Monthly Archives

helmikuu 2019

Kymmenen reissuhaavetta – suurkaupungeista Sava-joelle

Niitä nyt on paljon, nimittäin erilaisia haaveita reissujen osalta. Harvoin meikäläisen tulee niitä kuitenkaan koottua ihan ”paperille” saakka, sillä olen aika kova haaveilemaan ja ihastumaan uusiin ideoihin ja haaveet saattavat muuttua useastikin.

Kohteena maailman Rami kuitenkin pisti meikäläiselle haasteen tästä aiheesta kymmenen eri reissu-unelman muodossa, joten eiköhän vastata nyt Ramin haasteeseen. Alla listattuna siis 10 reissu-unelmaa, olkaa hyvä!

Reissu-unelmien kategoriat ovat: paikka, tapahtuma, kotimaan kohde, kaupunki, maa, saari, extreme, majoitusmuoto, luontokohde sekä ruoka & juoma.

Paikka – Skopje

Tänne se sydän vetää aina uudelleen, Balkanin suuntaan siis. Balkania on jo suht paljon koluttu, mutta Makedonia on jäänyt välistä. Useasti sitä löytää itsensä haaveilemasta Makedonian maisemista ja Skopjesta.

On se jännä, miten lähtemättömän vaikutuksen Balkan tekee itseeni kerta toisensa jälkeen. Olen jo vähän epäillyt, että onko mun DNA:ssa jotain palasia Balkanin suunnalta, sillä tunnen olevani siellä aina kotona. Onko sulla joku kaupunki, maa tai maantieteellinen alue, jonne veri vetää aina takaisin?

Tapahtuma – Bordeaux Wine Festival

Meikä ei ole mikään suurten tapahtumien ystävä ja tämä haasteen palikka tuotti paljon hankaluuksia, sillä en ole ehkä unelmoinut unelmoinnin oikeassa merkityksessä. Olen käynyt festivaaleilla ja esimerkiksi Venetsian karnevaaleilla, mutta jotenkin aina kokenut, etteivät ne ole minua varten. Liikaa häslinkiä, ihmisiä ja rauhatonta.

Olen kuitenkin salaa haaveillut Dia de los Muertos -päivän vietosta Mexico Cityssä sekä suuremmista ja pienemmistä viinitapahtumista Ranskan Champagnessa, Bordeauxissa, Italian Chiantissa tai Saksan Moselissa. Tällä hetkellä viinitapahtumat ovat jääneet Sloveniassa järjestettyihin. Oma suosikkini on tähän mennessä ollut Orange Wine Festival, joka järjestetään Izolassa, Adrianmeren rannalla.

Kaupunki – New York, New York

Sarjassamme näitä kaupunkeja, joista on haaveiltu lapsesta asti. Maailman suurimmat kaupungit ovat omassa hattarassani olleet aina New York ja Tokio. Toinen näistä toteutuukin aivan pian, sillä suuntaamme sisareni kanssa toukokuussa Tokioon.

Seuraavaksi pitääkin sitten suunnata katseensa New Yorkiin, koska tuo unelma on ollut oikeasti meikällä niin kauan, ettei tosikaan. Ruokkikaa mun NYC-kuumetta, please!

Maa – Slovenia ja Savan vienti Sava-joelle

Tämä on ehkä vähän tylsä valinta ihmiseltä, joka on asunutkin Sloveniassa, mutta kun tämä on nyt vaan se, minne unelmat jälleen suuntautuvat. Tällä erää Slovenian-matka olisi kuitenkin erilainen kuin muut matkat sinne, sillä rakas ystäväni Pia ei enää asu Sloveniassa ja mukaan matkalle lähtisi mukaan kääpiömäyräkoiramme Sava. Haluaisin myös tehdä matkan autolla, eli Helsingistä Tallinnaan ja siitä maata pitkin Sloveniaan.

Haluaisin vuokrata jonkun ihanan mökin vaikka viikoksi, käydä Savan kanssa useilla luontokohteilla ja napata tietysti Savasta kuvan Sava-joella. Olisi niin ihanaa matkustaa taas maahan, jonka kieltä osaa ja jossa tuntuu olevansa aina kotona. Liitteeksi kuvaa rakkaasta Sloveniasta, olkaa hyvä.

Kotimaan kohde – Lappi

Myönnetään jälleen, etten ole edelleenkään saanut aikaiseksi matkustaa Lappiin. Mutta eipä ole meikän äitikään siellä vielä käynyt, joten saanen vähän anteeksi. Korkein paikka, jossa olen oikeasti ollut, on Kuusamo, joka ei ihan vielä maantieteellisesti Lappia saavuta, vaikka lähellä onkin.

Ehkä Lapin-matkan suunnittelu on aina kaatunut loppupeleissä siihen, etten oikein tiedä, mitä haluaisin siellä nähdä tai tehdä. En edes tiedä, minä vuodenaikana sinne haluaisin. Ehkä mieluummin syksyllä kuin talvella, sillä en ole koskaan ollut mikään innokkain talviurheilija. Tarve ja halu on siis olemassa, joten joku voisi nyt pitää tähän väliin pienen inspiraatiopuheen Lapin matkailusta?! Bring it on!

Saari – Kuuba, oi Kuuba

Voiko tähän vastata Kuuban? No kai sen voi! Sen jälkeen, kun meidän sukuun saapui 90-luvulla huikea kuubalainen nainen, olen haaveillut matkasta Kuubaan säännöllisin väliajoin. Kaikki kuubalaiset, tai Kuubasta Suomeen myöhemmin muuttaneet tyypit ovat niin huikeita. Se elämänmeno, onnellisuus, ai että miten ihanaa ja kotoista, kun on kasvanut tällaisten ihmisten kanssa.

Kuubaan en kuitenkaan halua lähteä yksin, vaan haluan nimenomaan, että reissulle lähtee sitten mukaan suvun Kuuban-vahvistus, sillä haluan kokea Kuuban juuri niin autenttisin silmin kuin vain voi kokea. Ehkä vielä joskus saadaan sovittua lomat yhteen.

Extreme – Trans-Siperian junamatka

No tämä oli kyllä vaikea! Tosi vaikea, kun en oikein osannut ajatella mitä extreme tarkoittaa. Ehkä se tarkoittaa jokaiselle eri asioita ja extremein asia, mitä mulla tuli matkahaaveiden kanssa mieleen on Trans-Siperia.

Kuulostaa mielikuvituksissani ja ajatuksissani hienolta, eksoottiselta ja mielenkiintoiselta, mutta en ole oikeasti varma, että olisiko meikästä tuohon junamatkaan. Sen näkee varmasti vuosien saatossa.

Majoitusmuoto – Glamping

Myönnetään, meitsi ei ole mikään telttailija tai eränkävijä (vaikka sitä sarjaa katselenkin), mutta glamping kiehtoo! Siinä saisi hienosti yhdistettyä meikäläisten talouden toisen osapuolen innostuksen luontokohteisiin ja telttailuun ja meikän mukavuudenhaluisuuden.

Tämän unelman saisi kyllä hienosti yhdistettyä reissuun, joka suuntautuisi Lappiin. Pitää siis ottaa tavoitteeksi, kun saisi kaksi haavetta yhdellä iskulla, eikös?

Luontokohde – Ahvenanmaa

Hohoo, nyt tuli oikein eksoottinen kohde! Mutta totta, Ahvenanmaa on vain niin ihana. Tähän haaveeseen liittyy vahvasti myös pieni kääpiömäykky, joka olisi mahtava ottaa ensimmäiselle laivareissulleen.

Haaveilen erityisesti siitä, että saataisiin vuokrattua joku ihana pieni maja Ahvenanmaan vehreän luonnon keskeltä ja viettää ihana kesäviikko tuolla ihanalla saarella. Koska en ole mikään tunnettu luonnossa matkailija, niin antakaa meitsin aloittaa ihan pienillä askelilla. Kuka muu rakastaa Ahvenanmaan kesää?

Ruoka & juoma – Tokimeite

Kun päässyt syömään Heston Blumenthalin kolmen ruokalajin illallisen, niin nälkä vaan yltyy. Siis Michelin-tähtiä saaneiden tyyppien annosten testaamisen nälkä. Olen ihan ruokahullu. Tällä hetkellä mieli tekisi taas Lontoon vilinään ja siellä kiinnostelisi Yoshihiro Muratan Tokimeite.

Rakastan kaikkea ruokaa katukeittiöistä Michelin-ravintoloihin, mutta tuon Hestonin Eggs in verjuicen ja Meat fruitin jälkeen on tuntunut siltä, että pitää päästä testaamaan jotain vieläkin eeppisempää. Kenen muun matkoilla ruoka on yksi tärkeimmistä asioista?

 

Tässä oli siis meikältä muutama reissuhaave. Olisi mukava kuulla teidänkin, draamaattinen Heli ja ihana Inku.

Millaisia haaveita teikäläisellä on tällä hetkellä?

4 x alkoholiton ja herkullinen ravintolailta Helsingissä

Kaupallinen yhteistyö: Raflaamo, Sokotel Oy.

Kävelet sisään ravintolaan ja suuntaat baarin puolelle mielessäsi freesi ja herkullinen drinkki ilman alkoholia. Millaisen vastaanoton saat tiskillä? Meneekö baarimestarilla sormi suuhun, ehdottaako hän sinulle colaa, tarjoaako hän sinulle valmista mocktail-listaa, vai loihtiiko hän sinulle täydellisen alkoholittoman yllätyksen innovatiivisella otteella?

Asian pitäisi olla jompi kumpi viimeisitä vaihtoehdoista, sillä sormi ei saisi koskaan mennä alkoholittomien kanssa suuhun, koska niissä on järjetön potentiaali. En ole ollut koskaan mikään hirveä alkoholillisten drinkkien ystävä, mutta alkoholittomia on etsitty enemmän myös sillä kulmalla, että sisareni ei oikein alkoholista perusta. Näin ollen yhteistyö alkoholittomien juomien puolesta tulikin eteen kuin tilauksesta ja lähdimme suurella mielenkiinnolla tutkimaan Raflaamon tarjontaa sisareni kanssa eräänä helmikuisena viikonloppuna Helsingissä. Projektin hashtag on #mymocktailmoment, joten jos käyt testaamassa Raflaamon paikkoja, niin käytä ihmeessä hashtagia. Saadaan näin jaettua mocktail-tietoutta muillekin!

Eläköön siis mocktailit! Toivottavasti tällaisia herkkuja alkaa näkymään enemmänkin. Vaikka olen vannoutunut viinin ystävä, ovat mocktailit ja alkoholittomat vaihtoehdot erittäin tervetullut lisä ravintolakäynteihin, sillä makumaailmaansa voi aina avartaa.

Pidemmittä puheitta, tästä postauksesta löytyy 4 x vinkkiä alkoholittomaan Helsinkiin. Näitä lipitellessä ei edes meinaa välillä muistaa, että se vahvempi juoma puuttuu lasista aivan kokonaan. Mitä vinkkejä sinulla on alkoholittomaan Helsinkiin?

#MYMOCKTAILMOMENT 1: raikasta basilikaa ja kirpakkaa karpaloa American Bar Tornissa

Viikonlopun ensimmäinen etappimme, Sokos Hotel Tornin American Bar nosti mocktailit omissa silmissäni aivan uudelle tasolle. Jotta testailu alkaisi asianmukaisesti, niin testasimme American Barissa kaikki mocktail-listan herkut: Voguen, Sweet Applen, Taimin sekä Valentine’s -mocktailin, jota kannattaa kysellä ystävänpäivän tienoilla. Pääsimme myös baaritiskin taakse kokoamaan omat mocktailimme.

American Barissa ihastuin ikihyviksi listalta löytyvään Taimiin, joka sisältää greippimehua, sitruunamehua, itse tehtyä inkiväärisiirappia, tuoretta inkivääriä, tuoretta basilikaa, sekä ripauksen mustapippuria. Tuo drinkki oli talven keskellä kuin lupaus tulevasta keväästä. Inkivääri lämmitti talven keskellä, mutta raikas basilika ja tuorepuristettu sitruuna lupasivat, että sieltä se kevät tulee. En jäänyt kaipaamaan lainkaan terästystä, sillä tämän mocktailin makumaailma oli täydellisesti balanssissa. Toinen yllättäjä oli ehdottomasti Vogue, joka sisälsi sitruunamehua, sokerisiirappia, sekä karpaloita ja punaherukoita.

American Barin mocktail-lista on mainio, mutta lisäpisteitä tuo on ehdottomasti se, että baarin puolelle voi tilata myös ruokaa. Ja sama toisin päin, eli ravintola Tornin puolelle voi tilata tarjoilijalta drinkit myös baarin puolelta. Me testattiin järjettömän hyvä risottopallero ja herkullinen rapuvoileipä, joiden takia voisin vierailla täällä useamminkin. Mocktail-listalta ei ainakaan vielä löydy, mutta kannattaa ehdottomasti kysyä jotain sitruksista mocktailia kalan tai rapuannoksen kanssa, sillä yhdistelmä toimii todella hyvin. Alla kuvat taivaallisesta rissottopallerosta sekä ystävänpäivän mocktailista, ihan huikean näköisiä, eikös?

American Bar hintataso (helmikuu 2018): Kaikki mocktailit 7 € / kpl (helmikuu 2018).

#MYMOCKTAILMOMENT 2: näköaloja Helsingin kattojen yllä ja laadukkaita alkoholittomia viinejä Ravintola Loisteessa

Sokos Hotel Vaakunan yläkerrassa sijaitsevassa ravintola Loisteessa on mielestäni yhdet parhaat näköalat Helsingin ylle. Meillä ei ollut tällä erää pöytävarausta, sillä suoritimme kierroksemme pistokokeena ja näin ollen näköalat jäivät tällä erää saamatta. Se ei kuitenkaan makuja haitannut. Ikkunoista pilkahteleva aurinko antoi lupauksen keväästä ja kaikki oli valtakunnassa hyvin.

Jos kuitenkin palataan niihin alkoholittomiin, niin Loisteessa ei ollut listalla itse mocktaileja, mutta alkoholittomia vaihtoehtoja kylläkin. Samoissa tiloissa toimii kuitenkin myös pelkkä baari, joten kannattaa kysäistä tarjoilijalta, joko vuorossa olisi baarimestari, joka osaisi taikoa mocktailin omiin mieltymyksiin.

Otimme Loisteessa testiin alkoholittoman alkumaljan sekä alkoholittoman valkoviinin, jonka testasimme Loisteen klassisen kalakeiton kanssa. Olen erittäin kuivien viinien ystävä, mutta olin varautunut siihen, ettei alkoholittomista vaihtoehdoista varmasti löydy rutikuivia vaihtoehtoja ja näin se on, alkoholittomista on haastavaa saada todella kuivia, sillä alkoholin puuttuminen pyöristetään näissä usein pienellä tai suuremmalla jäännössokerilla. Yllätyin kuitenkin siitä, etten kokenut Loisteen listalta löytyviä alkoholittomia viinejä liian makeaksi, sillä viinit oli viilennetty asianmukaisesti. Makea viini vaatii kunnon viilennyksen ja se oli täällä hoidossa. Toivottavasti mocktail-lista löytää tiensä myös loisteeseen jossain vaiheessa.

Ravintola Loisteen hintataso: Alkoholiton alkumalja 6,70 €, alkoholiton puna-, tai valkoviini 9,50 € (helmikuu 2018).

#MYMOCKTAILMOMENT 3: alkoholittomia drinkkejä ja ystäviä VENN:ssä

Joku Instagram-seuraaja on saattanut huomata, että VENN on yksi suosikkipaikoistani Helsingissä ja sille on syynsä. Paras syy meikäläisen mielestä on hyvät ja suht edukkaat viinit sekä hyvät ja edukkaat annokset, huikeata asiakaspalvelua unohtamatta. Mikonkatu 4:ssä on tehty hyvät rekrytoinnit. Suosikkini täällä on avokado-kana-lauta, joka maksaa vain 10 €. Koska kierroskaverini ei ollut syönyt täälläkään aiemmin, niin laitettiin tämä tuttu ja turvallinen annos testiin mocktailien kanssa.

Tilaamamme mocktailit olivat nimeltään ”syysmyrsky” sekä ”omenavarkaissa”. Syysmyrsky sisältää greippiä, limeä, kananmunan valkuaista, sitruunalimonaadia, gourmet-suolaa sekä spritea (tämä oli muuten ensimmäinen kerta vuosikymmeneen, kun maistoin spriteä, elämys sekin). Omenavarkaissa sisältää vihreää omenaa, limeä, inkivääriä, omenamehua, ginger beeriä ja maustettua sokeria. Kolmantena listalla on huikealta kuulostava mocktail ”kieli mattotelineessä”, mutta sen testaaminen jäi muille, sillä cola-juoma ei ole mun pala kakkua. Hauskimman kuuloinen mocktai ikinä sisältäisi greippiä, karpaloa, mustaherukkaa, vaahterasiirappia, cola-juomaa ja verigreippiä.

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tilasin VENN Helsingissä jotain muuta kuin viiniä ruoan kanssa. Yllättäen kana-avokado-lankku toimii myös mocktailien kanssa. Mielestäni syysmyrskyssä oli maut erittäin tasapainossa ja makumaailma sopi lankun kanssa hyvin.

VENN Helsinki hintataso: Kaikki mocktailit 5,90 € / kpl (helmikuu 2018). Mocktailit saa myös cocktaileina, eli alkoholitonta voi nauttia tismalleen saman näköisenä kuin alkoholillista versiota. Pisteet VENN Helsingille tästä.

 

#MYMOCKTAILMOMENT 4: Bistro Manun mestarillinen illallinen ja useampi alkoholiton vaihtoehto

Sokos Hotel Presidentin tiloissa sijaitseva Bistro Manu on minulle sen verran uudempi tuttavuus, että olen käynyt täällä aiemmin vain yhdellä illallisella. Otin Manun kierrokseen mukaan, sillä halusin testata Manun blinit (alkaen 12 € / blini lisukkeilla) ja sen kuinka alkoholittomat toimivat alkuvuoden herkkujen kanssa. Bliniviikot jatkuvat Raflaamon ravintoloissa  muistaakseni maaliskuulle asti, joten kannattaa kiirehtiä, jos mieli tekee blinejä. Kaikki bliniviikkojen ravintolat löytyvät täältä.

Manussakaan ei ole erillistä mocktail-listaa, mutta asiantuntevaa henkilökuntaa kylläkin. Meistä otettiin hienosti koppi heti, kun kerroimme halumme testata jotain alkoholittomia vaihtoehtoja annosten kanssa. Listalla olisi ollut alkoholittomia viinejä sekä siidereitä, mutta koska halusimme testata blinejä, päädyin oluisiin, sillä alkoholittomien viinien hieman makea maailma olisi ehkä liikaa blineille. Alkoholittomia oluita oli listalla 3 kappaletta, joista testasimme lagerin sekä villin kortin, eli IPA:n. IPA oli ehkä hieman liian riskaapeli blinien kanssa, mutta lager toimi loistavasti. Tarjolla olisi myös ollut alkoholiton vehnäolut, mutta vannoutuneena vehnäoluen ystävänä rikoin rajoja ja testasin tällä erää muita vaihtoehtoja.

Bistro Manu saa ehdottomasti korkeat pisteet palvelualttiudesta. Tämäkin käynti oli pistokoe ja oli siinä kuulkaa hymyssä pidättelyä, kun tarjoilijat ottivat meidän alkoholittomat niin hyvin asiakseen. Jätetään siis toiveeksi tännekin se kunnon mocktail-lista, vaikka hyvän palvelun kanssa täälläkin saa loihdittua vaikka ja mitä.

Bistro Manun hintataso: Alkoholiton puna-, tai valkoviini 8 € / lasi, alkoholiton siiredi 5,6 € / pullo ja alkoholittomat oluet 4–5,60 € / pullo.

 

Tämän empiirisen tutkimuksen perusteella lähtisin siis ehdottomasti mocktailien perässä American Bariin tai VENN Helsinkiin, joissa mocktail-lista on valmiina. Manun hyvä valikoima alkoholittomien suhteen yllätti meitsin myös positiivisesti ja voisin ihan hyvin lähteä tänne myös iltaa istumaan, sillä alkoholiton vehnäolut on mielestäni aina vallan mainio idea.

Mitäs sitä sitten seuraavaksi testaisi Helsingissä mocktailien osalta? Heitä meitsille oma vinkkisi, olisi kiva viedä siskoa taas kierrokselle!

Psst! Seuraathan meikäläistä ja blogia jo näissä kanavissa? Instagram: @miraorvokki,Facebook: @pondekengissa, Twitter: @miraorvokki