Browsing Tag

Jerusalem

Pyhän haudan kirkko – Voimakkaita tunteita Jerusalemissa

Jerusalem, Jerusalem. Maailmassa on kaupunkeja joiden taikaa ei vain pysty sanoilla kuvailemaan. Yksi näistä kaupungeista on mielestäni Jerusalem, kaupunki jossa uskonnot kohtaavat, kaupunki joka huokuu tuhansien vuosien historiaa. Jerusalem on kaupunki jonne olen halunnut aina matkustaa, enkä olisi voinut kuvitella sinne matkaa kenenkään muun kuin äitini kanssa. Vierailimme matkallamme Pyhän haudan kirkossa (Church of the Holy Sepulchre) joka herätti meissä monta erilaista tunnetta. En ollut oikein koskaan ajatellut miltä Pyhän haudan kirkko näyttää, sillä ajatus Jerusalemista on tuntunut aina niin saavuttamattomalta. Vähän kuin satukirjan sadulta johon ei ole koskaan realistista matkustaa – aika hassusti olen ajatellut sillä Jerusalemhan on aivan lyhyen matkan päässä.

Church of the Holy Sepulchre, Jerusalem

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tunteet valloillaan heti sisäänkäynnin yhteydessä

Kirkko sijaitsee Via Dolorosan päässä, vanhan kaupungin muurien suojassa. Pyhän haudan kirkko on jaettu kuudelle eri uskontokunnalle, jotka jakavat kirkon hoitovastuun. Hoitovastuun jakavat uskontokunnat ovat roomalaiskatolinen, ortodoksinen, Armenian apostolinen kirkko, koptilainen kirkko ja Etiopian ortodoksinen kirkko. Jokaisen yhteisöllä on omat jumalanpalvelusajat ja -paikat. Kirkko herättää tunteita, jokaisella on oma käsityksensä historiasta. Siksi olikin erittäin mielenkiintoista vierailla Pyhän haudan kirkossa – ihmettelin, tunnustelin, kuuntelin.

Heti kirkon pääovien yhteydessä näet lattialla kiven, jonka uskotaan olevan Jeesuksen voitelukivi. Tälle paikalle Jeesus nostettiin voideltavaksi, ristiinnaulitsemisen jälkeen. Voitelukiven yläpuolella riippuvat lamput ovat lahjoittaneet armenialaiset, koptilaiset kreikkalaiset ja roomalaiset kristityt. Lasken katseeni alas voitelukiveen, näen naisen itkevän, koskettavan kiveä, laskevan päänsä kivelle. Toinen kaivaa laukustansa palan kangasta, alkaa sivelemään kiveä ja laittaa kankaan takaisin laukkuunsa. Kolmas hiljentyy rukoukseen. Olemme vasta kirkon alkupäässä ja näen jo näin paljon tunteita – mitähän vielä on luvassa?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Golgata – en kuvitellut sen olevan kirkon sisällä

Olen elänyt jossain pienessä kuplassa ja ajatellut että Golgata on korkea, avonainen paikka. Nousemme voitelukiven jälkeen ylös jyrkkiä portaita pitkin, vanhan naisen perässä. Naisen askel on arka, hän horjuu mutta hän on päättänyt kiivetä Golgatalle. Golgata jää portaiden ja tasanteen alle, jossa viimein olemme. Tasanteella on sekä katolinen että ortodoksinen kappeli. Mielestäni oli vähän outoa ajatella että tässä me nyt sitten talsitaan, Golgatan päällä muiden ihmisten kanssa, kirkon sisässä.

Lattiassa on halkeama, reikä. Ihmiset jonottavat, koskettavat halkeamaa, kumartuvat sitä kohti, suutelevat sitä. Moni tuntuu olevan oikeasti täydellä sydämellään kirkossa kierroksella joten tutkiva katseeni nolottaa minua – en haluaisi seurata näin silmä kovana muita ihmisiä mutta minua hämmentää. Olen hämmentynyt tästä tunteiden määrästä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jeesuksen haudalla

Olimme varautunut suuren ihmisjoukkoon. Onneksemme joulukuun alku ei jostain syystä houkutellutkaan suurta ihmismassaa paikalle joten saimme tutustua kirkkoon suht rauhallisissa merkeissä. Pisin jono muodostuu varmasti Jeeuksen haudalle, jota en sitäkään ollut kuvitellut aivan samanlaiseksi kuin se tämänhetkisessä muodossaan on. Halusimme käydä haudan sisässä ja jonotimme tänne vain 20 minutin ajan. Ajatuksemme kahden tunnin kauhujonosta sai siis väistyä. Odottaessamme vuoroamme Jeesuksen haudan ympärillä seurasimme ihmisiä jotka sytyttivät kynttilöitä, rukoilivat, itkivät. Kohdallemme ei osunut ihmisiä joista olisi huokunut paikan ”epäkunnoitus” pukeutumisellaan tai käytöksellään.

Jeesuksen hauta on pieni laatikkomainen ”huone” keskellä kirkkoa. Ulkopuolella on suitsukkeita, kynttilöitä, tauluja. Vaikka mitä. Haudalla käynti jää nopeaksi, sillä haudalla vartiovuorossa oleva pappi hoputtaa ihmisiä ulos, muidenkin on tänään päästävä haudalle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sokkeloinen, suuri kirkko

Pydän haudan kirkko on paljon muutakin kuin nämä kolme etappia voitelukiveltä Golgatalle ja Jeesuksen haudalle. Kiersimme myös muualla kirkossa koska aikataulumme antoi myöten. Muualla tunteeet eivät kuitenkaan olleet niin pinnassa kuin näillä kolmella etapilla, joten halusin jakaa kokemukseni niiltä. Tuntuu todelta hassulta edelleen miettiä näitä tuntemuksia, sillä muiden ihmisten tunteet menivät tässä kirkossa luihin ja ytimiin. Pyhän haudan kirkosta voi lukea lisää esimerkiksi täältä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Oletko vieraillut Pyhän haudan kirkossa? Millaisia tunteita sinulla heräsi vierailusi aikana?

Hyvää joulua blogin lukijoille ja ensimmäistä kertaa tänne eksyneille!

Psst! Seuraa meikäläistä ja blogia myös:

IG: @miraorvokki

Twitter: @miraorvokki

Facebook: @pondekengissa

Blogit.fi: Pöndekengissä

Jerusalem ja Kuollutmeri

Kuten jo aikaisemmassa postauksessani mainitsin; ”Olisihan se jo melkein rikollista vierailla Eilatissa, muttei näissä upeissa muissa kohteissa.”.  Jerusalem, Israel, historia – ihan käsittämätöntä. Tässä on varma matkakohde vaikka äiteelle, joka on sinulle pienenä lukenut iltasaduksi ikuisia kertomuksia. Tukikohtamme sijaitsi Eilatissa ja lähdimme sieltä vierailulle Jerusalemiin. Eilatissa on monia toimistoja jotka tarjoavat Jerusalemin retkeä mutta retken voi tehdä omatoimisestikin.

Omatoiminen retki vai järjestetty retkiohjelma?

Ihan kumman koet itsellesi parhaaksi. Omatoimisella olet itsesi herra, järjestetty on suunniteltu etukäteen mutta retkien järjestäjät osaavat hommansa ja tuskin jää tällöin mitään tärkeää huomaamatta! Onneksi olin pitänyt pari viestipalaveria ihmisen kanssa, joka on aivan menettänyt sydämensä Jerusalemille – liikkuminen ja paikkojen yhdistäminen oli huomattavasti helpompaa tietoiskun jälkeen. Israelissa on helppo liikkua ja omatoiminen liikkuminen eri kohteiden välillä onnistuu paremmin kuin hyvin. Myös valmiita retkiä Jerusalemiin ja Kuolleellemerelle tehdään paljon. Kuulin kehuttavan Mantis Toursia retkien perusteella, myös Aurinkomatkat järjestää retkiä kohteessa mikäli kaipaa opastusta kotoisalla kielellä. Mikäli mielit liikkua itsenäisesti Israelissa, on bussi hyvä vaihtoehto. Egged-bussit tunnistaa tummanvihreästä maalistaan ja x-merkistä. Meidän reissuamme vähän varjosti se että nettisivut olivat poissa käytöstä, mutta nyt sivut näyttävät toimivan taas! Bussiaikatauluja on helppo etsiä Eggedin nettisivuilta. Sapatin ja juhlapyhien aikaan liput kannattaa ostaa hyvissä ajoin etukäteen.

Mitä tehdä Kuollellamerellä?

Myönnetään se, etten keksinyt mitään parempaa otsikkoa – enkä osaa sitten yhtään paremmin vastatakaan. Kuolleellamerellä voi kellua, niin kuin viinipullonkorkki vedessä – aivan huikeeta! Vaikka joulukuun lämpötila eteläiselläkin Kuolleellamerellä näytti jotain alle 15c, merivesi on aina tasalämpöistä, n. 24 asteista. Tääkin vilukissa olisi voinut lillua meressä vaikka kuinka kauan, vaikka ensiksi kastautuminen tuntui ylitsepääsemättömältä ajatukselta viileässä ilmassa. Ohjeena on, että Kuolleessameressä saa kellua vain 15-20min kerrallaan. Ja se kelluminen on tosiaankin kokeilunarvoista. Suosittelen jättämään vesileikit vähemmälle, 33% suolapitoisuus tekee höpöä silmissä tai korvissa. Äitee yritti uida – lopputulosta ei voi edes uimiseksi kutsua. Yrittää toki voi, josko joku muu onnistuisi. Tämän vierailun jälkeen voi sanoa käyneensä maapallon matalimmalla paikalla.

Kuolleellamerellä on hotelleja ja spa-keskuksia. Mikäli mielit spa-lomalle, on Kuollutmeri ja sen ympäristö hyvä alue rentoon lomaan. Hipiä oli kyllä kunnossa kellunnan jälkeen, joten ei kannata jättää tätä välistä! Me pysähdyttiin uimaan Ein Bokekin hotellialueen lähellä, jossa matkailija voi ilmaiseksi nauttia Kuolleestamerestä. Näitä kohteita on varmasti useita, mutta olkoon tämä yhtenä vinkkinä siis budjettikärjellä matkaavalle. Ein Bokekin alue oli hiljainen ja Kuolleellamerellä näytti olevan suhteellisen paljon rakenteluja käynnissä, täällä ei rakentelu haitannut.

Matkalla Kuolleellemerelle törmää varmasti useaankin potaskatehtaaseen (kulkeeko ne sillä nimellä?) ne eivät näyttäneet omaan silmään kaikista kauneimmilta laitoksilta. (Kuvia alla)

P1012524 P1012565 P1012573 P1012587 P1012598P1012443 P1012445

Upea Jerusalem

Jerusalem, Jerusalem. Jälkeenpäin harmittaa ettei jääty pidemmäksi aikaa. Kaupunki on niin täynnä nähtävää ja historiaa että paikkoja kolutessa menisi varmaan halutessaan viikonpäivät. Vaikka en koe itseäni järin uskonnolliseksi ihmiseksi, niin Jerusalemiin saapuminen pysäytti mielen tavalla, jota ei osannut kuvailla. Täältä ne ovat lähtöisin, ne monet tarinat. Joku uskoo niihin, joku ei. Ennen kaupunkiin saapumista sivuilla avautui telttamajoituksia, karun näköisiä taloja, mikä on heidän tarinansa?  Miten he kokevat elämänsä telttamajassaan pyhällä maalla? Mikäli historia kiinnostaa, niin Jerusalemin vanhakaupunki on aivan ehdoton. Kaupunki on täynnä tarinoita, ja henkistä ilmapiiriä, juutalaisten, kristittyjen ja muslimien pyhiä paikkoja. Kaupunginvalloitus kannattaa aloittaa Öljymäeltä ja ihailla maisemaa hetken – taidan olla edelleen vähän liiankin vaikuttunut.

Ensimmäinen asia, mikäli Jerusalemissa minua ihmetytti oli Pyhän Haudan kirkko, jota pidetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen, hautaamisen ja ylösnousemuksen paikkana. Kirkko ei näytä millään tavalla hulppealta. Jos kirkkoa ei osaisi etsiä, en yhtään ihmettelisi jos tulisi vain käveltyä ohi ja ihailtua tuota normaalina vanhana rakennuksena. Pyhän Haudan kirkko sijaitsee paikan päällä, missä Golgatan ja Jeesuksen haudan uskotaan sijainneen. Olin aina kuvitellut Golgatan korkeana kukkulana – todellisuudessa Golgataa on louhittu ja se on tämän kirkon sisässä. Nouset jyrkät portaat ja saavut huoneeseen, missä uskottu ristiinnaulitsemispaikka on ja ihmiset jonottavat sitä koskettamaan. Kirkossa pystyy aistimaan paljon – joku itkee, joku kävelee kädet ristissä,hiljentyy rukoukseen. Lisää Pyhän haudan kirkosta täältä.

Nautimme lounasta Muslimikorttelissa, jonka jälkeen lähdimme kävelemään Juutalaiskortteliin. Eron kortteleiden välillä huomaa suht selkeästi. Jerusalemin vanhakaupunki jakautuu armenialaisten kortteliin, kristittyjen kortteliin, juutalaisten kortteliin ja muslimikortteliin. Oli mielenkiintoista seurata uskontokuntien edustajia ja katsoa kuinka he käyttäytyvät ja pukeutuvat. Äiti kävi jättämässä rukouksen Itkumuurille – lisää voimakkaita tunteita ja ihmisten käyttäytymisen seurantaa. Suurin juutalaisten hautausmaa aiheuttu myös mietteitä – jos jokainen juutalainen haluaisi tulla haudatuksi tuonne ja kaikki mahdollisimman ylös kukkulalle, kuka tai mikä määrittää sen, kuka saa tuonne viimeisen lepopaikkansa? Olisi mielenkiintoista tietää että onko uskonnollisuudella, mammonalla vai millä asiaa mitattu, kun joku saa hautansa korkeammalle kuin toinen. Jerusalem siis aiheutti minulle paljon kysymyksiä.

Viikon vinkki Jerusalemiin: Jos sinut pysäyttää pappi, joka haluaa sitoa käteesi punaisen nauhan ja rukoilla puolestasi – hän haluaa myös tästä maksun tapahtuman jälkeen. Jos siis haluat välttyä maksullisesta rukouksesta, kieltäydy kauniisti.

Joku haluaa kävellä Via Dolorosan, toinen shoppailla basaareissa – vanhassa kaupungissa tuntui olevan paljon ja enemmänkin. Pelkkään historiannälkään ei kaupunki anna eväitä, vaan myös modernimpi puoli kohtaa matkaajan Jerusalemissa.  Jerusalemin Jaffakadulla liikennöi moderni raitiovaunu ja miellyttävällä keskuskadulla voi aistia paikallista tunnelmaa. Nauti vaikka kahvi kahvilassa ja fiilistele historian ja nykyisen ajan kohtaamista. Suosittelen viipymään pidempään kuin pari päivää – aioin ainakin itse joskus palata takaisin.

P1012603 P1012620 P1012659 P1012667 P1012669 P1012675P1012692P1012701P1012726P1012779 P1012788 P1012803

Millaisia tunteita sinä olet kokenut Jerusalemissa?

Psst! Seuraa meikäläistä ja blogia myös:

IG: @miraorvokki

Twitter: @miraorvokki

Facebook: @pondekengissa

Blogit.fi: Pöndekengissä