Suomen suurin matkablogiyhteisö

Unelmien risteily Itämerellä – hyvä olo, sydän hellä

Lehdistömatka, järjestäjänä Tallink & Silja Line.
Unelmaristeilyn ideoija oli Minäkö keski-ikäinen? -blogin ihana Tiia.

Kun avasin silmäni ja kurkistin ulos hyttini ikkunoista, päässäni jylläsi kappale, jonka pariin uppouduin useasti vuosia sitten. Kappale, joka vei minut aina muualle. Meren äärelle, Suomen pääkaupunkiin.

Avasin Spotifyn ja laitoin tuon tutun kappaleen suomaan. Laivamme saapui juuri tuolloin Helsinkiin. Olimme lähteneet unelmaristeilylle muutama päivä sitten Helsingistä, seilanneet Tallink MegaStarilla Tallinnaan, josta jatkoimme yön yli -risteilyllä Baltic Queenin kyydittämänä Tukholmaan, josta jälleen takaisin Helsinkiin, Silja Serenaden kyydissä.

”Nyt itämeren tyttärellä on hyvä olo, sydän hellä. Nyt mieli lentää korkealla, tän betonisen taivaan alla. Helsinki. Maailman karuin kaupunki on tänään kauniimpi kuin milloinkaan.”

Koti. Kun tuo Haloo Helsingin kappale julkaistiin, olin 17-vuotias. Tuolloin haaveilin salaa, että saan asua joku päivä Helsingissä ja näen kotini ikkunoista Itämeren. Että saan nähdä auringon nousevan ja laskevan tuon maapallon nuorimman meren yllä. Meren, jossa kotikontujenkin joista pulppuava makea vesi sekoittuu suolaiseen. Ehkä joskus minulla olisi koti, ystäviä ja elämä siellä, kaukana Helsingissä.

Meri on aina ollut itselleni kaukainen, kiehtova ja tuntematon. En ole kasvanut meren äärellä, enkä ole sen myötä oikein koskaan kaivannutkaan merelle. Tosin muistan, että lapsena mielestäni kaunein sana englanniksi oli ”ocean”. Meri kiehtoi minua, mutta oli samalla itselleni absurdi. Eihän meidän kotimme lähellä ollut merta, se oli joidenkin muiden kotikaupungissa. Minä kasvoin metsän ja peltojen ympäröimänä.

Eräänä lokakuisena viikonloppuna meri oli kuitenkin minulle lempeä, läheinen ja turvallinen. Ei enää kaukainen ja tuntematon. Merellä oli hyvä olla, ehkä turhankin hyvä.

Tuona lokakuisena viikonloppuna tajusin, että miksi jotkut pitävät risteilyistä enemmän kuin minä olen pitänyt. Vastaus oli tietysti panostaminen itse matkaan, eikä siihen, että laiva on vain kulkuväline paikasta A paikkaan B.

Ensin laineet kuljettivat meidät Helsingistä Tallinnaan. Tallink MegaStar hemmotteli business-loungen aamupalallaan ja aamu-utuinen, harmaa Helsinki vaihtui muutamassa tunnissa Tallinnan orastavaan aurinkoon. Matkan kruunasi iloinen blogikollegoiden puheensorina sekä herkkukahvit, jotka saatiin nautittavaksemme Tallink Megastarin Starbucksista. Herkkukahvi oli tosin itselleni vähän väärä sana, sillä otin aivan tavallisen laten.

Helsinki-Tallinna -väli on muuten ollut aina ennen itselleni vain pakollinen paha, jos olen lähtenyt viettämään aikaa Tallinnaan. MegaStarin loungessa tajusin viimein, että tästäkin matkasta voi oikeasti nauttia. Business-lounge kustantaa MegaStarilla n. 70 € / hlö suuntaansa ja on tietysti aika kallis, mikäli ollaan liikkeellä isommalla porukalla, mutta uskaltaisin väittää, että se on koko hinnan väärti. Hintaan kuuluu todella hyvät ruoat ja juomat, niin alkoholilliset kuin alkoholittomat.

Tiian unelmaristeily alkoi Tallinnasta, jossa suuntasimme ensimmäisenä marsipaanityöpajaan, joka järjestettiin Tallinnan vanhimman kahvilan, kohvik Maiasmokkin tiloissa. Täytyy myöntää, etten ole koskaan marsipaania maalannut, enkä sen mausta pidä, enkä oikein tiennyt, että mitä tästä oikein tulee, mutta kuinka ollakaan: näkemykseni siitä, että oravan voi maalata samoilla väreillä kuin kääpiömäyräkoiran, oli aika toimiva. Vai mitä mieltä olette? Alla ennen ja jälkeen -kuvat marsipaanistani.

Tallinna on aina hyvä idea. Se on täynnä hyvää ruokaa, ihania second hand -liikkeitä ja käsitöitä. Yritän välttää suurimpia houkutuksia pressimatkoilla, mutta tällä erää en voinut vastustaa paikallisen Helge Studion sormusta, josta lompakko keveni 39 € verran. Vahva suositus siis Helge Studiolle, heillä on kauniita koruja. Vink vink, jos joululahjat ovat vielä mietinnässä.

Alla lisää Unelmaristeilyn tunnelmia Tallinnasta.

Marsipaanipaja kohvik Maiasmokkin tiloissa, orava ennen ja nyt.

Helge Studion Heli Carnelian sormus, 39 €.

Kopli Couture Second Hand -liikkeen valikoimaa. Mukaan tarttui yksi musta-kultainen neule 50 € hintaan.

Välitankkaus Tiian unelmaristeilyllä tehtiin Rustik Kohvikissa. Meikäläisen orzotto -hammasta kolotti, joten orzotto tuli tilattua. Tämä huikopala maksoi muuten vain 9,50 €.

Lisää Tallinnan-matkailuun liittyviä postauksia löydät blogistani täältä.

Tallinna on aina hyvä idea, mutta niin tuntuu olevan Tukholmakin. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun matkustin Tukholmaan Tallinnan kautta. Laivan tunnelma oli aivan erilainen kuin vaikkapa vanhan tutun, Helsinki-Tukholma välin.

Lähtisin tälle rauhaisalle Baltic Queenille ehdottomasti uudelleenkin.

Baltic Queenilla (Tallinna-Tukholma -väli) meillä oli käytössämme hulppeat sviitit. Arpaonni osui laivalla omalle kohdalleni ja sain viettää yöni Executive Suitessa, jossa oli oma, järjettömän kokoinen parveke. Myönnettäköön, että tämä sviitti oli aivan liian iso yhdelle, mutta mikäs siinä oli kerrankin ollessa. Yksin, omassa hiljaisuudessaan. Kliseistä ehkä sanoa, mutta: stressaavan syksyn jälkeen tämä oma aika tuli todellakin tarpeeseen. Illallisen nautimme Baltic Queenin Russian Ala Carte Aleksandrassa. Vaikka blini-kausi on vasta edessä (vai jo takana?) niin tein sen, mitä teen aina venäläisessä ravintolassa: tilasin blinejä.

Tiian unelmaristeily vei meidän Tukholman päässä ABBA-museoon, pienelle shoppailukierrokselle sekä Dr. Matiin syömään. Dr. Mat oli itselleni uusi tuttavuus Tukholmassa ja ikävä kyllä ihastuin paikkaan täysin. Dr. Matin lohi oli ehkä parasta ikinä. En yleensä valitse salaattia lounaaksi, koska olen pieni porsas, mutta ai hitto, tämä lohisalaatti oli parasta, mitä olen koskaan syönyt. Wasabi, musta riisi, idut ja yön yli kypsytetty lohi. Täydellistä.

Alla lisää kuvia ja tunnelmia Unelmaristeilyn Tukholman osuudesta.

Baltic Queenin Aleksandrassa on aina blinikausi ja herkullinen sellainen. Blini whitefish roella (30 g) kustantaa vain 14 €.

ABBA-museo pisti laulattamaan ja kuolaamaan kultaisia, liian övereitä asuja. Sisäänpääsy kustantaa n. 24 € / hlö.


Dr. Matin lohisalaatti vei kielen mennessään. Yritin kopioida reseptiä kotona, mutta tämä vaatinee vielä harjoittelua.

Baltic Queenin parvekkeellinen sviitti oli ihanan överi yhdelle.

Päivä Tukholmassa kului nopeasti. Pian meidän olikin jo aika palata kotiin. Tukholma-Helsinki -välin taitoimme Silja Serenaden kyydissä ja arpaonnen suosimana minulle osui parvekkeellinen Commodore -hytti.

Tämä oli se hytti, jonka ikkunoista katsoin horisontissa siintävää Helsinkiä ja päässäni soi Haloo Helsingin Haloo Helsinki.

Matka Tukholmasta Helsinkiin taittui jälleen rennoissa merkeissä. Ohjelmassa oli illallinen ja yksityissauna Sunflower Oasis -kylpyläosastolla. Olen ollut kyseisellä kylpyläosastolla aiemminkin vuosia sitten, mutten yksityissaunassa. Homma toimii tietysti ennakkovarauksen kautta ja on erittäin hyvä vaihtoehto isommallekin porukalle. Yksityissaunaan saa myös tilattua pientä naposteltavaa, sekä saunaoluet (tai lonkerot tai siiderit). Saunan jälkeen olikin ihana pulahtaa Sunflower Oasis -kylpyläosaston poreisiin.

Yksityissaunan naposteltavat tulivat meille laivan ravintola Tavolatasta, joka on italialainen ravintola. Nautimme myös illallisen kyseisessä ravintolassa.

Alla lisää kuvia ja tunnelmia Unelmaristeilyn paluumatkalta.

Parvekkeellinen Commodore -hytti sai minut ihastumaan taas lisää laivamatkailuun.

Commodore -hyttien hintaan kuului myös loungen käyttö laivalla. Loungessa oli pientä purtavaa ja saunatilat miehille sekä naisille. Saunatiloista oli muuten hienot näkymät merelle ja lauteilta pääsi suoraan tiirailemaan Itämerta.

Sunflower Oasis -kylpyläosaston yksityissauna hemmotteli meitä oikein kunnolla – ja niin hemmottelee kaikkia muitakin. Sauna kustantaa n. 85 € (1-5 hlö) tai n. 175 € (yritykset ja ryhmät, 10 hlö). Mikäli mielesi tekee pelkkiin poreisiin Silja Serenadella, se onnistuu n. 10 € / hlö hintaan.

Tavolatan illallinen oli herkkua. Söin paljon, mutta parhaana juttuna mieleeni jäi risotto, koska olen aina vähän risottohullu. Risotto kustantaa Tavolatassa n. 20 €.

Reissun viimeinen aamiainen nautittiin Bon Vivant -ravintolassa Tukholma-Helsinki -välillä. Tälle erittäin vahva suositus. Bon Vivantin aamupala kuuluu Commodore -hyttien hintaan.

Koska tämän postauksen aiheena on risteilyt Itämerellä niin tiedostan, että aiheeseen linkittyy välttämättä myös Itämeren herkkyys. Tallink Siljan vastuullisuudesta voi lukea lisää täältä ja WWF:n työstä Itämeren eteen täältä.

Mukana Unelmaristeilyllä olivat myös Minäkö keski-ikäinen? -blogin Tiia, Mou Mou -blogin Iina, Casa Mimi -blogin Sari, Kristallikimara -blogin Minna, Beach House Kitchen -blogin Heli, Plusmimmi -blogin Mimmi. Klikkaamalla blogiystävien kohdalta pääset kurkistamaan heidän juttunsa Tiian suunnittelemasta unelmaristeilystä.

 

Koska sinä viimeksi otit hetken vain itsellesi ja hengähdit laineilla?

 

Psst! Seuraathan meikäläistä ja blogia jo näissä kanavissa? Instagram: @miraorvokki, Facebook: @pondekengissaxmiraorvokki, Twitter: @miraorvokki

Previous Post Next Post

You Might Also Like

3 Comments

  • Reply Tiia torstai, marraskuu 21, 2019 at 19:22

    Aivan ihana postaus ja kuvat. Kiitos, kun olit mukana Mira ja hei oot ihan paras dj. 😘

    Toivottavasti nähdään taas pian. 🤗

  • Reply Iina / MouMou torstai, marraskuu 21, 2019 at 19:52

    Ihana postaus! Olipa kiva palata näihin tunnelmiin.❤️

  • Reply Minna tiistai, marraskuu 26, 2019 at 21:44

    Oi, olipa taas ihanaa katsella meidän matkakuvia ja palata vielä reissuun 😁

  • Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.