Reissuun puolitutun kanssa – kannattaako vai eikö kannata?

Kas siinä vasta pulma!

Terveisiä jälleen sateisesta Helsingistä! Joku varmaan huomasikin Instagramin puolella, että meikäläinen seikkaili lokakuun lopussa Romaniassa Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa -blogin Veeran kanssa. Tämä reissu oli meille ensimmäinen yhteinen, jonne päädyimme aikamoisen sattuman kautta.

Toivottavasti haluatte kuulla lisää, sillä seuraavaksi kerronkin, miten sille yhteiselle reissulle päädyttiin.

Oli kesäinen iltapäivä ja Rantapallon 10-vuotisjuhlat bloggaajien kesken. Illan kruunasi arvonta, jossa yksi voitti reissun Romaniaan. Arvonnan alkaessa tiesin, että kotijoukkojani ei hirveästi Romania kiinnosta, joten heitin vieressä seisovalle Veeralle: ”Jos mä voitan, niin otan sut mukaan!”

Long story short: Arvonta pyörähti käyntiin ja arvontaruutu pysähtyi meikäläisen kohdalle. ”Nyt mun on varmaan pakko ottaa sut mukaan!”

Kuva kohtalokkaasta illanvietosta, jolloin lupasin ottaa Veeran mukaani, mikäli arpaonni reissuarvonnassa osuu kohdalleni.

Kesä viiletti ohitse ja syyskuussa tajusin, että pian se koittaa, lokakuu ja ensimmäinen reissuni Veeran kanssa.

Tuntui vähän absurdilta, että oli lähdössä reissuun ihmisen kanssa, jonka mukamas tuntee, mutta taas toisaalta ihmisen kanssa, josta ei kuitenkaan tiedä mitään. Mitäs sitten, jos meidän matkustustottumukset ajautuvatkin törmäyskurssille? Mitäs sitten, jos toinen nauttii, mutta toinen vaan hajoilee?

Not gonna lie, sillä meidän matkustustottumukset osoittautuivat todella erilaisiksi ja se pisti meikäläisenkin miettimään omaa itseään matkailijana. Uskon, että tämän reissun jälkeen tunnen itseni entistä paremmin, sillä jouduin useamman kerran pois mukavuusalueiltani, mikä on erittäin hyvä. En olisi kuitenkaan uskonut, että voisimme loppupeleissä olla niin erilaisia, sillä samanlaisia mieltymyksiä oli erittäin hankalaa löytää. Heittelimme toisillemme jatkuvasti kysymyksiä kuin A-studiossa ja naureskelimme, että miten emme vain keksi mitään yhteistä. kuinka ollakaan, niin erilaisuudesta tulikin reissun suola.

Toinen rakastaa suunnittelemattomuutta, toinen lähetti ennen reissua n. 40 paikan to do and see -listan. Toinen rakastaa hotellimajoitusta, toinen varasi kysymättä asuntomajoituksen. Toinen haluaa kulkea kuskin kanssa paikasta A paikkaan B, toinen haluaa vuokrata auton ja seikkailla itsekseen. Toinen haluaa eksyä yllättäen paikalliseen ravintolaan, toinen on suunnitellut juoksevansa ranskalaisen aamupalan perässä tunnin matkan. Toinen haluaa kavuta vuorille ja toinen haluaa tunnelmoida paikallisen viinin kanssa auringonlaskuja.. Näin sitä syntyikin vitsi: Viitasalon Viinimatkat & Kinnusen Aktiivilomat.

Kinnusen Aktiivilomat & Viitasalon Viinimatkat – arvaatte varmaan, kumpi snäksi on kumman?

Mitä opin itsestäni? Kannattiko näin erilaisten ihmisten lähteä yhdessä reissuun? Palattiinko reissulta ärsyyntyneenä vaiko onnellisena?

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että minun kannatti lähteä reissuun Veeran kanssa. Vaikka olen todella mukavuudenhaluinen ja määrätietoinen omista asioistani, oli todella virkistävää reissata ihmisen kanssa, jolla oli niin erilaiset mieltymykset. Uskon, että näen matkailun taas aivan erilaisesta näkökulmasta ja näen muiden matkailumieltymykset paljon avoimemmin silmin.

Opin itsestäni paljon matkailijana. Tiedostan nyt vielä vahvemmin sen, että olen oikeasti mukavuudenhaluinen ja rakastan päämäärätöntä haahuilua enemmän kuin suurta to do -listaa lomallani ja siinä ei ole mitään vikaa. Tiedostan tosin myös, että joskus kannattaa ottaa myös muilta matkailijoilta neuvoja, sillä näin näkee sen oman kuplansa ulkopuolelle ja vaikka tutunkin kohteen uusin silmin.

Yllätyksekseni meidän erilaisuudet olivatkin voimavara. Vaikka olin reissun jälkeen väsynyt, olin myös todella onnellinen. Olin onnellinen siitä, että vältyimme konflikteilta. Olin onnellinen siitä, että näin varmasti vallan erilaisen Romanian Veeran kanssa kuin niin, että olisin lähtenyt sinne tutun ja turvallisen kaverin kanssa. Olin onnellinen siitä, että uskalsin lähteä vuosien jälkeen jonkun puolitutun kanssa reissuun.

Mielestäni jokaisen kannattaisi säännöllisin väliajoin lähteä edes viikonlopun mittaiselle matkalle jonkun tuntemattomamman kanssa. Kun poistuu hetkeksi omasta kuplastaan, näkee maailman jälleen aivan erilaisesta vinkkelistä. Ihmiset, ottakaa joskus se puolituttu vieruskaveri mukaan reissulle, reissusta saattaa tulla huikea.

Summa summarun: kyllä kannatti.

Viitasalon Viinimatkat kiittää ja kuittaa viinilasin ääreltä – olisiko tässä oiva uusi bloginimi, mikäli päädyn vaihtamaan nimeä jossain vaiheessa?

Koska teikäläinen poistui viimeksi mukavuusalueeltaan ja lähti reissuun ”tuntemattoman” kanssa? Jaa omat kokemuksesi kommenttiboksissa – kannattiko vai eikö?

Psst! Seuraathan meikäläistä ja blogia jo näissä kanavissa? Instagram: @miraorvokki, Facebook: @pondekengissa, Twitter: @miraorvokki

Previous Post Next Post

16 Comments

  • Reply Inka maanantai, marraskuu 12, 2018 at 18:31

    Ai että, miten hyvä postaus ja kiinnostava aihe! Tosi kiva että jaoit noin avoimesti sun ajatuksia ennen reissua, ja ihanaa että teillä oli erilaisuudesta huolimatta – tai just sen vuoksi – onnistunut matka. :)

    • Reply miraorvokki tiistai, marraskuu 13, 2018 at 07:11

      Voi kiitos Inka! Mä vähän mietin aluksi, että onko teksti töksähtävän kuuloinen, mutta sitten mietin että antaa mennä vaan, kun totuuttahan tämä on! Oli kyllä virkistävää reissata uuden ihmisen kanssa, yllätyin itsekin. :)

  • Reply Maarit Johanna tiistai, marraskuu 13, 2018 at 08:24

    Mie jotenki instastoryn perusteella aattelin että ootte jo ihan best pals! :D
    Olipa hauska stoori tämä :)
    Ihan joka kerta ei toimi matkakumppanuus, vaikka tuntisi sen reissuun lähtevän kaverin paremminkin. Tai luulisi tuntevan. Yhden kerran kävin reissussa niin, että reissukaverilla oli kaikki huonosti, ihan kaikki. Kulutin oman reissuni mm. siihen, että metsästin ripsentaivutinta suurkaupungista, jotta tyyppi pääsee hotellihuoneesta ulos. Ei koskaan enää tullu uusia reissuja tän tyypin kanssa :D

    • Reply miraorvokki tiistai, marraskuu 13, 2018 at 08:28

      Hahah! Ehkä me nyt ollaankin! :–D Ollaan tosiaan nähty paljonkin eri blogihommien kautta ja pari kertaa koiranpentujen kanssa, mutta sitten ihan tällainen muu hengailu on jäänyt, joten oli hauskaa testata miten reissu sujuu yhdessä ja hyvinhän se meni, vaikka ollaan niin erilaisia. Onneksi se oli tällä erää voimavara! <3

      Eikä! Tuo olisi aivan kamalaa! Ymmärrän hyvin, miksi case ripsientaivutin ei ole enää houkutellut ko. henkilön kanssa reissuun. Voi ei!

  • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa tiistai, marraskuu 13, 2018 at 08:45

    Voihan Viitasalon Viinimatkat ja Kinnunen aktiivilomat, oli kyllä hauskan virkistävä reissu! Summa summarum täältäkin päästä: kyllä kannatti. <3

    • Reply miraorvokki tiistai, marraskuu 13, 2018 at 09:02

      Mä oikeesti mietin, että jos joskus vaihdan blogin nimee niin siitä tulee Viitasalon Viinimatkat!! :——D Tää oli niin sikahyvä kombo! <3 Mennään joskus uudelleen. <3

  • Reply Frida Ingrid tiistai, marraskuu 13, 2018 at 09:28

    Ihanan rehellinen postaus! :) Mulla on taipumuksena todella usein uusien ihmisten kanssa alkaa melkein heti suunnittelemaan yhteisiä matkoja… Viimeksi kesällä tapasin työn tiimoilta ihmisen, josta tulikin melkein heti tosi hyvä ystävä mulle. Oltiin muistaakseni tunnettu alle pari vuorokautta, kun jo suunniteltiin yhteistä reissua. :D

    Mutta toisaalta, oon kyllä miettinyt tosi paljon yleisesti reissuseuran samanlaisuuden tärkeyttä – sellainen tyyppi, joka on IRL oikein ihana ja inspiroiva, saattaakin reissussa olla aivan järkyttävä painolasti (esim. tossa ylempänä Maarit Johannan kommentti :D). Siksi mulla on pari tyyppiä heti sellaisella listalla, keidän kanssa en missään tilassa lähtisi reissuun, vaikka ovatkin muuten aivan ihania ihmisiä. Sillä jos mieltymykset, tavat, rutiinit jne. menee tästä sun postauksen tilasta vielä reilusti kaakkoon, voi tulla herkästi juurikin niitä konflikteja ja kinaa asioista, joita molemmat pitää itsestään selvyyksinä – mutta joista molemmilla on kuitenkin erilaiset mieltymykset.

    Lisäksi oon miettinyt, että erilaisessakin reissuseurassa voisin lähteä mulle tuttuihin paikkoihin, koska sit ei olis stressiä just kaiken uuden ja mahtavan kokemisesta ja näkemisestä (taidan olla itse Veeran kaltainen megasuunnittelija :D), vaan vois ottaa rennosti ja ehkä itse joustaa enemmän niistä omista haluistaan. Mutta jonkun sellaisen paikan suhteen, jonne olen kauan halunnut ja jonne pääseminen vaatii paljon vaivaa/rahaa, en varmaankaan uskaltaisi ottaa riskiä siitä, että erilaiset mieltymykset omaava reissuseura rajoittaisi mun omia aikomuksia ja vapauksia! :D

    PS. Todellakin ääni Viitasalon Viinimatkoille! :D Mä näen jo silmissäni sellaisen VV- logon!!

    https://www.rantapallo.fi/fridaingrid/

    • Reply miraorvokki tiistai, marraskuu 13, 2018 at 12:21

      Kiitos hyvästä kommentista! Ihanaa, että alat suunnittelemaan uusia reissuja uusien ihmisten kanssa noinkin nopeasti! Munkin pitäisi ottaa tällainen tyyli, koska tällä erää tämä oli ainakin hyväksi havaittu homma! :–) Tuo on kyllä totta, että IRL saattaa tyyppi olla vaikka kuinka huikea, mutta sitten matkailuhommat esim. menee niin ristiin, ettei siitä seuraa mitään hyvää.

      Meikäläinenkin on miettinyt, että voisi vaikka lähteä Sloveniaan jonkun uuden tyypin kanssa! Kun siellä on asunut ja ravannut joka vuosi, niin olisi aika varmaan nähdä maata jonkun erilaisen näkövinkkelistä! Olisi hauska kokemus. :–D Hahaa ja Viitasalon Viinimatkat on kyllä nyt jäänyt kytemään mieleen, toi kuulostaa jotenkin niin multa!

  • Reply Lotta tiistai, marraskuu 13, 2018 at 12:50

    Tosi mielenkiintoinen postaus ja aihe! Oon kyllä itsekin miettinyt, että on joitain kavereita keiden kanssa arjessa kaikki sujuu ihan huippuhyvin, mutta kenen kanssa en voisi ikinä kuvitella lähteväni reissuun. Mutta toisaalta, ehkä joku matalan kynnyksen viikonloppumatka tosi erilaisen matkailijatyypin kanssa voisi tehdä oikein hyvää itselle.
    Oon myös huomannut, että kun lähtee kaverin kanssa reissuun on tärkeä jutella etukäteen siitä, mistä toiveista on valmis joustamaan ja mitkä on taas oman matkan onnistumisen kannalta ihan ehdottomia. Sitten ei tule turhaan vatvottua epäolennaisia asioita, ja suuremmalla todennäköisyydellä kenellekkään ei jää sellaista fiilistä, että nyt on itsen yli kävelty.

    ainiin: Viitasalon Viinimatkat – ehdottomasti jatkoon!

    • Reply miraorvokki tiistai, marraskuu 13, 2018 at 14:53

      Toi on kyllä hyvä, että juttelee aluksi! Meilläkin käytiin noita mitä toinen haluaa tehdä ja nähdä yms. keskusteluja ja se antoi hyvin osviittaa toisen mieltymyksistä, ei sitten tullut ihan shokkina toiselle! :—-D Tärkeintä just muistaa, että jokainen tavallaan ja joustaa omissaankin jutuissa. Haha, Viinimatkat houkuttelis kyllä!

  • Reply Heli / Drama On The Road tiistai, marraskuu 13, 2018 at 14:20

    Haha! Tavallaan ei-ekaa-kertaa-puolitutun-kaa-reissussa koska muutithan sä Sloveniaan puolitutun kaa :D Ja en nyt sanois että me sillon Bangkokissakaan hirveesti vielä toisiamme olis tunnettu (tai Sloveniassa ainakaan!!), mutta kyllähän siinä sit tutustu! Sloveniassa viinilasin äärellä, Bangkokissa sitten vähän erilaisella reissulla kun mihin olit tottunu siihen mennessä ;) Kyllä kannattaa lähtee erilaisille matkoille kun millä on aiemmin ollut, sieltä saattaa palata muuttuneena naisena! (Tai muuttuneena bloginimenä koska VV on huikee.)

  • Reply miraorvokki tiistai, marraskuu 13, 2018 at 14:54

    Hitsiläinen, pitäiskö täs nyt miettiä sitä vaihtoo! Mä oon kyllä pidempään jo miettinyt, että onko tää Pöndelandia (äitiäni lainaten) paras mahdollinen, toi VV olis kyllä kuvaavin. :’D

  • Reply Merja / Merjan matkassa tiistai, marraskuu 13, 2018 at 15:50

    Huomasin sun somepostauksia matkan ajalta ja mietin jo, että voi ei :) Onneksi matka oli kiva siitä huolimatta, että olette erilaisia. Mä lähdin aikoinaan kaverin kanssa parin viikon vaellusmatkalle eikä oltu sitä ennen koskaan yövytty missään yhdessä tai vietetty muutenkaan aikaa kuin dinnerin verran. Kaikki meni tosi hyvin ja sen jälkeen reissattiin yhdessä enemmänkin. Molempia oli tottakai jännittänyt, vaikkei siitä paljon ääneen puhuttu. Vuosia sitten lähdin risteilylle entisen työkaverin kanssa, jota en ollut nähnyt pitkään aikaan. Tyttäreni oli huolissaan ettei meillä ole mitään puhuttavaa monen vuoden tauon jälkeen, joten onko tuo nyt varmasti hyvä idea. Kyllä se oli, koska meillä juttu jatkui siitä mihin se oli aikoinaan loppunut. Omat riskit noissa tietysti on, jos puolitutun kanssa lähdet reissuun, mutta parhaimmillaan ne syventävät ystävyyttä ja saat uuden reissukumppanin. Viitasalon Viinimatkoille tulee myös täältä iso peukku :)

    • Reply miraorvokki keskiviikko, marraskuu 14, 2018 at 08:43

      Hahaha! Toisaalta vaan nauratti, mutta toisaalta tosiaan hirvitti samalla että mitäs tästä tulee! Kun ei halua missään nimessä laittaa suksia ristiin toisen kanssa, niin ehkä panikoin liikaakin alkuun. :) Onneksi Veera oli huikeaa matkaseuraa. <3 Kuulostaa hyvältä nää sunkin hommat, aina kannattaa testata, josko onnistuisi, vaikka riski on aina olemassa! Hauska, että sultakin tuli ääni Viinimatkoille. Uusi vuosi ja uudet kujeet, ehkä? ;)

  • Reply Laura J. keskiviikko, marraskuu 14, 2018 at 08:05

    Toi on niin totta! Oon ite yksinreissaamisen puolestapuhuja, vaikka muutama vuos sitten en ois ikinä itestäni uskonu että uskallan :D sillon tulee vaan niin helposti tutustuttua uusiin tyyppeihin ja tulee just ihan erilainen näkökulma reissuun :)

    • Reply miraorvokki keskiviikko, marraskuu 14, 2018 at 08:44

      Just näin! :–D Mä en oo kanssa hirveä yksinmatkailija, pitäis taas kunnostautua ehkä silläkin saralla! Hyvä muistutus. <3

    Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.