. Enpä ole pitkään aikaan maisanut näin tuoreen makuista burgeria ja sisällöstä löytyi yllättäviäkin juttuja joita en välttämättä osaisi yhdistää burgeriin. Alkujännityksen kadotti myös se, kun viimein vein suuhuni haarukallisen omasta ruoka-annoksestani.. Punaviinikastike ja granaattiomenat, tankoparsaa ja ankkaa, mitähän tästä tulee? Yllättävää kyllä, toimii erittäin hyvin!

Burgeri ja tumma olut toi meille makuelämystä n. 13 € hinnalla, granaattiomenainen ankka ja riesling n. 15€ hinnalla. Tarjolla on myös pienempiä kahvila-annoksia ja esimerkiksi aamupalaa.

P1016298 P1016307

Vahva suositus rennolle lounaalle, kahvihetkelle tai rentoihin kaveriporukan illanistujaisiin. Illalliselle ei tarvitse tulla pikkutakki päällä ja ruoan saa nauttia rennossa ympäristössä. Kohvik Must Puudelin löydät Facebookista ja siellä on myös heidän menunsa.

Psst! Seuraa meikäläistä ja blogia myös:

IG: @miraorvokki

Twitter: @miraorvokki

Facebook: @pondekengissa