Monthly Archives

toukokuu 2019

Terveisiä Japanista – kaksi viikkoa nousevan auringon maassa

Kaksi viikkoa sitten me lähdettiin siskon kanssa Japaniin. Vuosia odotettu reissu alkoi Helsinki-Vantaan lentoasemalta, Finnairin A350 -koneen kyydissä. Melkein 10 tuntinen lento oli täynnä jännitystä ja innostusta. Mitä tuohon kahteen viikkoon sitten mahtui ja millaiset tunnelmat meikäläisille jäi tuosta viehättävästä saarivaltiosta?

Voin nyt jo paljastaa, että Japani vei odotetusti sydämen. Ei tosin kaikki paikat Japanissa, mutta erityisesti Tokio. Tunsin heti jotain sanoinkuvaamatonta sielunsisaruutta Tokioon ja uskon, että tämä ihastus ei laannu ihan heti. Tämä oli myös ensimmäinen kahden viikon loma aikoihin ja otin kerrankin oikeasti loman aivan loman kannalta: Päätin olla ajattelematta töitä, poistin puhelimestani työsähköpostin, Slackin, kirjauduin ulos yrityksen Twitteristä ja Instagramista ja päätin olla avaamatta LinkedIniä lomalla. Kaikki muut onnistuivat, mutta LinkedInin avasin kaksi kertaa, ihan ajatuksissani. Nyt pistääkin jännittämään, että muistanko maanantaina salasanojani minnekään, sillä nyt on todellakin otettu loman kannalta.

Tässä postauksessa käyn lyhyesti läpi reissumme reitin lyhyesti ja nostan esiin ajatuksia Japanin-matkastamme. Seuraavissa postauksissa pureudutaan Japanin-matkaamme paremmin ja avaan esim. Japan Rail Passin ja majoituksiemme hintoja.

Japanin-matkamme reitti oli pitkä.

Vierailimme Tokiossa, Kiotossa, Osakassa, Narassa, Hiroshimassa ja vietimme viimeisen yömme Japanissa Naritassa, lentoaseman läheisyydessä. Olimme lyöneet tosin lukkoon vain Tokion, Kioton ja Hiroshiman, muuten halusimme mennä fiiliksen ja tunnelman mukaan – turha sitä on lomalla stressata.

Meillä oli matkaamme varten hankittuna Japan Rail Passit viikoksi. Olimme suunnitelleet reissun seuraavasti: alku Tokiossa Asakusan puolella, jonka jälkeen lunastamme viikon Japan Rail Passimme ja lähdemme n. viikoksi Kiotoon, jossa meillä oli majoitus. Suunnitelmissa oli käydä Kiotosta ainakin Hiroshimassa. Loppuajaksi palaisimme Tokioon Shinjukun alueelle. Suunnitelma piti todella hyvin ja Hiroshiman lisäksi kävimme myös Osakassa ja Narassa, jotka olivat n. 30 min päässä Kiotosta junalla. Hiroshimaan meni koko päivä, sillä matka Kiotosta luotijunalla kesti n. 2,5 tuntia.

Alkuperäinen matkasuunnitelma piti siis hyvin ja näimme mielestäni paljon Japania. On kuitenkin realistista, ettei kahdessa viikossa ehdi näkemään paljoakaan tuosta upeasta maasta, sillä välimatkat ovat suht pitkiä ja lomalla pitää myös osata lomailla.

Yllätyin matkallamme siitä, etten oikein pitänyt Kiotosta. Kaupunki oli mukava nähdä, mutta en enää kyllä menisi sinne uudelleen. En oikein osaa sanoa yhtä suurta syytä, vaan ehkä se oli vain kokonaisuus. Minun ja Kioton sielut eivät sopeutuneet yhteen. Sen sijaan Tokio pomppasi heti sydämeeni. Hiroshima, Nara ja Osaka olivat mielestäni suht neutraaleja tapauksia, mutta niistä on vaikea sanoa mitään syväluotaavampaa, sillä vierailumme näissä kaupungeissa oli lyhyt.

Japanin-matkamme oli täynnä ruokaa ja kirjakauppoja.

Meillä oli siskon kanssa vähän erilaiset intressit tämän matkan osalta. Minä rakastan japanilaista ruokaa ja päätöntä hapuilua lomalla. Sisko taas rakastaa erilaisia japanilaisia sarjoja, kirjoja ja on paljon syvemmällä ”skenessä” kuin meitsi. Meidän matkalla nämä  erilaiset tyylit osuivat kuitenkin hyvin yhteen. Lissu vei meikäläistä paikkoihin, joita en itse olisi osannut ajatella ja meikä vei Lissun vaikka millaisiin kapakoihin syömään ramenia.

Japani on kyllä ehdottomasti mun ruokarakkaus. Japanilainen ruoka on ollut aina suosikkini, mutta nyt sillä on vielä suurempi paikka sydämessäni. Nuo savulta tuoksuvat Izakayat, nahistuneet ja taivaalliset sushimestat sekä itse pyöritellyt nuudelit, ai että! Ravintoloiden lisäksi kirjakaupat tulivat tutuiksi, sillä siskoni etsi vaikka mitä tuomisia Suomeen. Oli kyllä mielenkiintoista käydä maan alla sijaitsevissa anime- ja kirjakaupoissa – niiden valikoima tuntui aivan loputtomalta.

Täytyy muuten myöntää, että koukutuin reissuilla vähän niihin japanilaisiin peliluoliin! Meikähän parkkeerasi siellä heti Tekkenin ääreen ja päätin voittaa siskolle figuurin peliautomaatista. Tekkenissä sain turpaani aika pahasti (syytän näppäimistöä), mutta figuurin voitin! Japani on kyllä kokonaisuudessaan ihanan mielenkiitoinen kaiken sen häslingin keskellä. Japani on yksi rakastettava ja hallittu kaaos.

Japanin-matkamme oli go with the flow -meininkiä ja mielenkiintoisia kohtaamisia.

Tästä reissusta teki erityisen ja samalla todella randomin se, että Bangkokin-serkkumme oli samaan aikaan Japanissa. Me ei oltu kommunikoitu tästä Giffyn kanssa, sillä eihän meillä tullut mieleenkään, että hän olisi samaan aikaan Japanissa kanssamme, sillä Giffy asuu Bangkokissa. Onneksi tätimme yhdisti pisteet nopeasti ja ilmoitti meille sekä Giffylle, että olemme kaikki kolme Tokiossa.

Vietimme Giffyn kanssa muutaman päivän Tokiossa. Oli ihanaa ja virkistävää nähdä Giffyä jossain muualla kuin Suomessa tai Thaimaassa. Välillä sitä meinasi jopa unohtaa tosin olevansa Tokiossa, sillä Giffyn kanssa itselle vieraassa maassa oleminen tuntui niin kotoisalta.

Tapasimme reissullamme myös ihanan Rantapallo-kollegani Iidan kahteen kertaan, illallisen ja lounaan merkeissä. Iida kirjoittaa Iida in Translation -blogia täällä Rantapallossa ja on vaihdossa Tokiossa. Emme olleet nähneet koskaan aikaisemmin Suomessa, mutta kun olen tällainen tunkeilija, niin päätin ehdottaa näkemistä sitten maailman toisella puolella.

Kohtaamiset paikallisten kanssa olivat myös mielenkiintoisia. Mikäli meidän katse harhaili hetkenkin metrossa, tultiin meiltä heti kysymään, että tarvitsemmeko apua. Välillä meitä myös autettiin, vaikka sanoimme, ettemme välttämättä apua tarvitsisi. Ihanimpana muistiini jäi vanha jalkaansa klenkkaava herra, joka tarjoutui neuvomaan meidät oikealle raiteelle etsiessämme tietämme teamLabiin. Tämä vanha herra kertoi rakastavansa Suomea ja erityisesti Tampereen Sokos Hotel Ilvestä ja pyysi lähettämään hotellille terveisiä. Valitettavasti unohdimme kysyä herran nimeä, mutta toivon, että Sokos Hotel Ilves sai terveiset Instagram-stoorini kautta perille.

Japanin-matkamme oli täynnä kylpemistä ja viittomista.

Me käytiin kylpemässä melkein joka toinen päivä matkan aikana. Emme kuitenkaan käyneet niissä ihanissa ja isoissa onseneissa, vaan pienemmissä sentōissa, jotka olivat todella edullisia. Jokaisen hotellimme läheisyydessä oli pieni paikallinen sentō-kylpylä ja olihan nuo kaikki pakko käydä tarkastamassa.

Japanin-matka oli siis täynnä edukkaita kylpyläkokemuksia, mutta edullisuus toi eteensä myös sen, ettei näissä pienissä paikallisissa kylpylöissä oikein taidettu englantia. Onneksi siskolla oli hieman japanin alkeita hanskassa ja pääsimme tällä (ja viittomalla) pitkälle monissa tilanteissa. Kaikki sentōt, jossa vierailimme, olivat siis vaatimattomampia paikallisia kylpylöitä, mutta todellakin asiansa ajavia. Hinnatkaan eivät huimanneet päätä: n. 3 € / hlö hinnalla pääsi kylpemään ja pesemään päivän tomut pois kropastaan jokaisessa sentōssa. Yritän koota nämä sentōt vielä erikseen nostoiksi tulevaan hotelli-postaukseen, niin näette, että missä me ollaan lilluttu.

Tähän väliin pitää kuitenkin sanoa pieni harmituksen sana tatuoiduille ihmisille: tatuoinnit olivat kylpylöissä kiellettynä. Koska näissä kylpylöissä ei käytetä ollenkaan uimapukua, ei tatuointeja saa piiloon ja samalla pääsy evätään tatuoiduilta. Joitakin poikkeuksia on, eli on olemassa myös tatuointiystävällisiä kylpylöitä, mutta niitä kannattaa googlata etukäteen. Myöskään uimarannoille tai kuntosaleille ei ole tatuoituna asiaa. Mikäli mielesi tekee kylpylään, mutta ihollasi on mustetta, kurkkaa vaikkapa tämä postaus (englanniksi), jossa aiheesta on kerrottu lisää.

Japanin-matkamme oli täynnä tuhansia askeleita ja lyhyitä jonoja.

Me käveltiin joka päivä keskimäärin 20 000 askelta. Tämä kahden viikon loma kävi siis myös hyvin kävelytreenistä. Käytimme paljon metroa ja välillä busseja, mutta käytimme myös jalkojamme ja paljon näemmä niitä käytimmekin. Koska me matkustettiin rinkat selässä, näimme myös parhaaksi talloa rinkkojen kanssa katuja pitkin mieluummin kuin täyteen ahdetuissa busseissa tai metroissa. Täytyy kyllä myöntää, että kerran meinasi usko loppua omaan kuntoonsa + 35 helteessä Kiotossa, kun päätimme kävellä isot rinkat selässä juna-asemalta hotellille n. 4 km matkan. Mutta tästäkin selvittiin, vaikka vähän hikee pukkas päälle.

Japanissa on paljon nähtävää ja koettavaa, mutta me välteltiin suurimpia jonotteluja. Joku saattaa nyt siellä ruudun toisella puolella ihmetellä, että miksi emme tehneet sitä tätä ja tuota, mutta juttu oli niin, että me ei koeta matkustavamme sen vuoksi, että voidaan jonottaa jollekin hulppealle nähtävyydelle.

Meiltä jäi varmaan moni ”must see” -kohde näkemättä, sillä emme halunneet ihmispaljouteen jonottelemaan, mutta en koe, että olisimme menettäneet mitään. Suurimman jonotuksen teimme teamLab Borderless -näyttelyyn, jossa jonotusaika oli 30 min. Tuo näyttely oli mielestäni tuon jonotuksen arvoinen. Sen sijaan esimerkiksi Kioton kultainen temppeli oli mielestäni ihan turha, sillä alue oli niin täyteen ahdettu ihmisiä, ettei alueesta voinut nauttia ollenkaan. Japani on täynnä ihania pieniä temppeleitä ja toinen toistaan hurmaavampia alueita, joten ”must see” -nähtävyyksien perässä on mielestäni vähän turha juosta orjallisesti.

Itselleni tärkeitä asioita matkoilla on se, että pääsen aistimaan paikan tunnelmaa, oppimaan uusia asioita ihmisten tavoista ja kulttuureista sekä se, että saan oikeasti olla välillä ihan vain lomalla. Rakastan päämäärätöntä hapuilua, eksymistä yllättäviin ravintoloihin ja yllättäviä kohtaamisia ihmisten kanssa. Meidän Japanin-matka oli mielestäni vallan täydellinen, sillä tämä reissu oli aivan meikäläisten näköinen.

 

Tällä hetkellä jalat ovat rakoilla, takana on useita tallattuja kilometrejä, mielenkiintoisia ravintoloita, useita kohtaamisia paikallisten kanssa, kymmeniä edamame-kulhoja ja rentoutunut olo, plus jet lag painaa päälle, mutta silti sydän sykkii Japanille. Tämä reissu oli odotettu ja tuli todellakin tarpeeseen. Japani hurmasi ja jätti jälkensä muistoihin ja sydämeen.

Oletko sinä käynyt reissulla Japanissa? Millaisena maa jäi mieleesi?

Psst! Seuraathan meikäläistä ja blogia jo näissä kanavissa? Instagram: @miraorvokki, Facebook: @pondekengissa, Twitter: @miraorvokki

Matkalle koiran kanssa – lemmikkieläinpassin hankinta Savalle

Yhteistyö, passi ja rokotteet saatu: Evidensia Eläinlääkäripalvelut

Jo vuosia ennen Savan saapumista elämäämme olimme toivoneet, että meillä on joskus koira nimeltä Sava. Sava, jonka nimi on päätetty Sloveniassa Sava-joen varrella. Sava, joka pääsee matkustamaan kanssamme. Sava, joka jonain päivänä matkaa kanssamme Sloveniaan Sava-joen varrelle.

Huhtikuussa se sitten iski. Matkakuume. Tai tämä matkakuume oli ollut jo kauan, mutta tuolloin varasimme viimein sen toivotun yhteisen matkan Sloveniaan. Pian sähköpostiin kilahti myös Savan lentoliput ja positiivinen jännitys matkasta alkoi. Kun kaikki muut asiat matkan ja hotellin, autonvuokrauksen sekä lentojen osalta hoidettu, oli aika ryhtyä Savan passin hankintaan ja muiden hommien selvittelyyn. Otin Savan passiasioiden kanssa luonnollisesti yhteyttä Evidensiaan, sillä Evidensian Tikkurilan toimipiste on Savalle ja meille tutuin eläinlääkäriasema.

Varasimme tälle käynnille normaalia pidemmän ajan useiden kysymysteni kanssa, sillä halusin kirjoittaa itselleni ja teille koiran kanssa matkaajille pienen tietopankin EU-alueella matkaillessa. Toivottavasti tämä tietopaketti palvelee mahdollisimman monta karvakorvaisen perheenjäsenen kanssa matkailevaa.

Meille oli selvää, että käännymme passin ja mahdollisten rokotteiden osalta Evidensian puoleen, sillä Tikkurilan Evidensia on meidän lähin eläinlääkäriasemamme ja olemme yhtä poikkeusta lukuun ottamatta tehneet kaikki Savan vaadittavat käynnit Evidensiassa.

Me ollaan käyty Tikkurilan klinikalla niin hampaiden poiston, silmätulehduksen kuin penturokotteiden kanssa ja homma on toiminut aina niin hyvin, että turha sitä on alkaa tuttua ja turvallista vaihtamaan. Meidän onneksi klinikalle osui myös Savan lempilääkäri Suvi, joka hoiti myös passi- ja rokotusasiamme tällä erää. Kaikki lääkärit ja hoitajat ovat aina ottaneet meidän hienosti vastaan, mutta Suvissa on jotain sellaista, josta Sava pitää. Pääsipä meidän kakaralta myös kerran ilopissat lattialle, kun tajusi että siellä se tuttu eläinlääkäri taas mua hoitaa. Parasta, kun on tuttu paikka, jonne aina mukava palata – oli se sitten iki-ihana Slovenia tai eläinlääkäriasema.

Itse passista, rokotteista ja matkustamisesta lisään vielä, että katselin tietysti ennen käyntiä mahdollisia tietoja Ruokaviraston sivuilta, mutta meikän tuurilla remontissa oleva saitti ei antanut itselleni tuolloin ihan aukottomia vastauksia. Näin ollen koin, että sain kunnon mielenrauhan vasta Evidenssiassa käynnin jälkeen. Uskon myös, että käynti eläinlääkärillä ensimmäisen matkan kanssa vierittää monta ”typerää kysymystä” ja huolta hartioilta vaikka kuinka Ruokaviraston sivuja lukisi, sillä jokainen lemmikin kanssa reissuun lähtevä haluaa varmasti minimoida kaikki riskit ja on lohduttavaa, että edessä oleva elävä ihminen antaa neuvoja ja vinkkejä matkaa varten. Evidensia osoitti meille taas, että täällä me asioidaan jatkossakin.

Mutta nyt itse asiaan: miten passin hankinta sujui, mitä kannattaa ottaa huomioon, mitä pakata mukaan matkalle ja mikä voi estää koiran paluun Suomeen tutusta ja turvallisesta EU-maasta?

Miten itse lemmikkieläinpassin hankinta meni ja mitä sitä passia varten oikein tarvitaan?

Lemmikkieläinpassin hankinta on itsessään todella yksinkertaista, sillä vaatimuksia passille ei ole paljoa. Passin saamista varten koira tulee olla tunnistemerkitty (mikrosiru tai tatuointi) ja rokotettu raivotautia vastaan. Nämä ovat ainoat vaatimuksen EU-passin saantiin (tämä juttu on kirjoitettu 8.5.2019, tarkistathan ajankohtaiset tiedot vielä Ruokaviraston sivuilta). Passin hinta vaihtelee eläinlääkäreistä ja eläinlääkäriasemista riippuen, mutta pienen empiirisen tutkimukseni mukaan hinnat vaihtelevat keskimäärin n. 35–65 € välillä. Evidensian ajankohtaiset hinnastot klinikoittain löydät täältä.

Sava oli rokotettu jo aiemmin penturokotusten yhteydessä, jolloin tiedot oli merkitty normaaliin rokotuskorttiin. Nyt passia hankkiessa tiedot jo annetuista rokotteista siirrettiin sinetöitynä (lääkärin allekirjoitus ja rokotteen tiedot sinetöitiin läpinäkyvällä tarralla passiin). Savan kaikki rokotteet kulkevat siis tästä eteenpäin passissa ja vanhan rokotuskortin saa unohtaa. Sava myös punnittiin ja tarkistettiin perusjuttujen osalta (sydämen lyöntejä, silmiä, hampaita) ja kaikki näytti hyvältä. Pian meillä olikin käsissämme Savan pieni passi ja pian ylpeä kääpiömäyräkoira pääsi poseeraamaan passinsa kanssa Tikkurilan eläinlääkäriaseman sohvakaluston päällä.

Mitä kannattaa huomioida Suomesta muulle EU-alueelle matkatessa?

Kun lemmikille on hankittu asianmukainen passi, ei teikäläisellä pitäisi tulla suurempia mutkia matkaan EU-alueella. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vaikka muita rokotepakotteita ei välttämättä ole, se ei tarkoita sitä, etteikö koiraa kannattaisi rokottaa matkaa silmällä pitäen. Esimerkiksi Sava rokotettiin tällä erää Evidensiassa leptospiroosia vastaan. Leptospiroosi on kuumetauti, joka voi tarttua myös koirasta ihmiseen ja sitä esiintyy lämpimillä ja kosteilla alueilla. Yllätyin siitä, että Slovenia oli jo leptospiroosiriskin alueella. Slovenia kuuluu myös sydänmatoalueeseen, joten mukaamme tarttui matkaa silmäillen myös lääkitys tätä vastaan. Leptospiroosi ja sydänmatolääkitys eivät siis ole pakollisia, mutta suositeltavia ikävien riskien takia.

EU-alueella matkaaminen on siis helppoa, kunhan lemmikillä on voimassa oleva passi sekä raivotautirokotus. Joitakin pieniä poikkeuksia kuitenkin on, kuten esimerkiksi Suomeen tai Norjaan palaaminen. Tästä lisää seuraavan otsikon alla.

Mitä kannattaa huomioida paluumatkalla Suomeen? Mikä on ekinokokkoosi ja miten se pitää huomioida paluumatkalla, ettei pääsy takaisin Suomeen esty?

Ajattelin itse ensin, että Suomeen palaaminen on varmasti sujuvaa ja stressitöntä, sillä EU-alueella liikkuminen on niin helppoa. Suht helppoa se paluu tosiaankin on, mutta ei aivan niin yksinkertaista kuin Suomesta pois matkaaminen, sillä koira pitää olla lääkitty ekinokokkoosia vastaan ennen Suomeen paluuta (myös Irlanti, Iso-Britannia tai Malta vaativat kyseisen lääkityksen ennen maahan saapumista). Kukaan ei halua mukaansa EU-alueen ekinokokkeja, eli heisimatoihin kuuluvia lihansyöjien loisia, eihän? Mikä homma siis ekinokokkoosilta suojautumisen kanssa? Minäpä kerron!

Ekinokokkoosilta voi suojautua kahdella eri tyylillä: joko käyttämällä 28 vuorokauden sääntöä tai käymällä eläinlääkärillä kohdemaassa.

  • 28 tunnin sääntö tarkoittaa sitä, että koira lääkitään Suomessa eläinlääkärissä kaksi kertaa ennen matkan aloittamista (min. 1 vuorokauden ja max. 28 vuorokauden välein toisistaan). Kun koira on saanut molemmat lääkkeet saa se toisesta lääkkeestä lähtien matkustaa vapaasti kaikissa EU-maissa, Norjassa, Sveitsissä ja Islannissa yhteensä 28 vuorokauden ajan (annetut lääkkeet merkitään passiin). Kun matka on tullut päätökseen ja koira on palannut Suomeen, eläinlääkäri lääkitsee koiran vielä kerran ekinokokkoosia vastaan. Kaikki lääkinnät merkitään myös lemmikkieläinpassiin.

 

  • Mikäli koiralle annetaan lääke ekinokokkoosia vastaan Suomen ulkopuolella, täytyy lääkitys antaa Suomen ulkopuolisessa EU-maassa eläinlääkärin toimesta 1–5 vuorokautta ennen Suomeen paluuta. Lääkkeen antamisen yhteydessä lääkäri merkitsee lääkityksen koiran passiin. Lääke pitää antaa minimissään 24 tuntia ennen Suomeen paluuta, joten jos jätät lääkityksen viimetippaan, pyydä eläinlääkäriä merkitsemään myös lääkkeen annon kellonaika passiin. Näin vältyt ikäviltä yllätyksiltä paluumatkalla.

Muista siis selvittää kohdemaan eläinlääkäreiltä, että saatte lääkityksen ekinokokkoosia vastaan tai hoida homma stressittömästi jo Suomen päässä.

Muista pakata mukaan lemmikin oma matka-apteekki ja tarkista, että vakuutus on voimassa myös ulkomailla!

Meillä on Savan kanssa matkaillessa aina mukana matka-apteekki, myös Suomessa, mutta onneksi Evidensiassa muistutettiin vielä tämän tärkeydestä. Matka-apteekki on osoittautunut tosiaankin meidän kohdalla hyväksi jutuksi, joten suosittelen sellaista jokaiselle karvakorvan kanssa matkailevalle, olit sitten Suomessa tai ulkomailla. Sava ei ole onneksi matkapahoinvointinen, eli matkapahoinvointilääkettä emme ole joutuneet koskaan antamaan, mutta mukanamme Savan matka-apteekissa kulkee aina: elektrolyyttijauhe, vetyperoksidi (kyllä, Sava on kova syömään vääriä asioita ja tällä hänet saa oksentamaan), sidetarpeet ja tarvittaessa punkkilääke.

Muista myös tarkistaa ennen matkan alkua, että lemmikin vakuutus on voimassa myös ulkomailla. Jos pidät huolta omasta matkavakuutuksestasi, niin muista huolehtia koirasikin vakuutuksesta ja jos et voi juoda kohdemaassa hanavettä, niin älä anna hanavettä myöskään koiralle. Helppoa, eikös?

Lemmikkieläinpassi, rokotusten tarkastus, ekinokokkilääkitys, matka-apteekki ja vakuutus – kaikki kunnossa ja sitten vain reissuun! Koiran ehdoilla tietysti.

Odotan innolla Savan ensimmäistä matkaa ulkomaille. Tiedostan kuitenkin myös sen, että Sava voi pelätä lentokoneessa ja voimmekin huomata matkalla, ettei reissaaminen Suomen ulkopuolelle ole välttämättä Savan pala kakkua. Mikäli reissu osoittautuisi Savalle stressaavaksi, jätämme Savan seuraavalla kertaa kotiin. Uskon kuitenkin, että matka menee hyvin, sillä Sava on todella tottunut liikkumaan uusissa paikoissa niin autolla kuin junalla, eikä suurempaa paniikkia ole ollut koskaan havaittavissa. Toivottavasti meidän matka Sloveniaan on kuitenkin juuri sellainen, kun joskus monia vuosia sitten toivottiin sen olevan. Meidän kauan haaveiltu Sava pääsee viimein kanssamme Sava-joelle.

Sitten vielä muutama linkki helpottaakseenne teikäläisiä. Evidensian ajanvarauksen löydät täältä (Evidensia), lisätietoa lemmikkieläinpassista täältä (Evidensia), lemmikin kanssa matkailusta lisää täältä (Ruokavirasto). EU:n movements of pets -ohjeet löytyy taas täältä.

Oletko sinä matkaillut koiran kanssa ulkomailla? Lisäisitkö listaan vielä jotain? Jaa parhaat vinkkisi kommenttiboksissa, sillä vinkkejä ja ideoita ei voi koskaan olla liikaa!

 

Psst! Seuraathan meikäläistä ja blogia jo näissä kanavissa? Instagram: @miraorvokki, Facebook: @pondekengissa, Twitter: @miraorvokki