Monthly Archives

huhtikuu 2019

Ja tulevan kesän kotimaankohde on..

Rikun ja Tunnan #suomimatkahaaste sai meikän villiksi ja pyysinkin edellisessä postauksessani, että te päätätte tulevan kotimaanmatkakohteeni. Tarkka analyysiraati on nyt tehnyt pivotoinnit ja kotimaankohteeksi valikoitui Turku! Siis Turku!

Turku ohitti oman ennakkosuosikkini Rovaniemen kirkkaasti. Turku kahmi 25 ääntä ja Rovaniemen äänisaalis jäi vain 14 ääneen. Ahvenanmaa oli vahva kolmonen, 12 äänellä.

Yritin aluksi rustata teille huikean paljastusvideon tästä kohdeäänestyksestä, mutta lopputuloksen näette alla. Meikästä ei tuu ihan vielä tubettajaa, mutta ei täs nyt aivan kaukana olla, vai mitä?

Turkua nostettiin mm. seuraavilla vinkeillä ja ylistyssanoilla:

 

”Aurajoki ja laivat. Kansainväliset markkinat, Ruisrock (ei ehkä sulle:)) saaristo, samppalinna (maauimala, teatteri, skumppaillat Ravintilat: Kaskis, Smör, Tiirikkalaan viinille ja kakulle. Kakolan ruusu , ruokailua entisessä vankilassa ja sit sehieno funikulaari. Suomen Joutsen (koska oot viimeksi käynyt?) ja samalla merimuseo (Forum Marium) Ruissalon luonnon puisto. Oliko tässä ensi hätään?”

”Pikaruokapaikoista Vg wok, ravintoloista Kaskis, Pinella ja myös Blankon ja Tårgetin terassit on ihania! Kannattaa vuokrata Låna-vene, sillä pääsee itse ajelemaan edestakas Aurajokea :) ja ehdottomasti käymään Ruissaloon vesibussilla!”

”Mitä tulee kaupunkeihin, koko Suomessa ei oo mitään nii kaunista kuin Turku kesällä. Turussa on kokoonsa nähden ihan mieltsit lounasmestat, ja let’s face it – mitä iltaa ei jokilaivat paranna?”

”Hyviä ruokapaikkoja (mm. Herkkunuotta kauppahallissa, Tårget, Mami, Kaskis jne). , föri-ajelu ja jokke-jokilautta, Suomen suurimmat Tammimetsät (Ruissalo).. Ja jos haluu nähdä kuinka kaupunki vajoaa ihan konkreettisesti tai siltä ei voi välttyä eli toriparkin kaivaukset keskustassa.”

”Turku on Suomen ruokapääkaupunki eli kulinaarisia elämyksiä kohtuuhinnalla tarjolla. Kannattaa tutustua Food Walk -korttiin, jos ei ole vielä tuttu. Turussa mahtavia museoita, joissa jatkuvasti upeita näyttelyitä. Sen lisäksi paljon kivoja tapahtumia koko ajan, etenkin kesällä. Ja Aurajokiranta. Se on kyllä yksinään jo syy, miksi Turussa viihtyy.”

”No Turku on Suomen paras kesäkaupunki! Ja siellä on niin hyvät ravintolat jokirannassa – Tintå, Blanko, Pub Niska yms yms. Ja ne jokilaivat!”

”Suomen vanhin kaupunki ja kaunis kesällä! Joen ranta mahtava kesällä! Tuomiokirkko on hieno ja siellä on erilaisia konsertteja pitkin vuotta/kesää/viikkoa, käy kuuntelemassa miltä kuulostaa kirkon komeat urut ja Katarina maununtytär nukkuu ikiunta tähtitaivaan alla. Suomen linnoista Turun omassa huippu opas kierrokset, käy kuulemassa mitä kautta haarukka tuli Suomeen ja sen jälkeen käy ars nova- aboa Vetuksessa katsomassa tätä haarukkaa ja tutustumassa vanhaan 1500 luvun aitoon Turkuun. Teini on hyvä ravintola ja legendaarinen apteekki vares leffoista kannattaa käydä testaamassa. Ja illat vietetään tietenkin jokilaivoilla. Joka kesä päädyn Turkuun edes yhdelle reissulle, paras kesäkaupunki!”

 

Turku oli kyllä itselleni todellinen yllättäjä, sillä olin aivan varma, että teikäläiset pistää meitsin Rovaniemelle tai Ouluun! Ihan mahtava ylläri, koska Turku on oikeasti mulle todella tuntematon paikka ja näyttää siltä, että teikäläiset tuntee meikäläisen tuon ruokarakkauden osalta. Tuli ihan vesi kielelle näistä vinkeistä, ootte super!

Näin lyhyellä tarkastelulla näyttää siltä, että ensi kesänä on pakko testata iltaa jokilaivoilla ja hyvissä ravintoloissa. Myös haarukan saapuminen Suomeen jäi kiinnostamaan. Mulla on vähän sellainen kutina, että kesä ja Turku tulevat valloittamaan meikäläisen. Luonnollisesti haluaisin napata Savan mukaan reissulle, ehkä Savallekin löytyy jotain mielenkiintoista Turusta?

Näihin kuviin ja tunnelmiin lyhyen postauksen kautta, sillä meikäflikka suuntaa tänään: TURKUUN! Tämä reissu oli tosiaankin vain hauska sattuma, sillä lähden Sokos Hotellien vieraaksi. Varsinainen #suomimatkahaaste on tulossa siis kesällä, mutta mahtavaa, että pääsen jo nyt vähän aistimaan Turun tunnelmaa opastettuna.

Huisia viikonloppua tyypit! ♥

Psst! Seuraathan meikäläistä ja blogia jo näissä kanavissa? Instagram: @miraorvokki, Facebook: @pondekengissa, Twitter: @miraorvokki

Sanoista tekoihin – päätä meitsin seuraava kotimaankohde!

Kotimaan matkamessuilta se kajahti, sellainen kuin #suomimatkahaaste Madventuresin Rikun ja Tunnan suusta:

”Haastamme kaikki kotimaan reissulupaukseen, eli etsimään Suomesta uuden matkakohteen, perinneruoan ja kokeilemaan sellaista, mitä et ole ennen kokeillut”

Tämän haasteen innoittamana ajattelinkin nyt kokeilla täysin uutta tapaa matkakohteen valinnalle ja meikähän päätti, että te huikeat lukijat saatte päättää meikäläisen seuraavan kohteen kotimaassa.

Pistäppä siis oma ehdotuksesi tulemaan ja päätä meikäläisen tuleva kotimaanmatkakohde klikkaamalla tästä (linkki johtaa kyselylomakkeeseen).

Olisi mahtavaa, että matkakohde olisi tavoitettavissa junaraiteita pitkin, mutta koska olen avoin kaikille, lisäsin kyselylomakkeeseen myös vapaan kentän. Mahtavaa olisi myös saada vähän vinkkejä ja perusteluja siitä, miksi meikäläisen kannattaisi suunnata juuri teikäläisen kohteeseen. Mikäli koet, että teikäläinen olisi vaikka hyvä paikallisopas tai sulla olis jotain muuta sydämelläs, saat ilmaista senkin.

Kohteen valinta tehdään helpoksi, eli eniten ääniä saanut matkakohde voittaa ja tekemiset kohteessa määräytii vinkkien kesken. Reissun ajankohta sijoittuu kesään, tarkempi ajankohta varmistuu myöhemmin. Raportteja reissusta saatte sekä Instagramissa että blogin puolella. Äänestys päättyköön maanantaina 22.4. klo 15. Bring it on!

 

Psst! Seuraathan meikäläistä ja blogia jo näissä kanavissa? Instagram: @miraorvokki, Facebook: @pondekengissa, Twitter: @miraorvokki

Minä, surkea kotimaanmatkailija – bucket list kaikille syntisille

Disclaimer: osallistun tällä postauksella kirjoituskilpailuun, mutta juttu on kirjoitettu käsi sydämellä.

Myönnän sen. Olen surkea kotimaanmatkailija. Joka vuosi ajattelen, että nyt minä kannan korteni kekoon kotimaanmatkailun kanssa ja tänä vuonna minä tutkin oikeasti tätä upeaa kotimaatani, enkä anna kaukokaipuun nostaa päätään.

Yeah, right – se onkin meikäläiselle aina helpommin sanottu kuin tehty.

Myönnän olevani syntinen kotimaanmatkailun saralla. Teen kyllä viikonloppureissuja, mutta useimmiten matkani suuntautuvat kotikonnuille vanhempien tykö Parkanoon, ystävien luokse Jyväskylään, tai sisaren ja ystävien luo Tampereelle. Nämä kolme kaupunkia: Parkano, Jyväskylä ja Tampere ovat olleet ainoat kotimaanmatkailuni kulmakivet. Muuta ei ole tullut paljoakaan harrastettua, vaikka matkailu kotimaassa on järjettömän helppoa (ja kaiken lisäksi suht ekologista) hyvien juna- ja bussiyhteyksien takia.

Istuin eilen Sokos Hotel Flamingossa Rantapallon blogi-illassa kuuntelemassa juttuja vastuullisesta matkailusta sekä matkailusta kotimaassa ja mietin taas kerran, että mihin se kova tarmoni matkailuun kotimaassa katosi uudenvuoden päivän jälkeen.

En ole tosin ollut täysin mätä, sillä olen tänä vuonna jo onnistunut viettämään ihanan staycation-syntymäpäivän Helsingissä ja parin viikon päästä minua kutsuu Turku. En voinut kuitenkaan olla ajattelematta sitä faktaa, että matkailu kotimaassa on ollut mulle se ”kyllä sitä vielä joskus ehtii” – mutta entä, jos en ehdikään?

Istuin hetken omien ajatusteni vankina ja mietin, että kävin kerran melkein Rovaniemellä. Se oli Finnairin A350 testilento. Emme kuitenkaan laskeutuneet, vaan kone vedettiin takaisin korkeuksiin alustavan laskeutumisen jälkeen ja palasimme takaisin Helsinki-Vantaalle. Näin kuitenkin jo Rovaniemen maaperän. Olin jo melkein nuuhkimassa Lapin syksyä. Olin niin lähellä, mutta silti niin kaukana. Pian Lapista muistutti enää A350 -koneen katossa loimuavat koneelliset revontulet. Sitten tajusin, että minun pitää kirjoittaa kotimaanmatkailusta bucket list itselleni sekä kaikille muille syntisille, jotka eivät osaa vielä matkailla kotimaassa. Jos jotain sanoo ääneen, niin se toteutuu – ehkä sama pätee myös kirjoittamiseen. Tänä vuonna on pakko toteuttaa tältä bucket listiltä jotain.

Tämä postaus johdattaa teidät 6 x matkalle kotimaahan. Olen nostanut listalle kohteita, josta kokisin itse nauttivani, sekä asioita, mitä haluaisin oikeasti kokea kerran elämässä.

Tarkoitus on, että kohteet ovat suht helposti tavoitettavissa maateitse, koska lentäminen kotimaassa tuntuu itsestäni vähän hassulta, sillä kotimaan verkosto on mielestäni maateitse hyvin kattava. Maateitse matkustamisen lisäksi haluan myös, että valintani auttavat kotimaan matkailuyrittäjiä pitämään yrityksensä pystyssä ja tukemaan paikallista. Haluan uskaltautua maistamaan perinteisiä suomalaisia ruokia ja tukea suomalaista kulttuuriperintöä.

Staycationit ovat nostaneet päätään ja ovat nyt muodissa. Itse ajattelin pitkään staycationia todella marginaalisesti ja sellaisena lomana, mikä on pakko tehdä kotikaupungissa tai max. 30 min matkan päästä kotoa. Nyt, kun mietin asiaa vähän pidemmälle tulin siihen tulokseen, että voihan se oman elämänsä staycation olla ihan vaikka missä täällä kotimaassa, sillä kotimaassa matkaillessa jalat eivät nouse ilmaan kiitoradalla. Täällähän me pysytään, samalla maaperällä, lähdettiin sitten 30 min tai 13 tunnin matkan päähän junan tai auton kyydissä.

Mutta mitäs sanot, lähdetäänkö sitten unelmien staycation sekä bucket list -matkalle Suomeen?

Kotimaan kohde 1: Suomen itäisin piste ja Jerusalemi

Meikäläisen veri on aina vetänyt itään. Enemmän tosin Venäjän-matkoille, Itä-Eurooppaan ja Aasian suuntaan kuin Suomen itään, mutta ehkä se veren vetäminen itään on yksi niistä jutuista, miksi Suomen itäisin piste kiehtoo meikäläistä jo pelkästään nimenä. Suomen itäisin piste sijaitsee Ilomantsissa ja on 70 kilometriä idempänä kuin itselleni tuttu ja turvallinen Pietari. Itäisimmän pisteen rajamerkistä pohjoiseen oleva rajaosuus on Stolbovan rauhassa Ruotsi-Suomen ja Venäjän välille määritettyä rajaa ja rajamerkistä etelään oleva rajaosuus on taas talvisodan jälkeen Moskovan rauhassa määritettyä valtakunnan rajaa.

Haluan ehdottomasti joskus vielä vierailla Suomen itäisimmällä pisteellä. Samalla reissulla haluaisin myös käydä niin myös Ilomantsissa sijaitsevassa Jerusalemissa, ihan vain nimen takia ja sellaisella pienellä tutkimusmatkalla Suomen itään, sillä ei tämä lännestä kotoisin oleva flikka oikeasti tunne idän kulttuuria, murretta, tapoja ja asioita melkein ollenkaan. Suomen itäisintä pistettä lähinnä oleva juna-asemallinen kaupunki on muuten Joensuu, josta autolla itäisimmälle pisteelle menee noin 2 tuntia. Tähän haaveeseen saisi yhdistettyä siis luontomatkailua, historiaa ja Joensuun, jossa en ole vielä koskaan käynyt.

Suomen ja Euroopan Unionin mantereen itäisin piste sijaitsee Ilomantsin kunnan Hattuvaaran kylän Virmajärvellä. Paikka sijaitsee saaressa, jossa Suomen ja Venäjän valtakunnan raja tekee 54 asteen mutkan. Rajan ylimalkainen kulku muuttuu koillisesta luoteeseen. Itäpisteen katselupaikalla voi vierailla ilman rajavyöhykelupaa.” – Rajavartiolaitos

 

Kotimaan kohde 2: Imatrankoski

Käsi pystyyn, jos olet käynyt Imatrankoskella. Minä en taaskaan voi kättäni tälle nostaa, siksi siis tämä päätyy bucket listille. Imatrankoski on Suomen vanhin matkailunähtävyys, joten se fakta, ettei ole koskaan käynyt paikan päällä on hieman syntistä. Jos tänne matkustettiin jo 1700-luvulla, pitäisi yhden pienen Viitasalonkin onnistua siinä 2000-luvulla. Sanomattakin on selvää, että Imatralla pakollinen valokuvauskohde olisi Imatrankosken lisäksi ehdottomasti Valtionhotelli, joka on seissyt ylväänä Imatralla jo vuodesta 1903. Majoitukseksi valitsisin kuitenkin jonkun ihanan luonnon lähellä olevan vaihtoehdon Saimaan rannalla, esimerkiksi teltan, laavun, aitan tai kesähotellin. Jotenkin se kesäinen Saimaa ja sen luonnon lähellä yöpyminen olisi mielestäni juuri se oikea juttu. Talvella tosin teltassa voisi tulla vähän vilpoinen.

”Venäjän keisarinna Katariina II:n vierailun jälkeen Imatran ”löysivät” muutkin Pietarin aateliset ja Suomen suuriruhtinaskunnan ylhäistö. Kirjailijat, taiteilijat ja säveltäjät eri puolilta Eurooppaa kävivät hakemassa inspiraatiota Imatran partaalta. Kosken kuohuissa saattoi myös ”muodikkaasti” päättää päivänsä. 1900-luvun alussa Imatra oli niin suosittu, että sinne tuli päivittäin 14 junavuoroa Pietarista ja yhdessä Imatran Valtionhotellin kanssa ne muodostivat yhden Suomen ensimmäisistä matkailukohteista.” – GoSaimaa

 

Kotimaan kohde 3: Kolin kansallismaisemat

Taas yksi paikka, missä en ole vielä koskaan ollut. Koli on aina kiehtonut meikäläistä maisemillaan ja rauhoittavalla olemuksellaan. Kaikki ystäväni, jotka ovat viettäneet lomaa Kolilla, ovat kehuneet paikkaa yllin kyllin. Koli profiloituu mielestäni erityisesti rauhoittavana paikkana, luonnollisena ja aitona. Sellaisena paikkana, jossa ei ole kiire mihinkään. Ystäväni Veera on muuten tituleerannut Break Sokos Hotel Kolin suosikkihotellikseen Suomessa. Ehkä meikäläisten pitää pian käydä kurkkimassa, pitääkö ystävän suositus paikkaansa. Kolilla minua kiinnostaa erityisesti patikointi, luonnossa viihtyminen sekä Sokos Hotel Kolin Uumen-tapahtumat, sillä jos energia siellä kohoaa oikeasti Pielisen Karjalan mytologiasta, niin haluan kokea sen. Karjala kiinnostaa itseäni muutenkin, juuri ehkä sellaisessa tarunomaisessa perspektiivissä.

”Uumen on vastakohta kaikelle pinnalliselle. Uumen on tuore sekä ikiaikainen, oma sekä yleismaailmallinen, abstrakti sekä käsin kosketeltava. Tekemisestä, kokemisesta, syvälle kolahtavista oivalluksista ja Pielisen Karjalan mytologisesta energiasta kumpuava uudistava voima, joka johdattaa meidät kohtaamaan itsemme ja ylittämään omat rajamme. Uumen vastaa kaikilla elämänalueilla vahvasti nousevaan hyvinvointitrendiin tarjoamalla rauhoittumista, muutosta ja vaikuttavia kokemuksia kaipaaville ihmisille helppoja sekä inspiroivia polkuja itsensä kehittämiseen.” – Sokos Hotels


Kuva lainattu: Bengtskärin Majakka

Kohde 4: Suomen eteläisin matkakohde ja Bengtskärin majakka

Bengtskär sijaitsee Suomenlahden edustalla ja sinne on matkaa n. 30 kilometriä Hangosta. Majakan historia ulottuu yli 100 vuoden taa ja täällä pääsee majoittumaan entisten majakanvartioiden huoneissa. Bonushan on tietysti se, että majakan jokaisessa huoneessa on merinäköala. Koska asumme aivan juna-aseman nurkilla, meikäläisten olisi helppo hypätä junaan, tehdä yksi vaihto ja körötellä Hankoon valtion rautateiden kyydissä. Hangosta saarelle täytyisi ottaa vene. Tämä olisi ehdottomasti yksi sellainen kerran elämässä -kokemus, joka on pakko toteuttaa joskus. Yö majakassa kuulostaa vain niin houkuttelevalta. Tämän haaveen juuret osaan muuten tunnistaa. Tämä haave vie minut aikamatkalle yli 20 vuoden taakse, kun istuin juuri valmistuneen omakotitalon parkettilattialla Parkanossa ja katselin Muumit ja majakanvartija -jaksoa uuden kodin uudesta televisiosta. Kotona kaikki oli niin uutta, mutta televisiossa oleva majakka mielestäni useiden vuosien takaa.

”Merimatka avomerelle on itsessään elämys. Horisontissa näkyy aluksi vain merta ja pieneltä näyttävä majakka. Majakan ääriviivojen seuraamisen voi aloittaa jo kaukaa, ja sitä mukaa kun matka edistyy, torni näyttää yhä suuremmalta. Kun laiva vihdoin kiinnittyy laituriin, ei voi muuta kuin hämmästellä rakennuksen mahtavuutta ja tornin korkeutta.” – Bengtskärin majakka

 

Kotimaan kohde 5: Rovaniemi, se melkein saavutettu Rovaniemi

Listan neljäs kohde on Rovaniemi, joka oli niin lähellä, mutta silti niin kaukana. Uskotteko, etten ole koskaan nähnyt revontulia? Vaikka olen asunut Parkanossa koko nuoruuteni, on minulta jäänyt revontulet näkemättä. Kotikoti on suht pohjoisessa näin Vantaalta katsoen ja tiedän, että sielläkin on joskus revontulia päästy todistamaan, mutta ei, minä en ole niitä koskaan nähnyt. Jos ja kun joskus päädyn Rovaniemelle, haluaisin ehdottomasti lähteä bongailemaan revontulia kelluen kylmässä vedessä lämpöpuku päällä. Se olisi kokemuksien kokemus. Toivottavasti myös revontulet näyttäytyisivät, siitä kun ei voi olla varma.

Rovaniemi olisi juuri se kohde, mihin haluaisin matkustaa junalla. Hypätä junaan Tikkurilasta, ihailla maisemia koko pitkän junamatkan ja nousta pois Rovaniemellä. Yöjuna olisi varmasti fiksuin valinta, mutta palaisin halusta matkustaa Rovaniemelle päiväjunalla, jotta näkisin, miten Suomi muuttuu matkalla etelästä pohjoiseen.

”Rovaniemellä voit kokea taianomaiset revontulet monella tapaa revontuliretkellä. Osallistu revontulten valokuvausretkelle, katsele niitä erämaajärvessä kelluen lämpöpuku päällä, tai metsästä revontulia moottorikelkalla tai poroilla. Voit myös yhdistää revontulten metsästyksen saunan kanssa.” – Visit Rovaniemi

 

Kotimaan kohde 6: Vantaa, jonka katuja tässä päivittäin tallaan

Tämä olisi todellakin staycation sanan oikeassa muodossa. Me ollaan asuttu Vantaalla vuodesta 2015 saakka, mutta tunnen loppupeleissä Vantaata järjettömän vähän, mikä on aika hassua. Tokihan tässä on tullut ravattua Jumbossa, lentoasemalla, Tikkurilan juna-asemalla ja Tikkuraitilla, mutta en voisi oikeasti sanoa, että tietäisin, mitä on Vantaa ja vantaalaisuus.

Jos lähtisin unelmien staycationille Vantaalle, niin selvittäisin sen, mitä kaikkea muuta Vantaalla onkaan kuin isoja teitä, hyvät kulkuyhteydet ja suuret varastot ja shoppailumahdollisuudet. Kävisin syömässä jossain Vantaan kauniissa kartanoissa, uskaltautuisin talvella avantoon ja nauttisin savusaunasta Kuusijärvellä ja palaisin kotiin rentoutuneena. Pakko kyllä myös myöntää, että olen tämän lisäksi jonkin aikaa haaveillut Vantaan Flamingon vain aikuisille -teemasta, eli majoituksesta Sokos Hotel Flamingon Harmony -huoneissa ja sen yhdistämistä Flamingo Span vain aikuisille -kylpylään. Ihan vain sillä, etten muista, koska olisin viimeksi ollut kylpylässä ja aivan oikeasti vain rentoutumassa itseni kanssa.

”Vantaa on vastakohtia, jotka mahtuvat samaan kaupunkiin. Vantaa on kansainvälinen ja silti paikallinen. Vantaa on pääkaupunkiseutua, kiinteästi yhteydessä muuhun Suomeen ja maailmaan. Vantaa on moderni ja aina perinteikäs. Vantaalla on teollisuutta, mutta myös luontoa. Siellä on lentokenttä ja 61 omanlaistaan kaupunginosaa. Siellä on ihmisiä ja tilaa. Suuren kaupungin sykettä ja silti aikaa vain olla.” – Visit Vantaa

Bonus: Miksi ja miten matkailla kotimaassa? – ideoita kaikille syntisille

Vaikka olenkin surkea kotimaanmatkailija niin pieni ääni sisälläni kyllä osaa kertoa, miksi minunkin pitäisi matkailla kotimaassa. Minun pitäisi matkailla kotimaassa siksi, että tukisin kotimaamme matkailuelinkeinoa ja jättäisin kolikoita paikallisten yrittäjien laariin. Minun pitäisi matkailla kotimaassa siksi, että tietoisuuteni kotimaasta lisääntyisi ja siksi, että oppisin lisää suomalaisesta kulttuuriperinteestä, nykypäivästä, tavoista ja taruista. On absurdia, että minäkin karkaan useimmiten ulkomaille elämään ja hengittämään tarinoita maailmalta, mutta unohdan, että kotimaakin on täynnä niitä.

Minun pitäisi matkailla kotimaassa siksi, että se on helppoa, vastuullista ja ekologista. Matkailuyrittäjien, kulttuurin ja paikallisten tukeminen jo itsessään vastuullista, mutta Suomi saa bonusta myös siitä, että meillä ollaan oikeasti tietoisia ja osaavia monella saralla. Meillä on Green Key -hotelleja, Luomumatkailuyhdistystä, kestävän matkailun linjauksia, Reilun matkailun yhdistystä ja paljon muuta. Tärkeää on myös muistaa, että meillä on oikeasti neljä upeaa vuodenaikaa, jolloin voimme matkustaa Suomessa ja jokaisen ei ole pakko rynnätä tiettynä sesonkina kuluttamaan tiettyjä paikkoja, vaan matkailua voi tehdä tasaiseesti eri vuodenaikoina. Näin myös ympäristö kiittää ja paikkakuntien yrittäjät. En tiedä olenko se vain minä, mutta mielestäni on mukavempi saada tuloja tasaisesti ympäri vuoden kuin yhtenä suurena piikkinä ja sitten nollatuloilla tietyn ajan eteenpäin.

Minun pitäisi matkailla kotimassa siksi, koska maailma ansaitsee sen. En lupaa, että tulen lopettamaan lentomatkustamista täysin, enkä lupaa sitä, että pystyisin tukahduttamaan kaukokaipuuni. Voin kuitenkin luvata sen, että katselen Suomea aivan uusin silmin. Teen paikallisia valintoja, valitsen matkalla hotelleja ja majoituspaikkoja, joista rahat jää Suomeen. Teen valintoja ruokailuni osalta, suosin matkoillani lähituottajien ruokia, uskallan maistaa sitä outoakin perinneruokaa ja avaan silmiäni uudelleen. Ja yksi tärkeä key point näin peltojen keskellä varttuneena pönden flikkana: älkää heittäkö roskia luontoon ja autojen ikkunoista pellon pientareille.

 

Millaisia vinkkejä sinulla on matkailuun kotimaassa ja mitkä ovat kotimaan unelmakohteesi? Kiinnitätkö samoihin asioihin huomiota kun matkailet kotimaassa ja ulkomailla?

 

Psst! Seuraathan meikäläistä ja blogia jo näissä kanavissa? Instagram: @miraorvokki, Facebook: @pondekengissa, Twitter: @miraorvokki

Oman elämän kvartaalianalyysi – Q1

Kyllä, tämä otsikointi on oman elämän analyytikkovitsi. Meikäläisenhän piti ottaa haltuun kuukausikatsaukset vuonna 2019, mutta arvatkaa, olenko rustannut alkuvuonna yhtään tällaista postausta? No en, tietenkään. :—D

Nyt kuitenkin päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja päätin, että jos en joka kuukausi jaksa kirjoittaa kuulumisiani, niin kvartaaleittain ainakin. Oman elämän kvartaalianalyysiä pukkaa siis!

Oman elämän kvartaalianalyysin teemat ovat vuonna 2019 seuraavat: onnistumiset, fun fact, matkahommat, paras hetki, ei-niin-tähtihetki, sairausanalyysi, korvamadot ja mitä odotan seuraavalta kvartaalilta.

 

Q1 onnistumiset: en ole ostanut yhtäkään sinihomejuustoa ja olen muistanut selkeästi syödä kasviksia puoli kiloa päivässä.

Vuosikatsauksessani hämmästelin sitä, että olin vuoden 2018 aikana ostanut pelkästään meidän viereisestä Prismasta 16 kappaletta oikein kermaista sinihomejuustoa. Meinasin pyörtyä, kun Omat ostot -palvelu löi faktat tiskiin. Vaikken ole mikää ”uusi vuosi ja uudet lupaukset” -tyyppi, niin ajattelin hiljaa mielessäni, että tästä paheesta on pakko ottaa koppi. Alitajuntaanhan se sitten jäi, eikä ostoskorista ole löytynyt yhtään sinihomejuustoa Q1 2019 aikana. Toinen asia, mitä mietin hiljaa mielessäni oli se, että yritän lisätä vielä lisää kasviksia ruokavaliooni.

Mielestäni kulutan kasviksia jo nyt hyvin, mutta selkeästi vuoden ensimmäinen kvartaali on ollut onnistumisien kvartaali, sillä olen ostanut keskimäärin hedelmiä ja vihanneksia n. 16,4 kg/kuukausi, eli n.  530g/päivä. Lapsuudesta aivoihin rullaamaan jäänyt ”puoli kiloa päivässä” on siis virallisesti onnistunut.

En ole koskaan aiemmin tutkinut niin tarkasti kulutustottumuksiani ja ostoksiani, vaan innostunut tästä pöyhimisestä ihan vähän aikaa sitten. Huvia se on tällainenkin huvi?

 

Q1 fun fact: tilasin elämäni ensimmäisen taulun!

Olen jo pitkään seurannut Instagramissa Noora Svärdia, joka maalaa upeita tauluja öljyväreillä ja lyöntimetallilla. Olin jo joskus aiemmin laittanut Nooralle viestiä, että yritän 2019 vuoden puolella tilailla taulua ja onneksi sain tämän tilauksen viimein aikaiseksi alkuvuodesta, sillä hitsi miten hyvä fiilis siitä tulikaan, kun sai tuettua taiteilijaa ja sai itselleen taulun, joka on tehty ihan itselleen ja tilauksesta. Kellään muulla ei ole samanlaista.

Tämä nopea kännykkäkuva ei nyt nosta täysin oikeuksiinsa tätä upeutta, mutta idea varmasti välittyy myös sinne ruudun toiselle puolelle. Eikö olekin kaunis? Lisää Nooran töitä löytyy muuten täältä.

Q1 matkahommat: heikolta näytti matkailun saralla, mutta kesää odotellessa, sillä me lähdetään Japanin lisäksi Sloveniaan!

Meillä on ollut Japanin-matka varattuna viime vuoden toukokuusta saakka. Nyt, kun vuoden 2019 toukokuu ja Japani alkaa häämöttämänä, niin jännitys nousee pintaan. Matkustan Japaniin siis siskoni kanssa ja voin sanoa, että tätä matkaa on odotettu ihan lapsesta saakka. On niin mahtavaa, että me päästään viimein Japaniin ja vielä yhdessä. Pitääkin kirjoittaa piakkoin postaus siitä, mitä meinaamme tehdä Japanissa ja millaisia majoituksia olemme varanneet.

Japanin-matkan lisäksi kunnostauduimme paremman puolikkaan kanssa ja päätimme, että karkaamme kesällä Sloveniaan ja tietysti kääpiömäyräkoiramme Savan kanssa. Varasimme lennot suht spontaanisti ja teimme samalla Savalle varauksen Finnairin kautta. Onnea on, että meidän pieni on niin pieni, että Sava matkustaa kätevästi matkustamossa. Seuraavat etapit ovat sitten lemmikkipassin hankinta, sekä muut käytännön jutut ja niistä tulette varmasti kuulemaan lisää täällä, kun lähemmäs kesäkuukausia mennään.

 

Q1 paras hetki: syntymäpäivät Sokos Hotel Vaakunassa ja viikonloppuretket Sipoonkorven kansallispuistossa

En osannut valita näistä kahdesta, joten laitoin molemmat tähän. Sokos Hotel Vaakuna tarjosi meikälle huikeat puitteet 28-päivän viettoon, mutta toisaalta parhaita hetkiä olivat Q1 aikana ne, kun tutustuttiin Savan kanssa Sipoonkorven kansallispuistoon ja alettiin käymään siellä joka viikonloppu.

En osaa selittää, mikä Sipoonkorvessa sai meikäläisen niin innostumaan siellä ravaamisesta. Yksi painava asia oli kuitenkin se, että Sava nauttii Sipoonkorvessa olosta aivan järjettömästi. Sipoonkorpi onkin ainoa paikka, missä Sava lyö jarrut kiinni, eikä haluaisi millään nousta takaisin autoon. Sipoonkorvessa on muutama reitti, missä kulkee paljon muita koiranomistajia ja Savahan tykkää haistella ja hengailla muiden karvakorvien kanssa, joten tämä paikka on Savalle aivan paratiisi. Ollaan tykästytty Sipoonkorpeen enemmän kuin yhteenkään koirapuistoon. Vaikkakin Sipoonkorvessa koira pitää olla kytkettynä, niin silti Sava nauttii siellä selkeästi enemmän olostaan kuin koirapuistoissa.

Q1 ei-niin-tähtihetki: vierailulla olevien koirien kakat oman kodin lattialla ja matolla

Haha syvimmät pahoitteluni tästä, mutta tää on tosi. Meillä oli eräänä maaliskuisena päivänä kaksi koiravierasta, joista molemmat päättivät asioida lattiallamme muutaman tunnin aikaviiveellä. Kaiken kruunasi se, että toinen teki asiansa suoraan matolle.

Olen ollut aina todella, todella herkkänenäinen ja sanotaanko nyt näin, että Savan minitekeleet menee vielä suht helposti, mutta yhtään isommat siivottavat saa aikaan oksennusrefleksin. Jos joku haluaa tämän kuvitella päänsä sisään, niin voin vielä sen verran avata, että yökkiminen, maton pesu ja tavaran hinkkaaminen matosta samaan aikaan ei ollut ainakaan niitä kvartaalin parhaita hetkiä. :–D

Ihmettelen vieläkin, miksi kirjoitan tätä tänne blogiin, mutta himskatti, kun aina sanotaan, että bloggaajat vaan nostavat niitä hyviä hetkiä ja pintaliitoa, niin johdatellaan teidät nyt suoraan Scheißen maailmaan. Olkaa hyvä, siinä kaikille vähän verhon takaa -kamaa!

 

Q1 sairausanalyysi: vuoden ensimmäinen kvartaali ei tykännyt meikäläisestä terveydellisesti.

Kvartaalin aikana tuli kaaduttua liukkaalla kelillä, oltua kuumeessa ja flunssassa. Mahtuipa siinä sitten myös elämään hengitystieinfektiokin.  En tajua, miten olen onnistunut vielä mahduttamaan tähän kaikkeen yhteensä 577 tuntia töitä Q1 aikana. Ehkä tuo tuntimäärä onkin yksi syy siihen, miksi flunssa ei meinannut loppua ollenkaan. Lohduttaudun kuitenkin sillä, että tämä oli itseltä ihan tietoinen valinta tulevaa Japanin-matkaa silmällä pitäen ja oli pakko saada vähän täytettä matkakassaan.

Toivotaan, että Q2 kohtelee mua vähän hellemmin terveydellisesti ja osaan myös olla kahmimatta ad-hoc -töitä, sillä ei kukaan voi jaksaa tuollaista tahtia päivästä toiseen.

 

Q1: korvamadot: Rammsteinin Deutschland, mikäs muukaan?

Jos joku bändi on seilannut mun elämässä mukana kakarasta asti, on se ollut Rammstein. Meidän äite kyllä jo silloin ihmetteli omien sanojensa mukaan, että miksi ja miten me lapset tykätään tällaisesta ”rämödämödingdongista” ja ihmettelee varmaan vieläkin. Meikäläinenhän on venannut uutta Rammstein-albumia järjettömällä innolla ja nyt maaliskuun lopussa odotukseen tuli yksi tähtihetki, kun Deutschland videoineen julkaistiin. Biisihän on nyt ollut korvamatona siitä asti ja eihän tässä voi enää muuta odottaa kuin uutta albumia toukokuussa. Levy julkaistaan Japanin-matkan aikaan, joten matkaseuralle tiedoksi jo nyt, että meidän Japanin-matka tulee olemaan täynnä saksalaisia sulosointuja.

 

Q1 mitä odotan seuraavalta kvartaalilta: kesäisempiä päiviä, vähemmän sairastelua ja onnistuneita reissuja.

Mun mielestä Q2 vaikuttaa ehdottomasti odottamisen arvoiselta. Tokihan Q2 on jo nyt pyörähtänyt käyntiin, mutta kaikki hauska on vasta tuloillaan. Huhtikuussa käyn tutustumassa Turkuun Sokos Hotelsien vieraana, toukokuussa reissataan Japaniin, kesäkuussa sisko valmistuu restonomiksi ja taitaa se Sloveniakin mahtua johonkin väliin Q2 ajanjaksoa. Q2 tulee olemaan siis työmääriltään paljon rennompi kuin Q1, mutta faktahan on se, että kyllä sekin, että reissaa ja joka päivälle on suunniteltuna jotain, kuluttaa ihmistä ihan toisella tavalla.

Toisaalta, elämä vaikuttaa olevan nyt hyvin balanssissa, koska Q1 oli yhtä työsarkaa ja Q2 on vähän rennompaa ja reissuntäyteisempää. Toivon myös, että en taas nappaa jotain ärsyttävää kesäflunssaa.

Miten teikäläisen Q1 2019 meni ja mitä odotat vuoden seuraavalta kvartaalilta?

 

Psst! Seuraathan meikäläistä ja blogia jo näissä kanavissa? Instagram: @miraorvokki, Facebook: @pondekengissa, Twitter: @miraorvokki