Browsing Tag

Slovenia

Kunstelj Inn Radovljica – majoitus lähellä Bledjärveä

Onko teille koskaan käynyt niin että ette oikeasti tiedä missä kaupungissa tai kylässä olette olleet? Minulle on ja tuo harmittaa edelleen niin vietävästi. Petri vieraili luonani Sloveniassa toukokuussa 2014. Aloitimme matkamme autolla Portorožista, kävimme Bledjärvellä ja Sava Bohinjkalla. Jossain matkan varrella nälkä yllätti ja käännyimme ensimmäisestä tienviitasta oikealle ja saavuimme sympaattiseen kylään ja poikkesimme herkulliselle lounaalle tilalle, jonka nimi jäi ikäväkseni unholaan. Sympaattisen kylän ja tilan plussat oli huikeat näkymät Savalle sekä Julian Alpeille. Tilalla vallitsi ihana, kotoisa tunnelma. Otin tilalta kortin mukaan jotta muistaisin kylän ja tilan nimen. Harmikseni tuo kortti katosi ja sijainti sen mukana, muistoksi jäi vain kameran sopukoissa olevat kuvat. Vierailumme tuolla oli vain lounaan ja nopean silmäilykierroksen pituinen, mutta tuo paikka jäi kummittelemaan mieleeni kotoisan tunnelmansa ja hyvän sijaintinsa takia.

Hyvät naiset ja herrat.  Päivämäärällä 6.6.2016 otin oikeasti asiakseni löytää tämän tilan ja kylän. Olin sitä jo aiemmin etsinyt tuloksetta ja en niin tavoitteellisesti. Neljä kahvikuppia, yksi uneton yö ja monta Google Street Viewssä vietettyä tuntia myöhemmin MINÄ LÖYSIN SEN! Puoliksi aivan vahingossa, vitsi mikä tuuri! (Viimein)

Kylän nimi: Radovljica

Majoituskeskus: Kunstelj Inn 1873

Osoite: Gorenjska cesta 9, 4240 Radovljica, Slovenia

Miksi paikka jäi kummittelemaan mieleeni? Vastaus löytyy kuvista. Olisin halunnut vain jäädä istuskelemaan ja huokailemaan tuota maisemaa.

1-DSC_09321-DSC_09331-DSC_09451-DSC_0949

Ideaali sijainti lähellä Blediä ja Slovenian historian havinaa

Mikäli suunnitelmissasi on vierailu Lake Bledillä ja majoittua siellä, saanen suositella vaihtoehdoksi myös 5 922 asukkaan Radovljicaa. Vaikka emme Kunstelj Innissa yöpyneetkään, vaikuttaa paikka kyllä todella varteenotettavalta yöpymisvaihtoehdolta, sympaattinen slovenialainen bed and breakfast. Mikäli siis kaipaat vaihtoehtoa Bledillä majoittumiseen, tässä on loistava budjettivaihtoehto! Jos mielesi hapuaa pienen rauhalliseen kaupunkiin, vaikutti  Radovljica juuri siltä. Bledin ja Radovljican välissä on vain 7 km matka.

Kunstelj Inn on perustettu jo vuonna 1873, jolloin se aloitti taipaleensa tarjoilemalla perinteisiä slovenialaisia ruokalajeja. Kunstelj Inn tarjoaa slovenialaisia herkkuja myös tänä päivänä. Majoituspaikan tunnetuin vierais lienee ollut entisen Yugoslavian presidentti, Josip Broz Tito. Kunstelj Innissä on kymmenen huonetta, viinikellari sekä kesäpuutarha josta aukeaa upeat näkymät Sava-joen vehreään laaksoon. Lisää paikasta ja huoneiden hinnoista löydät heidän omilta sivuiltaan.

1-DSC_0938

Voitteko uskoa kuinka ihanalta tuntuu, kun viimein löytää paikan jota on niin pitkään miettinyt. En oikeasti olisi koskaan päässyt yli tästä. Kiitos Google Maps.

Kummitteleeko sinulla jokin kohde muistisi sopukoissa?

Psst! Seuraa meikäläistä ja blogia myös:

IG: @miraorvokki

Twitter: @miraorvokki

Facebook: @pondekengissa

Blogit.fi: Pöndekengissä

Goriška Brda – slovenialaisia viinejä ja upeita maisemia

Kun ajattelet Sloveniaa, tuleeko sinulle mieleen viinimaa? Jos vastasit ei, niin minulla on sinulle kerrottavaa. Slovenia nääs on viinimaa ja he ovat syystäkin ylpeitä siitä. Jos ajatuksissasi on tulevaisuudessa viettää aikaa Sloveniassa, käy edes jollain viinireitillä ja niiden viinikellareissa ja tai viinilaaksoissa.

Yksi suosikkialueeni Sloveniassa  on viinialueena tunnettu Goriška Brda, joka sijaitsee vain 60 km päässä Italian Triestestä, 90 km Slovenian Portorožista ja 110 km Slovenian Ljubljanasta.  Italiastakin pääsee siis kätevästi tänne päiväretkelle, jos haluaa tehdä rajaloikan toiseen maahan. Goriška Brdan alueella asuu vain 6000 ihmistä, mutta viinintuottajia alueella on noin 150. Slovenian matkailusivulle on kerätty kattava infopaketti Slovenian viinireiteistä ja löydät ne täältä.

11196340_10205733716716242_5192514389753371899_n

Tutustu alueeseen, aloita katsomalla alas Razgledni Stolp Gonjačesta

Goriška Brda on järjettömän kaunis alue. Paras tapa aloittaa alueen valloitus on mielestäni seuraava: Käy katsastamassa Gonjačen näköalatasanne ja ihaile maisemaa. Näköalatorni on 23 metriä korkea ja sieltä on huikeat näkymät yli alueen. Paikka, jossa torni seisoo on muistomerkki, joka on pystytetty toisen maailmansodan 315 uhrin muistolle. Näköalatasanteelta näkee esimerkiksi Šmartnon kylään (alla kuvassa), jonka on ollut paikallaan 1317 luvusta alkaen, ainakin merkintöjen mukaan.

Näköalatornissa ei ole aukioloaikoja eikä sisäänpääsymaksuja, kipaise ylös vain. Kun on saanut yleiskuvan alueesta yläilmoista, on helppo jatkaa seuraavaksi etapille joka kiinnostaa eniten. Harvemmin saa bongailla näin seuraavaa etappia. ”Seuraavaksi sitten tuohon suuntaan, tuolla on kiva linna!” Tasanteen löydät osoitteesta Gonjače 28c, 5211 Kojsko, Slovenia.

1-Smartnoo009 11082534_10205733717516262_4338708836796614428_n

Heittäydy 1600-luvun tunnelmiin Grad Dobrovossa

Sloveniassa on paljon linnoja ja näitä löytyy myös Goriška Brdan alueelta. Yksi kaunis nähtävyys on Dobrovon linnoitus, joka on rakennettu 1600-luvulla. Linnoitus näyttää kauniilta ulkoa, mutta sisältä se ei anna mitään suurempaa wau-efektiä mutta sisäänpääsy 2 € on mielestäni varsin kohtuullinen ja jos tänne asti lähtee, niin kannattaa sisätiloihinkin kurkata. Lapset ja opiskelijat pääsevät sisään 1 € hintaan. Linnan sisätiloihin pääsee tutustumaan seuraavasti: tiistai – perjantai 8-16, lauantai, sunnuntai ja pyhäpäivät 13-17. Harmikseni olen kadottanut linnan kuvat johonkin bittiavaruuteen ja alla oleva kuva on ainoa mitä minulla on sisältä tai ulkoa jäljellä.  Itkuhan tässä meinasi tulla. Linnan osoite on Grajska cesta 10, Dobrovo, Slovenia.

10373784_10205733716956248_7606955537436474929_n

Lumoudu paikallisista viineistä Vinoteka Brdan viinimailla

Dobrovon linnan tiloissa toimii Viinikellari Brda (Jos nälkä yllättää niin linnassa toimii myös ravintola Restavracija Grad Dobrovo). Oikeastaan tämän viinikellarin takia aloin postausta kirjoittelemaankin, sillä harvasta paikasta on jäänyt näin hyvät vibat kuin täältä. Viinikellarin aukioloajat ovat keskiviikko – sunnuntai 12 – 20, maanantaisin ja tiistaisin suljettu. Viinikellariin ei ole sisäänpääsymaksua.

Viinikellarissa on huikea määrä paikallisten tuottajien viinejä. Mikäli en ihan väärin muista, taisi olla puhe että kellari kätkee sisäänsä 300 erilaista viiniä. Näitä kaikkia saa ostaa tai jäädä näitä nauttimaan viinikellarin tiloihin. Hinnat ovat korkeampia kuin Mercatorista (Slovenialainen pikkumarket, joka kylässä) useiten löytyvillä viineillä mutta myös laadun nousun huomaa. Edukkaimmat viinit taisivat olla Vinoteka Brdan kellareissa alkaen 7 € pullo, ja siitä sitten eteenpäin euroihin niin pitkälle kuin lompakko taipuu. Viinikellarin osoite on Grajska cesta 10, Dobrovo, Slovenia.

10678666_10205733719516312_2050358153159113719_n 11078105_10205733721756368_6945024382878582564_n 11174959_10205733720676341_4445329131393498930_n 11188483_10205733719236305_7849481639523493151_n

Lumoavia maisemia Vinoteka Brdalta viinilaaksoihin

Saapuessamme Vinoteka Brdan tiloihin, meidät vastaanotti ovella tervetulleeksi supliikki omistaja. Pia ja Špela avasivat sanaisen arkkunsa ja ymmärsin sen verran että neidit esittelivät minut suomalaisena ystävänään, joka on hulluna slovenialaisiin viineihin. Tästäkös omistaja innostui ja yhtäkkiä maistettavanamme oli kolmea erilaista viiniä. Kuohuvaa, valkoista ja punaista – kaikki paikallista. Allekirjoittanutta kuumotti aluksi vähän, koska en kuullut sanallakaan puhuttavan siitä, mitähän tämä lysti kustantaa. Yllätyksekseni Vinotekan väki halusi vain tarjota viininmaistelun meille. Osuipa paikalle myös yksi paikallinen viinitilan omistaja, joka välttämättä halusi tarjota aivan uutta viinitilansa tuotosta maistettavaksi, joka on ”Kuin Tokajia, mutta slovenialainen versio” (eli makeaa Malvazijaa).

Pieni pöytä kökötti yksin viiniköynnösten lomassa. Viinilasit laitettiin pöytään. Istuttiin, juteltiin viineistä, sloveniasta, suomesta, iloista ja murheista. Ihan kuin olisimme tunteneet omistajan ennestään. Tunnelmaa on vaikea pukea sanoiksi. Tunnelma oli kotoinen, lämmin, ystävällinen. Näihin maisemiin olisi voinut jäädä pidemmäksikin aikaa.

Päivä taittui iltaan ja upea auringonlasku laskeutui Goriška Brdan ylle. Oli aika lähteä takaisin Portorožiin – ja tultava pian tänne takaisin. Ehkä seuraavalla kertaa bookkaa hotellin. Alueen vähäiset hotellit löytyvät kätevästi täältä.
21101_10205733719676316_1505788977405573560_n 11116539_10205733722076376_409417721469085461_n 11165226_10205733721916372_1852333290416210281_n15448_10205733723036400_6394590478178580347_n

Oletko  käynyt Sloveniassa viinimatkalla? Haluaisitko?

Psst! Seuraa meikäläistä ja blogia myös:

IG: @miraorvokki

Twitter: @miraorvokki

Facebook: @pondekengissa

Blogit.fi: Pöndekengissä

Kurentovanje toivottaa kevään tulleeksi ja pelottelee talven pois

Kevät on karnevaalien aikaa. Edellisessä postauksessani fiilistelin tammi-helmikuun vaihteessa järjestettäviä Venetsian karnevaaleja. Tunnettuja karnevaaleja on paljon, mutta kuinka moni on kuullut Slovenian Ptujssa järjestettävästä Kurentovanjesta?

12660219_10207683277214036_1847383071_n

Kuka oli Kurent ja mitä hän teki?

Kurentovanje järjestetään Slovenian vanhimmassa kaupungissa nimeltään Ptuj. Ajankohta on helmikuu. Kurentovanjella on Sloveniassa pitkät perinteet. Kurent oli henkilö, jolla uskottiin olevan voima pelotella talvi pois ja tuoda kevät kylmän talven tilalle.  Kurentilla oli lampaankarvainen asu lampaankarvahattuineen, lehmän kellot roikkumassa vyötäröllä ja vyössä, sekä punaiset tai vihreät villasukat ja mustat saappaat. Tiedä  sitten, minkä näköinen tuo alkuperäinen Kurent on oikeasti ollut – mutta mielestäni nämä karnevaaliasut ovat suht karmivia. En haluaisi olla pieni lapsi ja törmätä näihin pimeällä kujalla.

Ystäväni, jotka ovat samaa ikää kanssani kertoivat tarinan siitä kun he olivat pieni. Tuolloin (ja nytkin) pukeutui lastentarhan opettaja ”Starka zimaksi”, eli ”Granny winter on fire”. Se oli lapsille merkki talven päättymisestä.

Kaduilla tanssitaan, kilistellään lehmänkelloja, pelotellaan kirjaimellisesti talvi pois. Kurentit tanssivat ympärilläsi ja pelottelevat sinustakin varmaan samalla synkkyyden pois. Tämä ei ole kauniiden krumeluuriasujen karnevaali, vaan täällä saa näyttää pelottavalta. Kurentovanjen ohjelman löydät täältä.

12659863_10207683277094033_57590079_n12660248_10207683277174035_498633193_n 12660377_10207683277054032_651778676_n12650600_10207683277134034_1489596102_n

Vierailu Ptjun kaupungissa kannattaa

Kun ollaan Slovenian vanhimmassa kaupungissa, kannattaa karnevaalien ohella käväistä myös muissa nähtävyyksissä. Jos kaipaat viinituliaisia, kipaise Ptujn viinikellariin ja osta tuliaikseksi Pullusta, meikän sanoin Pullukkaa tai pöytäviiniksi sopivaa Halozania. Omat suosikkini alueen viineistä ovat Pullus G Sauvignon (valkoinen), makean nälkään Pullus G Traminer (valkoinen). Punaisen ystävä löytää varmasti sopivan kotiinviemiskerkun Pulluksen mature Pinot Noirista.

Ruokalautaselle kannattaa etsiä kanaa Ptjun tyyliin ”Mlinci”, sekä Slovenialaista kinkkua ”Tunka” ja jäkiruokasi alueen perinteistä tiikerikakun näköistä Poticaa tai juusto-kerma-leivonnaista Gibanicaa.

Auringonlaskua kannattaa suunnata katsomaan Ptujn keskiaikaiselle linnalle, joka hallitsee kaupunkikuvaa Drava-joen kanssa. Kun esimerkiksi Venetsiassa asuu yli 260 000 ihmistä ja Ptujssa 23 000, voi rauhaisuus yllättää matkailijan. Venetsian ja Ptujn välillä on matkaa vain vaivaiset 370 kilometriä – kaksi karnevaalia yhdellä iskulla? Eipä ole huono idea. Lisää Ptujsta öydät Ptujn virallisilta sivuilta. (englanniksi)

12674450_10207683277014031_577566443_n

Voisiko tässä olla uusi karnevaalikohteesi?

Psst! Seuraa meikäläistä ja blogia myös:

IG: @miraorvokki

Twitter: @miraorvokki

Facebook: @pondekengissa

Blogit.fi: Pöndekengissä

Slovenialainen matkasanakirja

Moi !

1-DSC03496

Kun pari vuotta sitten astuin jalallani Slovenian maaperälle, en ymmärtänyt kielestä yhtikäs mitään. En edes loppupeleissä tiedä missä vaiheessa tuo kielen oppiminen lähti käyntiin, sillä erityistä kurssia en ole käynyt. Koska tiesin että edessä on usea kuukausi Adrianmerenrannikkomaisemissa, halusin oppia kommunikoimaan edes vähän ”uuden kotimaan” kielellä. Kanssaopiskelijat olivat todella ystävällisiä ja perussanaston myötä pääsi eteenpäin. Nykyisin osaan jo vähän reagoida kysymyksiin ja tajuan jos joku sanoo minusta pahan sanan – ja kerroinpa viime reissulla ensimmäisen ”vitsinkin” paikallisella kielellä! Aina ennen uutta kohdetta otan selvää tervehdyksistä, kiitoksista ja muista nice to know-jutuista paikallisella kielellä. Onko täällä muita samanlaisia ”ikuisuusopiskelijoita”?

Alla pieni matkasanakirja sinulle, joka haluat osata pari lausetta Slovenian matkallasi

Tervehtiminen

Huomasin että niissä matkasanakirjoissa, missä on kirjattu ”Hei!” oli usein sloveeniksi Živjo. Tämä on sana, mitä en todellakaan tullut käyttäneeksi kertaakaan varmaan sloveniassaoloni aikana. Asiaan varmasti vaikutti se, että asustelin etelässä. Živjo! on tervehdys, mitä käytetään enemmän Ljubljanassa. Zdravo! on tervehdys myös  ja sitä käytetään enemmän pohjoisessa, mutta niinkin helppo kuin Ciao! on tervehdys eteläisemmässä sloveniassa. Jos siis matkustat vaikka Portorozissa, Koperissa tai Piranissa niin tervehtiessä Ciao ja poistuessa Ciao ciao-toimii. Eipä ole vaikea muistaa! Meidän moi ja moi moi aiheuttaa vähän hilpeyttä, kun moj on slovenialaisten korvissa ”minun”.

Dobro jutro = Hyvää huomenta

Dober dan = Hyvää päivää

Dober večer = Hyvää iltaa

Lahko noč = Hyvää yötä

Dober tek = Hyvää ruokahalua

Kako si? = Kuinka voit/mitä kuuluu?

Kiittäminen

Slovenialaiset kiittelee paljon. Jos jokin tuli kauppareissuilla opittua ensimmäisten kommunikaatioiden joukossa, se oli ”hvala lepa” ja vastauksena saatu ”prosim”. Havahdun edelleenkin siihen, että kiitän usein sloveniaksi. Tuo on jotenkin niin sympaattisen kuuloinen tervehdys, varsinkin kun lausuu lepan oikein leveesti lepaaaaaaaaa.

Hvala = Kiitos

Hvala lepa = Kaunis kiitos

Prosim = Ole hyvä

Ymmärtäminen

Ne govorim slovensko = En puhu sloveniaa

Ne govorim dobro slovensko = En puhu hyvin sloveniaa

Jaz sem iz Finske = Olen Suomesta

(Ali) govorite angleško? = Puhutko englantia?

Odprto = Auki

Zaprto = Suljettu

Da/Ja = Kyllä

Ne = Ei

Oprostite = Anteeksi

Ravinnonhankinta

Sloveniasta tekee hauskan sen että meillä on järjettömän paljon samoja sanoja, mutta ne eivät tarkoita millään tavalla samaa kuin meillä. Jos ruokalistalla on Juha, niin se on vain keittoa, älä huolehdi. Eteläisessä Sloveniassa on tosi italiavaikutteinen keittiö. Pizzaa ja pastaa saa monesta paikasta. Kalaruoat on ihan sairaan hyviä.

Solata = salaatti

Čevapčiči = Slovenialaisten (ja muiden balkanilaisten) suosikkiruoka, jos multa kysytään. Siis lihaa, vähän niin kuin lihappullia, ranujen kanssa tai leivän sisässä, sipulia kyljessä. kts kuva.

Piščanec = kana

Ribe = kala

Juha = keitto

Prekmurska gibanica = perinteinen jälkiruoka, kannattaa etsiä ja maistaa. Kerroskakku, unikonsiemeniä, saksanpähkinää, omenaa, rusinaa, ricottaa

Belo vino = valkoviini

Rdeče vino =punaviini

Cviček = valkoisen ja punaisen sekoitus, matalaalkoholinen ”sour and poor wine”

Bambus = tuskin fiinillä dinnerillä, mutta vaikka illanvietossa nuorison suosimana. Colaa (tai Fantaa) ja punaviiniä – hyh.

Cockta = slovenialainen limsa

Pivo = olut (tämä on tärkeä, muista myös valita puolesi: onko se parempi olut Laško vai Union.. Tästä aina saa keskustelun sloveniassa aikaiseksi)

Ali lahko naročim? = voinko tilata?

Koliko stane? = kuinka paljon se maksa?

Slovenialaisten mielestä tällä pärjää pitkälle;

Eno pivo, prosim = yksi olut, kiitos


1-DSC_03481-DSC03301

Älä sano näitä

Oli vain pakko päästä lisäämään tähän oma huomioni. Slovenialaiset, ainakaan ystäväni eivät tunnu sitten kiroilevan millään. Ihanan pehmeetä. Kun kysyin heiltä, onko heillä taipumusta samanlaisiin ärräpäihin kuin meikäläisellä, vastaus oli ”ei meillä oikeastaan ole kirosanoja”. Omat suosikkini ovat:

Tristo kosmatih medvedov = kolmesataa karvaista karhua

Naj te koklja brcne! = kanan pitäisi potkaista sinua

Pejt se solit! = ”suolaa itsesi” eli häivy

Voiko enää olla parempia kirosanoja?

Samoja sanoja mutta täysin eri merkitys

Kirjaamatta jää varmaan monta samaa sanaa, millä on todella eri merkitys slovenian- ja suomenkielen välillä. Erikoisia yhtenäisyyksiä on enemmän kuin jaksan muistaa tätä postausta tehdessäni.

Nimiä voivat olla Uroš ja Metka. Olipa metka juttu, uros!

Kun slovenialainen sanoo piha, se tarkoittaa puhaltamista/viimaa.

Älä ihmettele, jos kätesi ovat nakit, ei ne oo paisuksissa. Nakit on vain rannekoru.

En tiedä kuinka moni käyttää sanaa likat tytöistä, mutta minä käytän. Likat on silitystä silitysraudalla.

Äläkä ota nokkiisi, jos joku sanoo lutka. Ota vaikka vaan kohteliaisuutena. Lutka tarkoittaa nukkea. 

1-10847930_10205733727036500_3922504023783098468_n

1 ena
2 dva
3 tri
4 štiri
5 pet
6 šest
7 sedem
8 osem
9 devet
10 deset

 Jaz ljubim ti, Slovenia

Rakastan sinua, Slovenia

Vaihto-opiskelu Sloveniassa?

Tänään töistä lähtiessä keskustelin kollegani kanssa vaihtariajasta.  Kollegan kanssa tultiin siihen tulokseen että ei toi meikäläisen Slovenia ole ehkä mikään mainstreamein vaihtoehto. Tästä inspiroituneena juttelun lomassa päätin että ehkä Sloveniaturinoille olisi hyvä saada faktaa blogiin, jos joku maata miettii vaihto-opiskelun ajaksi mutta ei uskalla lähteä. Netistä ei hirveästi kesteluja aiheesta löytynyt kun itse hain vaihtoon. Tuosta haustakin jo melkein kolme vuotta aikaa! Uskomatonta.

1-DSC_0401

Itse opiskelin University of Primorskassa, Portorozissa, Turistican campuksella. Sloveniaksi Univerza na primorskem fakulteta za turistične študije. Alle on koottu asioita, joita itse olisin halunnut vähän tietää ennen hakua. Mä menin vähän randomilla – ja ihastuin maahan täysin sydämin.

 Englannilla pärjää varmasti

Jos jännittää että vaihtarikoulussa täytyy osata maan kieltä, niin siitä ei ole ainakan hätää Turisticalla – tai koko Sloveniassa. Ainoa englannin kielimuuri tuli maaseudulla Prevojen kylässä kun paikallisen pubin vanha rouva alkoi keskustelemaan kanssani. Selitin hänelle ystävällisesti sloveaniaksi, että en puhu hyvin sloveniaa ja puhun englantia. Tästähän vasta soppa syntyi ja loppupeleissä kommunikoimme vain käsillämme ja viinilasilla. Mutta, takaisin asiaan. Luennot ovat hyvä esimerkki englannin tasosta. Opettajat ovat hyvin tarkkoja siitä, että luennoilla mihin Erasmus-oppilaat osallistuvat puhutaan vain ja ainoastaan englantia. Ainakin tomera englanninopettaja näyttää myös tulevina semestereinä Turisticalla opettavan. ”Muistakaa, edes kynää ei saa pyytää sloveniaksi, kun joukossamme on vaihto-oppilaita. Nyt me kaikki opiskelemme englantia”. Pientä kielimuuria on havaittavissa, jos valitsette Turisticalla saksan opinnoiksenne. Opettaja ei puhu englantia, vain sloveniaa, italiaa ja saksaa. Ei ollut mikään helpoin kurssi kysyä asioita.

Turistican opinnoissa ei ainakaan tule valinnanvaikeutta

Niitä kursseja nyt ei aivan liikaa ole. Ihmiselle, joka ei oikein osaa koskaan päättää mistää mitään on tämä aika jees. Viikon vinkkinä että Turistican opinnot vaihtareille opintopisteineen löytyy tältä sivulta. Opettajat ovat tarkkoja läsnäoloista ja ilmoittavat selkeästi kurssien läpipääsyyn tarvittavat asiat. Välillä vähän kuumotti. Erasmuksia ei päästetä mitenkään helpolla, mutta opettajat ovat myös ymmärtäväisiä jos joskus sattuu väärinymmärryksiä tai kielimuureja. Näitä vähemmän kun molemmat osapuolet osaavat hommansa. Luentojen pitäjistä ainakin suosittelen Tinaa, Simonia ja Mihaa. Mukavia tyyppejä ja asiansa osaavia lehtoreita!

Kampus Adrianmerenrannalla

Onko tämä nyt sitten plussa vai miinus. Plussaa kaikella muulla, paitsi sillä että vähän voi luennoilla ajatus herpaantua, kun sininen Adrianmeri kimmeltää muutaman metrin päässä ja istut neljän tunnin luennolla. Luentojen välit ainakin voi käyttää kätevästi istuessa rannalla, syöden omia eväitä, mitä voi hakea viereisestä Mercatorista (markettiketju). Kampuksella ei ole oikeastaan ravinnonlähteitä, muutakuin TuristiCaffe josta saa sairaan hyvää smoothiee, pientä toastia ja vaikka lasin kuoharia.. (..joka tuli esim. tarpeeseen viimeisen tentin läpäistyä! Jee!)

1-DSC_0011 1-DSC_1079

Lukukausi on edullinen

Lukukausi ei tosiaan Erasmus-vaihtarille maksa. Nyt täytyy kyllä myöntää että en muista, onko Sloveniassa millaiset lukukausimaksut ylipäätänsä jos ollenkaan. Ainoat kulut ovat semesterin ajaksi muutamat kirjat. Turisticalla on kirjoja myynnissä kampuksella, mutta monella kurssillä pärjää vain kirjastomateriaalilla. Kirjasto kampuksella myös on. Ostettavat kirjat ovat usein lehtorin itse kirjoittamia ja kaikilla on Turistican omat kannet. Nyt vähän harmittaa, kun en ottanut kirjoja vaihdosta mukaan. Ne olisivat hauska muisto. Voiko joku mulle yhden lahjoittaa, jos tää postaus saa innostumaan Sloveniasta ja Turisticasta? Toinen kannattava kulu on opiskelijastatus. Sloveniassa on monia ravintoloita, joissa opiskelijat saavat päivän opiskelijamenun tai listalta olevia annoksia todella hyvään hintaan. Tämä toimii puhelimeen asennettavalla sim-kortilla, jolla soitetaan ravintolan päätteeseen ja se tunnistaa sinun olevan opiskelija – ja sinun täytyy olla nimenomaan Sloveniassa opiskelemassa tämän saadaksesi, että lomailija jää nuolemaan näppejään. Tämä on suht vaikea selittää, mutta näette sitten! Mukaan kannattaa ottaa vanha nokialainen, mihin tuon kortin saa asennettua. (Ellei muutoksia ole tässä tullut ja kortti muttunut vähän järkevämmäksi.) Usein tuo opiskelijaruoka on paljon edullisempi kuin kotiruoka. Ainakin näin Portorozissa.

Suomalainen ja slovenialainen on samanlainen

Alku menee siinä ihmetellessä kun slovenialainen ja suomalainen vahtaa toisiaan. Vähän välillä heitetään läppää käytävällä mutta kadulla vastaantullessa hymyillään vain kainosti ja nyökätään. Sitten kun puolet vaihdosta on mennyt niin tajutaan että olis pitäny hengailla enemmän. Juroja mitä juroja. Vähän viinissä ja läpällä baarissa jutellaan tiistaisin järjestettävissä opiskelijabileissä, Paprikassa, Pergolassa, News Caffessa tai TuristiCaffessa. Onneksi sieltä voi saada myös pitkäaikaisia ystäviä. Nimimerkillä lentolippu taas tilauksessa, tapaamaan tulevaisuuden kaasoja.

Portoroz on pieni kaupunki ja liikkuminen sieltä helppoa muualle Sloveniaan

Jos olet kotoisin alle 7000 ihmisen kaupungista, niinku meikä, ei ainakaan tuu kulttuurishokkia. Portorozissa asuu muistaakseni vakituisesti vain 3000 henkeä. Ainakin opit tuntemaan mahdollisimman paljon tyyppejä – ja pelottavan moni oppii tuntemaan sinut. Mua ekana kauhistutti kun tajusin että minkälaiseen kaupunkiin sitä on menossa. Loppupeleissä olin vain kiitollinen, tunnelma oli jotenkin intiimimpi ja henkilökohtaisempi. En usko että olisin arkana ihmisenä voinut valita parempaa kohdetta. Aina joku tuntee jokun, joka auttaa pientä Erasmusta hädässä. Kaupungin pienuus kuitenkin muuttuu alkukesän aikana, kun rantaviivan kasinot ja hotellit täyttyvät ihmisistä. Pieni kaupunki alkaa saamaan lisää eloa. Julkiset kulkee ja bussilla pääsee kätevästi viereiseen suurempaan kaupunkiin Koperiin. Juna on aika turha, mutta Koperista tosin silläkin eteenpäin pääsee. Suosittelen mielummin GoOptia tai slovenialaisten suosimaa fb-ryhmän kimppakyytiä, Prevozia. Myös liftaaminen ja ajaminen autolla Sloveniassa onnistuu vaivattomasti, testattu on ja hengissä ollaan! Helppoo kuin heinänteko.

Edullinen asuinmaa ja -kaupunki

Slovenia on mielestäni Suomea huomattavasti edukkaampi maa. Vaikka Portotoz sijaitsee Adrianmeren rantaviivalla, niin vuokrat eivät mielestäni ole lainkaan pilvissä. Turisticalla on omat dormit aivan koulun vieressä, mutta en muista että monikaan vaihtari olisi niissä asunut.  Portorozissa on parikin henkilöä, joilla on jatkuvasti vaihtareita asumassa asunnossaan. Meillä oli kaunis asunto Lepa Cestalla. Sähköpostia uskaltaa minulle laittaa, niin voin antaa tuttujen yhteystiedot kämpän etsinnän avuksi. Moni vaihtari asui semesterin Trobenta in oblak-hostellissa ja tuo oli aivan hyväksihavaittu paikka majoitukseen, mikäli ei mitään fiiniä etsi ja haluaa jutella muiden kanssa useaan otteeseen eikä murahdella aamuisin niin kuin M tai minä ;).  Varoituksen sanana vielä kämpän hankkimisesta korkeampaa kuin meren rannalta – meinaat saada hengenahdistuksen noissa mäkikapuamisissa pari kertaa, mutta teräsreidet kiittää semesterin jälkeen. Vähän tuli ikävä kotimatkatreenejä.

1-DSC_0499

Seikkaile lähimaissa

Slovenia on niin snadi maa että seikkailu toisissa lähimaissa on naurettavan helppoa. Jos et ole koskaan käynyt Venetsiassa, niin parin tunnin autoilun jälkeen sekin on saavutettavissasi. Suosittelen osallistumaan Turizmijadaan, joka järjestetään meille tunnetummin vappuna. Turizmijada on Balkanilaisten matkailuopiskelijoiden suuri bile- ja konferenssitapahtuma. Luennot ja muut on useimmiten Kroatiaksi, Sloveniaksi, tms. joten vaihtarit eivät niillä hirvesti osaa mitään sanoa tai tehdä – mutta sitäkin paremmalla syyllä voi tutkia maata jossa tapahtuma järjestetään ja juhlia, koska sen nuo tyypit näyttävät osaavan parhaiten tuolla. Bussimatka Montenegroon on muuten hävyttömän pitkä, mutta siitäkin hengissä selvittiin. Turizmijada yhdistää. Tapasin siellä tytön, hotellin parvekkeella. Neiti oli ollut ystäväni kanssa samaan aikaan vaihdossa Itävallassa. Pieni on tämä maailma.

Erilainen mutta niin samanlainen kulttuuri

Moni pitää varmasti edelleen Sloveniaa jälkeenjääneenä itäblokin maana. Näin ainakin olen saanut moneen otteeseen kuulla. Yllättävää kyllä, sopeutuminen tänne oli ainakin omalla kohdallani todella helppoa. Ihmiset eivät todellakaan ole liian iholletunkevia, vaikka ovat ystävällisiä. Ruoka ei tuo suurempia kulttuurishokkeja. Slovenialaiset väittivät että ovat viinaanmeneviä, eikös suomalaisetkin? Mäkihyppy on suosittua. Slovenia on pieni, Suomi on pieni. Vähän tämmöstä ylenpalttista liirumlaarumia loppuun.

1-DSC_0604

Seuraavassa postauksessa ajattelin jakaa teille slovenian kielen ilosanomaa – tärkeitä fraaseja on, vaikka millä mitalla.

Haluaisitko tietää jotain lisää Portorozista tai opiskelusta Sloveniassa?

Psst! Seuraa meikäläistä ja blogia myös:

IG: @miraorvokki

Twitter: @miraorvokki

Facebook: @pondekengissa

Tarina siitä, miten harmaasta alueesta tuli toinen koti

Jaz ljubim Slovenija! Rakastan Sloveniaa. Dikaaan siitä. Se vaan on mun mesta.

Mitenkä elämä meitä ohjailee? Mitenkä hyppy tuntemattomaan voi muuttaa koko elämän? Oletko sinä ottanut hyppyä tuntemattomaan?

1-50

Onnellinen vuonna kakstuhattaviistoista

Voiko olla enää parempaa kuin se, että voit saapua tuttuun ja turvalliseen maahan, jossa sulla on upeita ystäviä vastassa ja se maa tuntuu kuin toiselta kodilta. Ihan kuin kesämökille menisi.

Silloin kun valittiin vaihtokohteita koulussa, mietin kuumeisesti mihin haluaisin hakea. Halusin päästä Espanjaan. Kuitenkin tiedostin, että en osaa kieltä riittävän paljon, joten toive saattaa olla turha. Ja onneksi pienet yksityiskohdat ja sattumat saattoivat minut ja mieleni lähettämään hakupaperit University of Primorskaan, Turistican yksikköön. En tiennyt Sloveniasta juurikaan mitään, googlasin koulun ja googlasin Portorozin. Löytynyt tieto ei ollut suurta. Enemmänkin Slovenia pysyi semmoisena harmaana alueena, josta en tiennyt lähtöpäivänäkään muuta kuin että sen pääkaupunki on Ljubljana, muutan Portoroziin ja tunnen sieltä yhden henkilön, eli yhteyshenkilöni, jonka kautta hankittiin mulle ja M:lle kämppä.

Saavuttiin ystävänpäivänä 2014 hieman itkuisen-haikeena Triesteen, Italiaan. Noin puolen tunnin matkan päähän määränpäästä, jossa oli tarkoitus viettää puolisen vuotta. Meidät otettiin avosylin vastaan landlordin puolelta. Seuraavana aamuna heräsin ja avasin verhot. Mulla oli palmu takapihalla! Kuin huisia. Ei enää harmittanut sijainnin perusteella että jäi Espanjaan hakematta.

1-blogi-piha

Ensimmäinen aamu vuonna kakstuhattaneljätoista

Ensimmäisenä päivänä nautittiin auringosta, juotiin lasilliset viiniä ja lähdettiin kävelylle. Olin onnellinen – vaikka kaikki rakas ja tuttu oli jäänyt pitkäksi aikaa taakse. ”Ehkä tää puolivuotinen kasvattaa mua ihmisenä” – näin minä ajattelin. Käveltiin ympäriinsä. Piran, Portoroz, Lucija.. Kunnes yhtäkkiä ”tuttuni”, jonka kautta hankimme kämppämme pyöräili risteyksessä vastaan. Ja hän vielä tunnisti minut ja kutsui minua nimeltä. Mulle tuli niin hyvä fiilis. Vaikka olin monen tuhannen kilometrin päässä kotoa, jokin tuntui niin kotoisalta. Silloin se vaan iski. Tää oli todellakin oikea valinta. Tätä kevättä en haluisi olla missään muualla.

1-ploki3

Näistä päivistä alkoi seikkailu, joka kasvatti minua ihmisenä ja sai minut katselemaan maailmaa myös muista vinkkeleistä. Vuosi myöhemmin palasin Sloveniaan, minulle tärkeiden ihmisten keskelle, joiden kanssa sain olla paljon yhteyksissä kiitos sosiaalisen median. Ja ihan kuin ei olisi vuotta poissa ollutkaan. Uskomatonta, miten jostain eri maassa asuvista ihmisistä voi tulla niin rakkaita. Ilman yhteistä kieltä, arkirutiineja ja tottumuksia. Yritän tässä myös ehkä ruusuisilla laseillani sanoa, että OPISKELIJA ( tai kuka tahansa muukin: ) , jos luet tätä; Uskalla lähteä. Reissu ei välttämättä ole ruusunpunainen, reissu voi olla myös aivan hirveä.. Mutta, kasvat varmasti ihmisenä.

1-DSC03385

Näihin kuviin ja tunnelmiin.

Hyvää yötä. :)

Portoroz, ruusujen satama

Vaihto-opiskelukaupunkini Portoroz on, ja tulee aina olemaan lähellä mun sydäntä. Portoroz on just tämmöselle maalaiselle sopivan kokoinen ”mini-Monaco” casinoineen, kylpylöineen ja satamassa lipuvineen paatteineen.

Kummitätini kertoi käyneensä Portorozissa ennen syntymääni ja kehui kuvat nähtyään että kaupunki ei ole muuttunut juuri lainkaan. ”Noi laituritkin on ollut ihan samanlaiset!” Tiedä sitten pitääkö tuo kuinka paikkansa. ;)

Tässä meikäläisen vinkkejä Portoroziin.. Toivottavasti jokaiseen makuun;

1. Yöpyminen

Ruusujen satama, port of roses, Portoroz on täynnä upeita hotelleja, hostelleja ja apartmentteja. Jos haluaa kokea  totaalisen paon arjesta, suosittelen kuninkaallisellekin kelpaavaa Kempinskiä. Sijainti on ihan keskellä Portorozia ja puitteet on upeat.

Jos kuitenkin diggaat enemmän budjettimatkailusta ja haluat tavata paikallisia ja muita matkaajia, löytyy Portorozista, Beli Krizin kukkulalta The Trumpet and Cloud-Hostel. Meidän vuosikurssin erasmukset majoittuivat siellä. Ja siellä yöpyi myös Slovenialaisia. Huoneet ovat mukavat ja siistit. Alakerrassa on kiva olohuone keittiöineen ja ulkona saa pelata pöytätennistä ja grillata kesäisin. Omistaja on täysi helmi. Jos mielit kuulla tarinoita muilta Slovenian matkaajilta ja saada vähän pakaratreeniharjoitusta, suosittelen tätä mestaa. Täällä vietettyäsi pari päivää tiedostat, ettei Suomen mäet enää tunnu mäenkukkuloilta.

Aparment. Niitä löytyy vaikka mistä.  Yksi hyvä sivu on Portorozin oma quide, jossa apartmentteja ja muita on merkitty kartalle. (Kattaa myös Piranin, Strunjanin ja muut kävelymatkan päässä olevat paikat). Aparmentit ovat perheiden omissa taloissa, usein alakerrassa, omalla sisäänkäynnillä. Ehkä näistä löytyy paikallisia uusia tuttavuuksia. Ainakin jokasessa, jossa olen käynyt, löytyy oma grillikatos. Paikallisen grillaamat herkut? Ei kuulosta huonolta?

1-DSC_0328

2. Kävele ja koe

Portorozissa ei oikeastaan ole mitään suurempaa nähtävyyttä. Mutta suosittelen lämpimästi kävelemään pitkin betonista rantaviivaa. Varsinkin näin keväällä näkee, kuinka rantaelämä ja kaupunki herää hiljalleen eloon. Rannalla on myös suurempia veneitä ja yksityishenkilöiden paatteja. Jotkut tekevät retkiä ympäri Slovenian pienen rannikon.

Vanhan, ränsistyneen kaupungintalon rannassa, ennen keskustaa Piranista päin on parkissa ”Laho”-niminen risteilijä, joka risteilee Koperiin asti ainakin. En tiedä meneekö peräti Italian puolellekin. Nimen perusteella en ensimmäisenä astuisi siihen, mutta ”you don’t know, if you don’t know”. ;) Aikataulu löytyy laiturin päästä.

1-DSC03281

Piran-postauksessa kehuin suolasuklaata ja sitä, kuinka suola on tärkeä juttu Slovenian rannikolle. Kun on kävelyn makuun päässyt, niin kannattaa suunnata suolaplantaaseille. Jos ei jaksa kävellä, niin varmasti joku taksi suhaa sinne sopuhintaan. Suolaplantaasit ovat suojeltua aluetta ja sinne päästäkseen joutuu maksamaan pienen sisäänpääsymaksun. Ota aikaa plantaaseilla – siellä on myös suolakylpylä Lepa Vida. Kannattaa vierailla! Matkailijan hipiä voi tarvita kunnon suolahoitoa reissussa ollessa. :) Kylpylä ja plantaasit ovat viimeinen asia, mitä Slovenian rannikolla on. Plantaasit vetävät rajan Kroatian ja Slovenian välille.

1-DSC_1110

1-DSC_1114

Suosittelen myös käymään Turistican rakennuksessa ja sen rannalla ihailemassa menoa. Opiskelijat pitävät taukoaan istuen rannalla, koulun soututiimi huutaa voimasta ulapalla. Voiko yliopistocampus enää näyttää paremmalta? Niin rento meininki. Ainakin ulkoa, kyllä siellä sai lukea tuskissaan että pääsi tenteistä läpi. Käy samalla myös koulussa kiinni sijaitsevassa TuristiCaffessa, jos haluat fiilistellä opiskelijaelämää rannikolla. Nauti lasi bambusta, eli punaviiniä mixattuna colalla. Opiskelijoiden suosikki, ei meikäläisen.

1-DSC03890

3. Syö ja herkuttele

Ruoka. Mun suosikkiaihe, aina ja ikuisesti. Portorozin puolella on tullut kokeiltua jos jonkin moista ravintelia Piraniin verrattuna, mutta ajattelin poimia helmet teille.

Bon Cafe. Itse en diggaile niin burgereista, mutta jos burgerin nälkä iskee niin kipaise Bon Cafeeseen. Kyseinen hampparibaari on itseasiassa Lucijan puolella, mutta raja on häilyvä. Eli lasketaan tämä Portoroziksi! Siitä nousi suurin hitti meidän vaihtovuotena ja Sloveniakämppikseni, joka on kasvissyöjä juuri Vappuna minulle kehui, kuinka hän kaipaa Bon Cafen vegeburgeria. Kuulemma top kolmessa hänen listallaan. ”Ja se on paljon se..”

1-DSC_1016

Bon Cafe

News Cafe. Täällä törmäät paikallisiin, opiskelijoihin ja turisteihin. Turistican rakennukselta näet opastekyltit tänne. Ruoan lisäksi Newsissä pidetään erilaisia iltoja, esimerkiksi elävän musiikin tahdissa. Ravintolassa on piano, jota voit käydä soittamassa. Monesti pianistin sormet syyhysivät täällä käydessä. Piranissa kehuin čevapčičiä, ja nyt kehun taas. Mutta älkää ottako ranskalaisia näiden kanssa, ellei halua mätötä koko loman kalorimäärän itseensä. Paikalliset kehuvat News Cafen pizzoja. Paljon vaihtoehtoja ja edukkaat hinnat. Kannattaa kysyä myös, onko mahdollista saada opiskelija-alennusta.

1-DSC03317

News Cafe

Ribja Cantina. Kysyin ensimmäisinä päivinä parhaita ravintoloita. Jokainen slovenialainen opiskelutoverini oli samaa mieltä; ”Ribja Cantina, best fish”. Täältä saa myös lohta. Monessa paikassa täällä ei kyseistä herkkua saa. Tilaat kalan erikseen ja lisukkeet siihen päälle. Luulin ensin hinnan perusteella, että kun valitsen lohen, saan kokonaisen annoksen. Pitihän siihen sitten toivoa sittenkin salaattia kyytipojaksi, vaikka herkkua oli ilmankin, leivän ja sitruunan kanssa. Haha. Calamari kokeilun arvoinen annos.

1-mo

Ribja Cantina

Cacao. Tämä jäätelöbaari on ehdoton. Ei kannata käydä Italian puolella kalliilla jäätelöllä, kun täällä saa jäätelötaivaan halvalla Cacaosta. ;) Makuja on vaikka mitä. Tarjolla on myös erilaisia kakkuja, erikoiskahveja, smoothieita ja kallista kuohuvaa. Sijaitsee ainoalla kunnollisella hiekkarannalla Portorozissa. Ihana henkilökunta ja ihana terassi. Löhötuoleihin voisi jäädä koko päiväksi.

1-IMG_0368

(kuva; tripadvisor)

Cacao (kuva; tripadvisor)

Strigon Wine Bar. Viinibaari, mihin mennä yhdelle, – tai vaikka kahdelle. Upeimmillaan illan hämärtyessä. Lähellä Cacaota. Ulkona olevat valot tekevät paikasta tunnelmallisen. Oma suosikki viinibaareista. En löytänyt tähän hätään viime vuodelta otosta tästä paikasta. Vain tältä vuodelta yhden kilistelykuvan. Suosittelen.

1-19525_10205643772947704_2708411834330202203_n

Ruokapaikoissa ei oikein voi mennä vikaan. Portorozin ravintoloissa on paljon vaikutteita Italiasta, jotenka helppoja vaihtoehtoja on paljon. Mistään ravintolasta ei ole jäänyt pahaa makua suuhun. Paitsi silloin, kun olen tilannut pizzan oliivilla. (Haave kunnon oliivipitsasta). Kirjaimellisesti oliivilla. Pizzoissa on keskellä yksi oliivi. Mutta, nyt tiedät sinäkin ettei kannata toivoa liikaa oliivimäärästä. :D

4. Shoppaile, pelaa ja tanssi aamuun asti

Portorozissa on casinoita, jonne voi vähän untuvikompikin astella. Ei nyt shortseissa ja sandaaleissa, mutta rennolla fiiliksellä. Kävin ensimmäistä kertaa casinolla täällä. Ja eipä kauheasti tullut kerättyä meriittejä. Kaikki hävittiin mitä peliin laitettiin. Peräti parikymmentä euroa. Me käytiin Casino Portorozissa, josta tuli meikäläisen ensimmäinen casino-kokemus. Pelkäsin kalliita hintoja, mutta lasin viiniä kustansi muistaakseni jotain euron pintaan. Eli eipä tehnyt lasillinen casinolla pahaa kukkarolle. Keskustassa myös on tosi häiriintyneen näköinen Casino Riviera neonvaloineen ja vilkkuvine palmuineen. Käymisen arvoinen paikka myös. Tai ainakin kuva kannattaa siitä ottaa. :D

1-IMG_7074

1-riviera

Shoppailusta en sano sen enempää. On Guessit ja muut pakolliset hieman hinnakkaammat. Ei mitään överikalliita merkkejä, mutta vähän ”parempaa” kuitenkin. Jos haluat säästää lompakkoasi ja ostaa jotain peruspaitaa, mitä unohtui matkalaukusta, ota bussi Koperiin ja sen ostoskeskukselle.

Tanssimiseen soveltuvat omat suosikit ovat Pergola, Paprika ja upea Alaya. Pergola on pelkkään clubittamiseen. Opiskelijoiden suosima, lauantaisin paras meininki. Ei mikään sykähdyttävä, mutta tanssijalat saa puudutettua.

Paprika on oma tanssipaikkasuosikkini. Kaunis sisältä ja ulkoa, illan hämärtyessä siitä sistuksesta nyt ei oikein saa selvää, kun porukkaa on paljon. Tiistai on opiskelijabilepäivä. Ehkä tapaat täällä uusia tuttavuuksia?

Alaya on rantabaari, vähän pidemmällä keskustasta, mutta rantaviivaa kävellessä sen löytää. Tämä on Slovenialaisen silmään kallis, ja on hinnat aavistuksen korkeammat kuin muissa baareissa. Tiki-henkinen baari, jossa on kaunis laituri. Täällä kelpaa katsella auringonlaskua.

(kuva; www.sprosti.se)

Alaya (kuva; www.sprosti.se)

Nokoset laiturilla?

Oletko sinä käynyt Portorozissa? Unohtuiko jotain? Kaipaatko lisää vinkkejä? Ainahan tätä voi editoida. :)

Mene Piraniin, siellä ei ole mitään nähtävää

Piran. Voi kuinka tykkään sinusta. Ensimmäinen Sloveniapostaus tulee tässä.

1-DSC_1424

Viime vuonna antropologian tunneilla Portorozissa alettiin keskustelemaan Slovenian matkailusta. Slovenia on just tämmöselle pöndeltä tulleelle sopivan pieni maa, jossa ei ole suuria maailmanluokan nähtävyyksiä. Eikä myöskään siis suuria ihmismassoja. Ajauduimme keskustelussa Piraniin, kaupunkiin joka on kiehtova, pienine kujineen ja vanhoine rakennuksineen. Keskuselussa kävi ilmi, että Piranin matkailulauseena oli joskus ollut ”Tule Piraniin, täällä ei ole mitään nähtävää”. Koko luokka alkoi nauramaan. Tuohan on totta, eihän siellä olekaan mitään nähtävää.. Jos siis maailmanperintökohteilla ja nähtävyyksien tunnettuvuudella mitataan. Mutta, se kertookin siitä että kaupunki pitää kokea omin silmin ja tehdä omat nähtävyydet. Jos etsit rauhallista lomapaikkaa, lähde käymään Piranissa. Kukaan sisäänheittäjä ei nyi hihasta, eikä katukauppiaat tuputa avaimenperiä sinulle. (Tosin kesä- ja heinäkuusta en tiedä, olen onnistunut välttämään nämä suurimmat turistikuukaudet Sloveniassa)

Jos kävelet rantaviivaa Portorozista Piraniin, tällainen näkymä aukeaa ennen keskustaa

Jos kävelet rantaviivaa Portorozista Piraniin, tällainen näkymä aukeaa ennen keskustaa

Mitä siellä sitten on, jos siellä ei kerran ole mitään nähtävää? Ainakin itselle siellä sijaitsee rauhallisuus. Sieltä voi nähdä Venetsian. Siellä voit nauttia suurenpikkukaupungin hengestä. Siellä voi nauttia viiniä rantaravintolassa. Syödä hyvin. Rentoutua.

1-DSC_0718

Tartini Squarelta seikkailuun

Kaupunkin keskipiste on Tartini Square. Takana näkyy meri, edessä kirkon kellotorni. Tartini Squarelta löytyy ravintoloita, kioskeja, jäätelökojuja ja yksi tärkeimmistä, Piranske Solinen suolapuoti. Puoti näkyy yllä olevassa kuvassa, se on tuon punaisen rakennuksen alakerrassa. Oon rakastunut Piranske Solinen tummaan suolasuklaaseen. Sitä ja heidän muita tuotteita saa ostettua mm. tuolta. Käymisen arvoinen paikka. Suolaplantaasit, joissa nämä tuotteet tehdään sijaitsee suht lähellä ja suola onkin ollut yksi Slovenian rannikon vientivalteista. Jos siis haluat jotain todella Slovenialaisia viemisiä, nappaa täältä mukaan jotain ihanaa. :) Tällä aukiolla on oivallinen aika nauttia vaikka kahvia tai lasillinen viiniä ennen pikkukatuseikkailua Piranissa.  Suosittelen Tartini Squarella sijaitsevaa Mestna Kavarna Pirania, punaisen talon vieressä. Kaunis paikka ja hyvät juotavat. Eikä ole hinnallakaan paikkaa pilattu.

En edelleekään tiedä, kuinka siellä pitäisi kulkea, kaduilla pääsee vain kävelemään ja joihinkin skootterilla. Se tekeekin kaupungista minun silmissäni kiinnostavan.

1-DSC_0741

Upeat maisemat, uskallatko kiivetä?

Horisontissa näkyvä kellotorni ja sen viereiset rakennukset oli rempassa koko viime kevään. Tänä vuonna uskaltauduin kurkkaamaan kellotornin avoinna olevista ovista ja postiviisena yllätyksenä siellä päivystävä nainen sanoi että torniin pääsee kiipeämään. Tästä köyhdyin euron verran. Ja sainkin adrenaliinin virtaamaan. En ole koskaan ollut korkeanpaikankammoinen, mutta kyllä nuo portaat sai meikäläisenkin veteläksi. Kuitenkin kiipeäminen oli sen arvoista. Ylhäällä aukesi upeat maisemat ja Venetsia näkyi horisontissa. Onneksi T oli mukana, niin tiesi minne suuntaan katsoa.

Enpä ollut aikaisemmin kellotorniin kavunnut. Fiilis oli hauska. Ketään muuta ei ollut tornissa. Sai itsekseen fiilistellä. Pienenä vinkkinä, että älä kapua torniin kun kello lähestyy tasatuntia. Sai vähän sydämelle ylilyöntejä, kun kello kolme alkoi kellot soimaan. :D

1-DSC03360

Jännitysmomenttia

Näkymä Tartini Squarelle

Näkymä Tartini Squarelle

Piranin vielä korkeampi kohta on vanha muuri, josta ei ole jäljellä paljoakaan. Kuitenkin kun kiipeilynmakuun on päässyt, niin kannattaa käydä tsekkaamassa. Jätin muurin viime reissulla väliin, koska olin syönyt niin hyvin että pelkkä ajatus sinne mäenpäälle ja sitten muurille kiipeämiseestä sai mun vatsan kouristaan. Älä siis lähde täydellä vatsalla. Sisäänpääsy taisi olla euron, mutta huhu liikkui että tänä vuonna portti on rikki, joten pääset sisään ilman maksua. Kukaan ei ole meinaan rahastamassa, kolikko koneeseen ja pääset sisään. :)

1-DSC_1230

1-DSC_1336

Piranin parhaat näkymät kiikarien läpi

1-DSC_1244

Vähän tukevammat rappuset kuin kellotornissa

Jos yhtään rakastaa ruokaa niinkuin minä, dikkaa varmasti Piranista löytyvistä ravintoloista. Monet niistä sijaitsee rannalla ja niissä on varaa valita. Tuore kala on täällä se juttu ja hyvää kalaa löytyy kaikkialta. Rohkeesti vain kokeilemaan annoksia. :)

1-DSC_0694

Merimaisemalla varustettuja ravintoloita vierivieressä

Omat suosikit Piranissa ruokailuun ovat Hotel Piran ja Čevabdžinica Sarajevo 84′.

1-DSC_0736

Hotel Piran ja kana-annos auringonlaskussa

Hotel Piranin puitteet ovat upeat auringonlaskussa. Jos kaipaa hieman romantisoitua fiilistä reissulle, niin kannattaa poiketa. Lista vaihtuu useaan otteeseen, mutta pettänyt tää paikka ei ole kertaakaan. Parhaat annokset kalan, kanan ja salaatin kanssa. Lihassa vähän vielä parantamista.

1-DSC_0347

Čevabdžinica Sarajevo ja paras čevapčiči

Sarajevon čevapčiči on vaan täydellistä Balkania. Annos on kaiketi kotoisin Bosniasta, mutta kuuluu Slovenialaiseen ruokavalioon ihan yhtälailla. Puitteet ravintolassa eivät ole kummoiset ja terassi on pieni. Mutta jos täältä saa Slovenian parhaat čevapčičit, niin pienen ahtauden kyllä kestää :) Lounaalle Sarajevoon ja illalliselle Hotel Piraniin. Tuli ihan hirvee himo tähän postausta kirjoittaessa. Lentolippu Sloveniaan, jooko?

Alla vielä pari hauskaa yksityiskohtaa Piranista. Kaupungista, missä ei ole mitään nähtävää. ;)

1-DSC_1425

Merenneitokivi. Ystäväni löysi myös kiven joka kuulemma näyttää takapuolelta. Bongailemaan vain, haha

1-DSC_0715

Nuket chillaamassa merimuseon nurkalla

1-DSC_0725

Piranin tarina kuvina kalastajien laatikoissa